Sometimes it's nice to be simple

On se kumma että silloin kun sitä syksyä odottaa, sitä ei vaan kuulu. Ulkona on ollut jo parin viikonlopun ajan ihan kesäiset säät, että on tarennut vähintäänkin puolihihaisessa jos ei ihan kokonaan hihattomassa. Viime viikolla otettiin kuvia Paawon kanssa synttäripäiväni ja neuletakissa tuli kuuma, herran pieksut sentään. Viime viikonloppuna otin myös kuvia Lucky Lolan tilauksestani, mutta teen niistä erilliset postaukset myöhemmin.

Tässä on viime viikkoisia kuvia Paawon kanssa ja voitteko uskoa, että juuri omana synttäripäivänä päätän pukeutua laiskan yksinkertaisesti ja jättää alushameenkin pois. Jo nyt on maailmankirjat sekaisin, kun käytän töissäkin tylliä, mutta nyt näistä se jäi pois. Syykin on hyvä, koska tämä Hell Bunnyn mekko (josta on muuten kaikista vähiten kuvia tässä blogissa, vaikka olen käyttänyt tätä usein arkisempana vaatteena ulkona liikkuessani) näyttää yksinkertaisesti vähän enemmän 40-luvun henkisenä paremmalta ilman tyllihametta.

Yllä oleva on suosikkikombinaationi tämän mekon kanssa: Collectifin Linda-neuletakki ja valkoinen ohuehko tekonahkavyö. Yleensä pidän enemmän 50-luvun ja 60-luvun alun pöyhkeistä kellohelmoista, mutta joskus on kivaa olla vähän yksinkertaisempi.
Tai sitten vähän tätimäisempi.

I look like a granny and don't give a shit!

Koska alan olla jo täti-iässä (hurjat 26 vuotta), niin eipä tuo haittaa joskus näyttää vähän vanhemmalta. Johan noita ryppyjäkin alkaa olla, höhö. Vastapainoksi voi sitten leikkiä prinsessaa tyllien kanssa sen loput 95% ajasta.

Paawolla puolestaan oli päällä jälleen kerran Lindy Bopia, ihanan kesäinen gingham-mekko. Tällä kertaa hän rikkoi "sääntöjä" pukemalla mustaa raikkaan puna-valkoisen mekon kanssa ja vieläpä varsin onnistuneesti, vaikka minä saatoin olla aluksi vähän skeptinen väriyhdistelmän suhteen.

 Paawolla on myös kertakaikkisen eeppiset aurinkolasit, jotka hän kuulemma sai mouruttua äidiltään, joka oli ostanut ne joskus kauan sitten itselleen.

Mitä tulee säähän, niin älkää käsittäkö väärin: minä rakastan lämmintä säätä. Odotin vain, että olisi ollut jo kylmempi, että voisi harrastaa kerrospukeutumista, tai ainakin edes käyttää takkia ilman että kuolee kuumuuteen muutaman kilometrin pyöräilyn jälkeen. Collectifin ihana Dietrich-trenssi on ollut päällä vain pari kertaa ja joka kerta olen todennut, että kamala virhe - paitsi tänään. Tänään oli sopiva sää, tarkeni ilman hanskoja, mutta takin kanssa ei pökertynyt kuumuudesta, ei ainakaan aamulla.

Nyt kun tuo on todettu, huomiseksi onkin luvattu 19 astetta lämmintä. Ei sillä etteikö tämä raja olisi mennyt rikki jo kahtena edellisenä viikonloppuna. Ja hyvä vain, olen saanut paljon kivoja kuvia. Viikolla ei ehdi ottaa, kun pääsen neljältä töistä ja sitten pitää tehdä ruokaa ja sitten väsyttää, niin kuvaus jää viikonlopulle. Kohta alkaa olla sen verran pimeääkin, että vakiintuu tämä kerran viikossa postaustahti varmaan ainakin talviajaksi, jos aamulla on pimeää kun menee töihin ja illalla on pimeää kun tulee töistä. Ei vielä onneksi, mutta sinne suuntaan ollaan menossa.

Nyt sitä ei tiedä milloin seuraavaksi nähdään Paawon kanssa. Hänellä on "loiseläjä" kämpillään ja paljon opiskelua, minulla on töitä. Toivottavasti ei kuitenkaan menee ensi kesään saakka, mutta jos olen monella ketjupätkällä töissä, niin ei siinä kyllä ehdi vapaita hirveästi kerryttää, ja suoraan sanottuna kuka haluaa tulla Savonlinnaan talvella?
No, Paawo.