Parin kuukauden kuvat ja aikakoneella väärälle vuosikymmenelle

Kummasti kun parin viikon pituiseksi tarkoitettu tauko venähtää melkein kahdeksi kuukaudeksi, tulee sellainen fiilis, että joko nyt... Ja sitten se menee ohi ihan niin kuin kaikki viikonloput. Jos minulla on ikinä selkeää aikataulua postauksille ollutkaan, niin myöhässä sitä ollaan joka tapauksessa. Mutta täällä ollaan taas, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan varsinaisesti asukuvilla, vaikka minulla on vielä julkaisematonta materiaalia syys-lokakuulta. Niitä on sitten hyvä julkaista keväällä. Sen sijaan saatte kuvapläjäyksen parin viimeisen kuukauden ajalta, lukuun ottamatta joulun- ja uudenvuoden ajan kuvia, joita ei ole ensinnäkään paljoa ja toisekseen, joita en ole siirtänyt puhelimesta tietokoneelle.

Syyskuussa minutkin siis siirrettiin nykyaikaan, kun sain älypuhelimen joululahjaksi, ja olenkin opetellut käyttämään sitä enemmän ja vähemmän ahkerasti. En kuitenkaan niin ahkerasti, ettei akku kestäisi 6-7 päivää yhdellä latauksella, mikä ilmeisesti on nykyaikana ihan hurjan pitkä aika. Kameraa on tullut käytettyä jonkin verran ja tässä onkin kuvasatoa parilta viimeiseltä kuukaudelta puhelimen uumenista, pitkälti siksi, etten ole ottanut järjestelmäkameralla yhtään asukuvia niiden julkaisemattomien kuvien jälkeen. Marras-joulukuun pimeät päivät eivät ole oikein ihanteellista kuvausaikaa ja nyt se vuoden kurjin aika on tullut vahingossa skipattua kokonaan.

TL;DR: Kuvasatoa parilta viimeiseltä kuukaudelta.

Dress: Ella Dress by Voodoo Vixen 

Cardigan: MAK

Belt: Lindy Bop (from another dress)

Jewellery: gifts from mum

Käytiin Majakassa porukalla syömässä ja kerrankin ajan kanssa. Oli alkupalat, pääruoka, jälkiruoka ja viinipullo pöytäseurueelle (jonka minä maksoin, meni 70e koko reissulla). Alkupalaksi otin kylmäsavuporoa ja -hevosta (toinen olisi riittänyt, yhdessä liikaa), pääruoaksi oli taas poroa ja joku merkillinen riistawallenberg ja juurespyrää ja jälkiruoaksi puolukkabanoffeeta ja Irish Coffeeta, tietenkin.

Ökyilin myös Sillansuussa ja ostin tällaisen 14,50 euron siiderin, jota oli 0,75 litraa ja 6%, eli periaatteessa kuin olisi ostanut kaksi siideriä, jotka vain tulivat yhdessä pullossa. Olen muutenkin maistellut kaikenlaisia erilaisia laatusiidereitä ja totesin, että pidän ranskalaisesta siideristä. Tai ainakin osasta.

Työpaikan pikkujoulut oli marraskuun lopussa Kuopiossa, jossa oltiin koko viikonloppu hotellissa parin työkaverin kanssa. Ennen pikkujoulua piti käydä laitattamassa kuontalo kuntoon, koska onhan se nyt ihan hirveä tuossa aiemmassa kuvassa. Laitatin hiukset pitkästä aikaa taas Säde-kampaamossa ja lopputulos oli herttainen ruusublondi. Idea oli saada samantyyppinen sävy kuin kesällä näissä kuvissa, mutta vähemmän harmaa ja enemmän hattara ja mielellään pidempään kuin pari päivää kestävä. Tehostin sävyä vielä vähän kotona jollain hyvin epämääräisellä shokkivärimikserillä ja pari viikkoa olin hattarapää.

Top: Kennedy sweater by Lindy Bop (old)

Skirt: Flowers & Charms

Coat: Hell Bunny

Scarf: Lasessor

Ostin tuon hameen paikallisesta Jessica K-liikkeestä, koska se nyt vaan oli niin ihana ja olin jo pitkään haaveillut tällaisesta. Joulua edeltävänä perjantaina löysin samanlaisen hameen kermanvalkoisena Pukista ja ostatin sen poikaystävällä joululahjaksi. Nyt minulla on kaksi näitä <3 Töissä kuvassa käytössä, koska kuminauhavyötärön ansiosta mahtuu hyvin syömään ja helppo heittää aamulla päälle ja näyttää söpöltä skarpilta.

