maanantai 31. lokakuuta 2016

Luksusripsivärit - Ovatko ne mistään kotoisin?

Kun olin vielä töissä, päätin testata sellaisia meikkituotteita, joita en ollut aiemmin työttömänä tiukan budjetin rajoissa raaskinut ostaa. Yli 20 euroa ripsiväristä kuulosti kamalalta hinnalta, puhumattakaan neljänkymmenen euron meikki- ja kasvovoiteista ja huulipunasta, mutta niin vain ensimmäisenä ostin Yves Saunt Laurentin Toucle Eclat -valokynän, josta tuli vakiomeikkituotteeni. Pian perässä aloin testailla ripsivärejä ja sittemmin huulipunia, joiden ostokseni ovatkin vahvasti painottuneet niin kutsuttujen luksusbrändien tuotteisiin (Chanel, Estée Lauder, Clinique, Dior). Olen puhunut jonkin verran huulipunistani täällä, mutta käynyt hyvin vähän läpi ripsivärejä - vaikka rehellisesti sanottuna niitä on tullut testailtua aika montaa erilaista viimeisen kahden vuoden aikana.

Yleisesti sanottuna aika monet ripsivärit ovat hyviä, ainakin sen ensimmäisen kuukauden ajan ennen kuin ne alkavat väistämättä kärsiä rakennemuutoksia kovassa käytössä. Olen ollut ihan tyytyväinen markettimerkkeihin ja täältä voit lukea ikivanhan arvostelun tapaisen käytössäni olleista ripsiväreistä. Voin rehellisesti sanoa, että kaikki nuo jäivät kertaluontoisiksi ostoksiksi, enkä ole ostanut niitä lisää. Myös tässä postauksessa ohimennen siivuttu L'Orealin False Lash Intenza on viime aikoina jäänyt käyttämättömäksi. Lista on muutenkin päivityksen tarpeessa (onhan siitä kohta jo vuosi) ja ehkäpä näitä loskasäitä kestäessä teen päivitetyn listan suosikkituotteistani.
Nyt rehellisesti sanottuna myös nämä kaksi ripsaria ovat jääneet hyvin vähälle käytölle viime aikoina, koska minulla on parempiakin. Aiemmin linkatussa suosikkituotepostauksessa puhuin siitä miten tuossa Estée Lauderin ripsivärissä on kummallinen harja, joka on kova, toiselta puolelta lyhyt ja toiselta pitkä. Tuote pidentää ripsiä, mutta ei tuuhenna ja sopii hyvin arkeen, mutta juuri sen takia, että sillä ei saanut massiivisen erilaista tulosta ripsivärittömiin silmiin, se jäi käytöstä vähitellen pois. En ole käyttänyt sitä kuukausiin, joten voi olla, ettei se kelpaa enää mihinkään muualle kuin roskiin, mutta tätä ripsiväriä harkitseville tehdään pieni lista hyvistä ja huonoista puolista.


Estée Lauder Sumptious Infinite

+ Pidentää
+