Kaulahuivi on 100% villaa, juuri minun värinen ja ostettu sekin heräteostoksena Jessica K:sta, mutta käytössä päivittäin, joten oli hintansa arvoinen.

Pikkujouluissa yövyttiin tosiaan Sokos Hotel Puijonsarvessa, jolla oli vähän mielenkiintoinen käsitys yhden hengen huoneesta, mutta väliäkö tuolla jos egoni sai oman sängyn, kun yhden hengen huoneesta maksoin. Itse asiassa ihan hyvä myös, että oli kaksi sänkyä, koska tuon lähemmän sängyn lakanat oli todella karheat ja nukkaiset, niin vaihdoin ne toisen sängyn lakanoihin, jotka olivat paremmat. Muuta sanottavaa hotellista, että huone oli siisti, mutta siellä oli tosi kuuma kaikista pienimmälläkin lämpötilan säädöllä ja kaikki äänet kadulta ja naapurihuoneista kuuluivat sisään.

Joulukäytävä oli herttainen ja nuo tonttukoristeet ihania. Aamiainen oli Frans & Sophiessa ja se oli hyvä, tuota tunnelia/käytävää pitkin sinne köpöteltiin.

Amarillossa syötiin perjantaina, pikkujoulut olivat siis lauantaina. Söin Don Ama -burgerin ja pitihän sitä ottaa mojitoa ja mansikkamargaritaa, kun kerrankin sai kunnollista. Söin minä jälkiruokaakin, mutta sen söin ennen ainoatakaan kuvaa.

Black Friday oli myös samana viikonloppuna, joten kävimme lauantaiaamuna shoppailemassa Kuopion keskustassa. Tutustuin Google Mapsin toimintaan ja navigoin itseni Rock'n'Dotiin, jossa oli kaupan syntymäpäiväjuhlat ja sen vuoksi kaikki -25% paitsi kellomekot ja takit taisivat olla -35%. Mukaan tarttui pari töihin sopivaa kauluspaitaa, joista tuo Bannedin vaaleanpunainen on ikävä kyllä jo kaiken joulusuklaan syönnin jäljiltä himpun kireä rintanappien kohdalta, mutta tuo Collectifin Tura-paita on ihana. Rakastan noita rusetteja.

Ostin myös tuon Lindy Bopin auto-mekon, jota olin jo pitkään haaveillut ja jota harkitsin jo kesällä edellisen kerran kun kävin Rock'n'Dotissa, mutta jota en ostanut koska se oli siellä kallis. Sitten koska takitkin olivat hyvässä alessa, ostin tuon vaaleanpunaisen Collectifin takin, joka näyttää hotellihuoneen himmeän kelmeässä valaistuksessa likaiselta roosalta, mutta joka on kyllä ihan söpö vaaleanpunainen (suunnilleen samaa sävyä kuin kaulahuivini).

En yleensä osta mitään muuta kuin alusvaatteita ja sukkahousuja ketjuliikkeistä, mutta Gina Tricotlta ostin söpön ruman jouluneuleen ja samettitopin, jossa oli kiva sydänkaula-aukko. Työkavereita nauratin jouluneuleessani ja käytin sitä myös jouluaattona porukoilla. Pesun jälkeen tuosta materiaalista (akryylia) tuli tosi nihkeä ja muovisen tuntuinen, mutta ennen pesua se oli ihanan pehmeä.

Sitten päästään itse pikkujouluihin. Meitä oli hurjan paljon väkeä paikalla, kun osallistujia oli ympäri Suomen. Teemana oli 80-luku, mutta eräs jäi aikakoneen kyydistä hieman eri aikaan kuin muut...

Dress: Mildred Fishtail dress by Collectif

Bag: Tippi Bag by Hell Bunny

Shoes: Cindy Heels by Lulu Hun

Accessories: Collectif

Siinä vaiheessa kun pikkujouluihin osallistuminen varmistui, laitoin tämän Collectifin Mildred-iltapuvun tilaukseen, koska ajattelin, että kerrankin kun on tilaisuus pukeutua oikeasti eri lailla kuin arkena, niin se pitää käyttää hyväksi. Kuvissa mekko näytti ihanalta, mutta minulla ei ollut hajuakaan siitä miltä tämä näyttäisi livenä, koska kovasta googlauksesta huolimatta en löytänyt yhtään ainoaa kuvaa koko mekosta kenenkään muun kuin mallin päällä. Kauhulla odotin onko mekko sinnepäinkään, mutta jännitin turhaan, koska mekko on aivan ihana!

Mildredissä on ihanan pitkä korkokengissä juuri oikeanpituinen helma tällaiselle 172cm pitkälle ihmiselle, vyötärö on suurin piirtein siellä missä pitääkin, eli vatsarömpän yläpuolella mutta ei kainaloissa saakka ja bonuksena tässä mekossa on tuollainen pikkujoulukauden mässäilylle armelias kangaspala suoraan vatsan edessä piilottamassa ruokapöhön alleen. Näiden kuvien aikaan on siis tullut syötyä varsin tukevasti 80-luvun tyyliin...

Mekon helman pituus oli juuri passeli, koska poikkesin sen verran juhlatyylistä että ihonväristen sukkahousujen sijaan laitoin sellaiset kivat vatsan litistävät mustat sukkahousut, joiden en olisi välittänytkään näkyvän helman alta. Nämä Lulu Hunin samaa tilaisuutta varten ostetut Cindy-korkokengät sen sijaan pilkahtelivat söpösti helman alta laukun kanssa sävy sävyyn hopeisena. En ole ikinä käyttänyt mitään missä on näin paljon glitteriä, mutta näissä oli olo kuin Tuhkimolla, mutta Tuhkimostahan nämä kengät on nimensä ja ulkonäkönsä saaneetkin. Cinderella -> Cindy.

Ostin näihin päkiälaput, koska otin riskin ja laitoin nämä ilman koekäyttöä monta tuntia kestäviin juhliin, mutta päädyin sitten kuitenkin käyttämään näitä ilman pehmukkeita. Mukavat olivat jalassa, en saanut rakkoja eivätkä jalat tulleet kipeäksi. Kokoa UK5, sopii täydellisesti pienelle koon 38 jalalle.

En tiedä miten hyvin mekon materiaali näkyy kuvissa, mutta Mildred Fishtail Dress on siis metallinhohtoista samettia. Pintamateriaali on tämän takia hivenen karhea varsinkin jos silittää "väärään suuntaan", mutta näyttää oikeassa elämässä vielä paremmalta kuin kuvissa. Kiiltää upeasti ja keräsi paljon kehuja muilta juhliin osallistujilta, vaikka teemasta poikkesinkin. Mekko on kokoa UK10 ja vaikka naftisti istuukin, niin niinhän sen kuuluukin luiden kanssa tehdä. Vetoketjun sain itse vedettyä kiinni.

Mekossa on musta joustava bengaliinivuori polviin saakka, joka auttaa vähän silottamaan muhkuroita itsestäänkin ja loput hoitaa mekon armelias rypytys. Ainoa miinus on nuo roikkuvat off shoulder-hihat, jotka eivät pysyneet niin ylhäällä kuin tuotekuvissa vaan roikkuivat alempana luiden varassa ja joiden ansiosta oli välillä vähän alaston olo tuon yläosan kanssa. Tässä on aika matala kaula-aukko ja vaikka se pysyy muoviluiden ansiosta hyvin paikallaan, tässä oli silti aika paljon ihoa näkyvissä. Tuskissani mietin mitä liivejä tämän kanssa voi käyttää ilman että ne näkyvät alta, mutta sain vielä jotenkuten ahdettua alle vanhat olkaimettomat liivit ettei nyt tarvinnut sentään ihan hasardiksi ryhtyä ja olla ilman. Meillä oli työpaikalla nimittäin haku menossa vakipaikkoihin juuri näiden pikkujoulujen aikaan...

... ja avarasta kaula-aukosta huolimatta sain vakituisen työpaikan. Maailman paras joululahja. Aloitin tämän vuoden alusta vakinaisena ja on ihanaa päästä viimein suunnittelemaan elämää ensi viikon ruokalistaa pidemmälle. Hyvästi rahahuolet ja ne jatkuvat "valitettavasti sinua ei valittu tehtävään"-sähköpostivastaukset.

Työpaikasta puheen ollen, meillä on ollut älyttömästi herkkuja tarjolla. Halloweeninä oli suklaakuppikakkuja, jotka eivät olleet yhtä herkullisia kuin miltä näyttivät ja itsenäisyyspäivänä Suomi 100 -kakkua, joka oli just niin hyvää miltä näyttikin. Joulun aikoihin on ollut paljon karkkia tarjolla kun työkaverit ovat tuoneet ylijäämäherkkuja ja ulkomaan tuliaisia, jonka lisäksi sain neljä rasiaa suklaata ja yhden rasian vihreitä kuulia joululahjaksi. Sen lisäksi olin ostanut itselleni aiemmin yhden ison rasian vihreitä kuulia, joten olen syönyt aivan älyttömät määrät herkkuja ja sen takia paidat ja mekot ja hameet eivät enää tahdo mahtua päälle. En tehnyt tänäkään vuonna uuden vuoden lupausta, mutta jos nyt kevättalvesta viimeistään alkaisi käydä taas uimassa ja kunhan nuo loput kolme rasiaa suklaata on syöty loppuun, voisi vähentää herkuttelua (turha edes yrittää lopettaa kokonaan, ei nyt mennä tekemään tavoitteita, joita ei voi saavuttaa). Ei tässä muuta mutta siinä vaiheessa kun vaatteet jäävät pieniksi ja päätyy aina käyttämään sitä samaa aiemmin kuvissa näkynyttä tyllihametta, voisi olla hyvä idea pudottaa ne pari ylimääräistä kiloa pois.

Näistä ja muista syistä en ole hirveästi shoppaillut viime aikoina. Wannabelta ostin marraskuussa housut ja vissiin joulukuussa mekon alennuksesta, ja pari paitaa, mutta siinä kaikki. En ole aiempiakaan ostoksia ehtinyt kuvailla, kun en ole säiden ja yleisen laiskotuksen vuoksi kuvannut mitään. Olen tässä miettinyt josko nyt tulisi pakkasta ja päivät pitenisivät, niin ryhtyisi jälleen bloggaamaan aktiivisemmin. Julkaisen jossain vaiheessa ainakin ne jo pitkään kovalevyllä odottelemassa olleet kuvat ja jospa vaikka ottaisi muutamia talvisiakin kuvia silloin kun sää ja kuvaajien aikataulut sallivat.

Olen pahoillani, että tämä tauko venähti näin pitkäksi, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että jos ei jaksa tuottaa mitään järkevää, niin parempi odottaa kuin luoda jotain huonoa vain siksi että on pakko,. Pakko on vain kuolla ja sekin mielellään sitten 60 vuoden päästä aikaisintaan.

Mukavaa uutta vuotta kaikille!


TL;DR (English):

I was trying to keep this short, but as always it didn't work out. After all here's like 2 months worth of stuff I've been up to, which is mostly nothing, but I did participate in two pre-Christmas parties. The photos in this blog post are from the one my workplace arranged. I spent a full weekend in a hotel, went shopping with my co-workers and bought some stuff from Black Friday sales.

The pre-Christmas party had an 80's theme, but I dropped off the time machine in a different era. The dress I'm wearing here is Mildred Fishtail Maxi Dress by Collectif, which is a gorgeous metallic foil coated velvet evening gown that looked so beautiful I just had to get this when I actually had a chance to wear a dress like this. I tried googling if people had bought this so I could see what it looks like irl, but I didn't find any pictures so I had no idea what it would be like. Well, the answer is: pretty much perfect.

Mildred dress looks even more beautiful irl, the material is nice, shiny and stretchy and it's lined with black bengaline to give that smooth figure. It has a boned bodice and a long skirt that worked well for my 5'8 frame with heels and that ruching at the front is very flattering (since it hides the fact that I had been eating like a horse before these photos). The neckline however is very low and the sleeves didn't stay in place which is why the front boning is on some photos visible with the dress lining. I didn't flash anyone, but felt a little exposed from time to time. Got a lot of compliments even though I was a blast from even further past than the 80's.

In other news I got a permanent job with my co-workers. We all three started working together on May and will be working together for a very, very long time. Best Christmas present ever. No more worrying about money or finding a job. I can finally plan for longer than just what we're gonna eat next week. Not that I actually have plans, other than moving into a bigger apartment.

I didn't mean to take such a long break from blogging, but I've always thought that if I can't do it properly, it's better not to do it at all. I still have some unpublished photos from September and October which I'll publish at some point and hopefully I'll get to taking some new ones as well.

Happy New Year for everyone!

Sukujuhlat III

 Viime lauantaina oli jälleen yhdet sukujuhlat, isän sisaruskatraan viimeiset viisikymppiset. Ostettiin serkus- ja puolisoporukalla pullo XO-konjakkia ja kortti, joka kertoo kaiken olennaisen:

"Mitä enemmän ikää..."

"... sitä kosteammat juhlat."

Hyvin päti logiikka, sillä viinit oli tuttuun tapaan ilmaisjakelussa (oluet ei tällä kertaa) ja jälkiruokakahvin kanssa sai valita joko amarettoa, konjakkia tai calvadosta. Minä sain toisena synttärisankarina olla kermaperse ja ottaa tuttuun tapaan Irish Coffeen, jonka valmistamistavasta myöhemmin jutustelin baarimikon kanssa. Kyllä, siihen tulee fariinisokeria useampi teelusikallinen, ja tumma ruokosokeri ei ole sama asia kuin fariinisokeri.

Asuista sanottakoon sen verran, että minulla on aika pitkälti tismalleen sama asu kuin tässä postauksessa, paitsi, että lisäsin tukkaan kukan. Piti punata huuletkin, mutta samperin hätähousut eivät viitsineet odottaa sen vertaa, mutta eipähän tällä kertaa oltu viimeisenä paikalla.

Paawolla on kaunis Lindy Bopin Isadora-mekko, joka on melko tukevaa, mutta miellyttävän tuntuista neuletta. Alta pilkistää upouusi Hell Bunnyn musta tyllihame, jonka Paawo osti semi-heräteostoksena wannabelta perjantaina. Minäkin tein heräteostoksia, mutta niistä tulee kuvia seuraavassa postauksessa.
Huomatkaa myös Paawon faaabulous tukka ja asun 40-luvun henkeen sopivat pienet victory rollsit. Toisin kuin minä, hänellä on kärsivällisyyttä harjoitella ja opetella laittamaan tukkaa. Toisaalta tukan rakenteellakin saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että minä en viitsi. Pelkästään kihartamiseen uppoaa ikuisuus ja hyvä jos sittenkään kestävät muutamaa tuntia kauemmin.

Juhlien jälkeen oli jossain määrin tarkoitus mennä jatkoille, mutta kun puolen porukan budjetti ei oikein anna periksi, on parempi pummia sukulaisilta juotavaa juhlapaikalla. Tosin suurempi syy jatkoille menemättä jättämiseen oli varmaankin se, ettei kenenkään pää olisi enää kestänyt sitä senkään vertaa kuin lompakko. :D Toisin sanoen menin kymmeneltä illalla nukkumaan ja aamulla yhdeksältä omenapäärynöitä nassuun. Ostin niitä ihan sitä varten, että pikkuveli väitti jonkin tutkimuksen todenneen, että ne auttavat krapulaan. Ei paljon päätä pakottanut, ja oltiin Paawon kanssa niinkin freesejä, että pidettiin kuvaussessio, kunhan oltiin ensin syöty 26-vuotissynttärikakkuani, jonka väkertämisen aloitin heti omenapäärynöiden mutustamisen jälkeen.

Sneak peak myös tulevista asukuvista.

Kakun kanssa kävi sellainen kämmi, että vadelmahillo oli päättänyt homehtua hyvästä säilytyksestä huolimatta ja omenahillokin loppui ennen kuin ehdin levitellä sitä edes yhteen kerrokseen. Harkitsin juoksevani Lidliin hillo-ostoksille, mutta kun vieraat olivat jo tulossa, ei kun sulattamaan marjoja pakastimesta yhdessä sokerin kanssa. Kerman maustoin mangosiirapilla, joten tuli sitten tehtyä mango-vadelmakakku, joka on koristettu mantelirouheella ja itsekerätyillä viinimarjoilla. Mango ei tosin kenenkään muun mielestä maistunut kuin minun; veljen mielestä kakku maistui drinkeilleni (jotka on ylläri, ylläri maustettu mangosiirapilla).

Loppuun vielä ryhmäkuvat meidän fiftarityttöjoukkueesta lauantailta. Oli taas prinsessat liikkeessä.

Ystävän valmistujaispippalot

Eilen juhlittiin yhteiskuntamaantieteiden maisteriksi valmistunutta ystävää. Tutkintotodistus pyörii yhä teillä tietämättömillä, mutta meillä on yksi maisteri lisää Suomessa. Hip hei huraa!

Koulutus on nykyään sen verran jännä juttu, että ylioppilaita juhlitaan yhä ihan yhtä paljon kuin 50 vuotta sitten, jolloin se merkitsikin jotain muuta kuin väliopiskelua ennen ammatin hankintaa, mutta amikset ja varsinkin korkeammin koulutetut unohtuvat. Toki korkeakouluista valmistuu väkeä vähän milloin sattuu, mutta kun minä valmistuin amk:ista, oli minulla tarjolla kakkukahvit, joihin puoletkaan alle kymmenestä kutsutusta ihmisestä eivät edes tulleet.
Eli kertoo paitsi siitä, että minulla on hyvin pieni tuttavapiiri, myös siitä, että vaikka lukiosta valmistuvia juhlitaan isoin pippaloin, ei sillä ole väliä, vaikka opiskelisit neljästä kuuteen vuotta korkeakoulussa (jonne on vaikeampi päästä ja vaikeampi valmistua), kun yleisellä tasolla kukaan ei muista sitä. Ja eihän aikuisia tarvitse muutenkaan juhlistaa.

Ystävällä oli isohkot valmistujaisjuhlat, joissa ei ollut ihan hirveästi vieraita (koska ylempi selitys + aikatauluongelmat), mutta tarjoilut sitäkin parempia. Oli salaattia, pastasalaattia, perusriisipiirakat ja munavoi, kermakakkua, suklaakakkua... Ainoastaan juuri se himoitsemani voileipäkakku uupui, mutta salaatti onkin paljon terveellisempää.

Tukan kanssa kävi tässä aiemmin viikolla sellainen vahinko, että kun yritin taittaa pillarpox rediä plumilla vähän kylmempään sävyyn, taittui se vähän liikaakin. Alkuviikosta tukka oli hyvin tummanvioletti, mutta lauantaina se olikin sopivasti samaa sävyä mekon kukkien kanssa. Onni onnettomuudessa.

Päälle valikoitui jo aiemmin blogissa näkynyt Lady Vintagen Sophia-mekko, jonka ostin juurikin juhliin, mutta jota olen kyllä käyttänyt jo töissäkin. Ai että tykkään tästä. Alla on uusi Samsin kermanvaalea petticoat, joka ei taktisesti kuvissa näy, mutta joka on niin pitkä, että taidan siirtää kuminauhan yhtä alemmaksi, jolloin alushamekin näyttää tuuheammalta. Nyt se levenee liian alhaalta.

Tukan kanssa kävi toinenkin juttu, nimittäin yleensä kiharran hiukseni ilmakihartimella, joka on vähän hiusystävällisempi vaihtoehto kuin toinen kihartimeni, mutta jos kihartaa kaksi tuntia niin vähintään tunnin kohdalla on osa suortuvista jo suoristunut, ihan sama vaikka tukassa olisi lämpösuojat ja multisprayt odottamassa. Toisekseen kiharat ovat yleensä pörröiset, joten vaihdoin sitten vanhaan kunnon kiharrusrautaani, joka kyllä toi halutun tuloksen, mutta sitten myös ei-niin halutun tuloksen.

Kihartaessa aina sanotaan, että harjaa hiukset kihartamisen jälkeen. No minä toivon, etten olisi harjannut, koska lopputulos oli pörröinen ja suttuinen ja osa latvoista oli takussa (ja tänään tajusin miksi - ne kärventyivät).

Korkkiruuvikiharat oli mielestäni nätimmät, mutta koska ajoin pyörällä 4km kiharoissa tuulisessa säässä, niin lopputulos olisi varmaan ollut jälkimmäinen vaikka en olisi yrittänyt harjata kiharoita vähän enemmän auki. Jotenkin tuo auki harjaaminen toimii (ja ei toimi) paremmin ilmakiharrinkiharoiden kanssa, jotka eivät ole ihan niin jämäkät, mutta sitten ne taas suoristuu nopeasti.
Aina halutaan pitkät ja paksut hiukset, mutta jos on tukevan paksut ja painavat hiukset, niin kampausten ja erityistä kiharoiden tekeminen on tuskaa. Joko poltat tukkasi karrelle ja kiharat kestää tai teet kiharoita kaksi tuntia ja ne suoristuu puolta lyhyemmässä ajassa. Huoh.

Joka tapauksessa pippalot oli hyvät, silittelin koiraa, söin paljon salaattia ja kakkua, ja join boolia, joka oli vähän turhan makeaa, mutta parin annoksen jälkeen alkoi makukin kummasti olemaan parempi :D
Pippaloiden päätteeksi käytiin terassilla paleltumassa ja ysäribileissä Taminossa, mutta sen olisi voinut jättää väliinkin, koska ei oltu kuin pari tuntia joraamassa ja sitten jo mentiinkin nukkumaan. Rahaa meni enemmän kuin olisi suotavaa, kun kahteen suuntaan köröttää taksilla, maksaa sisään pääsystä 6€/perse + pari juomaa. Se siitä säästämisestä sitten.

Poikaystävälle pitäisi ostaa synttärilahja ja kampaajallekin pitäisi varmaan mennä. Jos leikkaisi nuo pahimmat kärvähtäneet latvat tuosta tiehensä, tai jos ne öljyhoidolla kuntoutuu, niin pelkän juuren voisi vaalentaa, että shokkivärikin tarttuu. Mietin tosin, että tekisin senkin itse niin pääsisi halvemmalla eikä sitten tarvitsisi ajella kaupungilla juuri vaaleana ja latvat violetin kirjavina. Ei sillä ettenkö olisi ajanut pyörällä juuri kotiin hiukset eilisen kemikaalipläjäyksen jykevöittämillä itsestään kaarella pysyvillä pikkuleteillä. Jos joku ohikulkija pohti, että mitä hemmettiä niin pikkuveljen sanoin: minulla on antennit ufojen yhteenottoa varten.

Sukujuhlat II

Pari viikkoa sitten juhlittiin äidin kuusikymppisiä ja juhlien jälkimainingit tuntuu vieläkin, kun vaaka näyttää puoltatoista kiloa enemmän kuin ennen juhlia. Höh höh.
Muilla on ollut tämän viikon aikana vappujuhlista kuvia, mutta minulla ei ole kuvia, koska emme oikein juhlineet vappua, ellei sitä lasketa juhlimiseksi, että vedin Buranaa pohjalle päänsärkyyn ja nousevaan kuumeeseen, sitten raakuin yksinäni Rock Bandia pari tuntia punaviinipäissäni (en ole sekakäyttäjä, otin viiniä noin 4h särkylääkkeen jälkeen) ja kun Burana lakkaa yhdentoista aikaan vaikuttamasta, kyllästyn odottamaan ihmisiä ja puoli kahdeltatoista vingun haluavani nukkumaan, koska kuolen päänsärkyyn.
Mitä tästä opitaan? Jos päätä jomottaa jo valmiiksi ja siitä (tanniinisesta) punaviinistä tulee päänsärkyä, niin sitähän on silloin pakko ottaa.

Kippis ja kulaus päänsärylle!

Istuimme jälleen omissa oloissamme ja trollasimme minkä ehdimme. Janina kaatoi alkumaljat pöydälle, tervehtimään tullut serkun mies kaatoi siiderit omille housuilleen. Tarjoilija nauroi jättävänsä mopin valmiusasentoon lähistölle seuraavaa kertaa varten. Minä purskautin punaviinit mekolle nauraessani ja tuossa se on edelleen tuolin päällä odottamassa puhdistusta. Mites puhdistat, kun pesulapussa lukee Dry clean only? Ajattelin kokeilla "paikallispesua" käsin tai etsiä jonkin puhdistustussin käsiini, on kuitenkin suosikkimekkojani ja varmaan kallein ihan kaupasta ostettu mekkoni.

Valtaosan ajasta saimme olla viidestään (poikaystävä istui vieressäni, mutta ei ole kuvissa, koska ei halua naamaansa nettiin), mutta jälkiruoan aikoihin serkkuni neljävuotias tytär tuli istumaan väliimme. Sai päähänsä, että Irish Coffeen tikku on taikasauva ja sitten leikimmekin "kuolemista" abrakadabrasta vielä pitkään jälkiruoan jälkeen. Meitä oli neljä nättiä prinsessaa, vaikka Paawo halusikin olla ennemmän noita, koska hänellä ei ollut prinssiä mukana.
Oli muuten hyvä Irish Coffee ja hyvää palvelua; vatkasivat kermavaahdot tilauksesta herkkukahviini. Ei ollut mitään purkkikermavaahtoa vaan ihan kunnon tavaraa. Alkoholiakin oli varattu enemmän kuin viimeksi niin ei loppunut konjakit kesken pippaloiden. Iskän piikkiin kaikki tietenkin.

Vasemmalla alhaalla oleva kuva on serkuntyttären ottama. Taiteellinen mukula eikö? :D

No, ehkei se niin haittaa, ettei vappuna tullut juhlittua, kun on tullut jo sen verran suvun kanssa juhlittua viime viikkoina. Savon Hovissa oli nämäkin juhlat, taitaa sukulaiset olla ihastuneet vaihteeksi tähän paikkaan.
Yhteen aikaan oli Hospitz, jossa pidettiin kolmet juhlat, yhdet juhlat oli Casinolla ja kahdet viimeisimmät on pidetty Savon Hovissa. Johtuu varmaan siitä, että ravintola on tällä puolella kaupunkia ja valtaosa väestä asuu tällä puolella kaupunkia/Suomea. Sitä paitsi setähän jo totesi, että pidetään paikka pystyssä suvun voimin. Ruoka on hyvää, tarjoilu pelittää, ja sen verran juhlat tuli maksamaan, että ihme on jos ei vähän aikaa pystyssä pysy :D Ehkä ennen pitkää väki löytää  a'la Carte pöytäänkin, lounaallahan porukkaa taitaa rumpata jo muutenkin.

Asiasta kukkaruukkuun, minulla on kamala flunssa yhä ja koiralla on valeraskaus.

Isä laittoi Pöystille kaulurin ettei imeskele nisiään verelle.

En tiedä kummalla on kurjempi olo ja kumpaa vituttaa enemmän.

Sukujuhlat

Viikonloppuna oli sitten kauan odotetut pippalot. Sedän avopuoliso täytti 50v ja koko suku oli yhtä tätiä ja muutamaa serkkua lukuun ottamatta kasassa. Juhlissa oli tuntematontakin väkeä päivänsankarin puolelta, mutta hyvin tultiin kaikki toimeen keskenään, ruoka oli hyvää ja alkoholi ilmaista ruoan kera.

Kakku maistui.

Täysi lasi viiniä oli täysi. Stop-merkkiä ei kuulunut.

Mittää en oo ottana!

Ilmaisten juomien loputtua väki tyhjensi koko ravintolan Calvados-varastot ja jonkin pullon viskiä ja konjakkiakin. Tietäävätpähän varata ensi kerralla enemmän, kun juhlitaan vuorostaan äidin kuusikymppisiä. Väkeä saattaa tosin olla vähemmän kasassa, koska jättivät kutsut viime tinkaan.

Juhlien jälkeen väki jakautui kahtia. Nuoriso paineli Rocksiin jatkoille ja keski-ikäiset Seurahuoneelle. Jorattiin kuulemma molemmissa paikoissa, eikä seuraavana päivänä kukaan ollut erityisen hyvässä hapessa. Tanssittiin Gangnam Stylet ja Macarenat ja soittivat kaikki mitä toivoin, mutta eivät mitään mitä poikaystävä toivoi.

Oli hauskaa olla isohkolla porukalla ulkona ja oli mukavaa nähdä taas pitkästä aikaa Paawoa.
Petra osallistuu Miss Rock -karsintoihin, käykää äänestämässä. Karsinnat loppuu huomenna, mutta eiköhän noilla äänillä mennä finaaliin. Äänestetään voittoon. :)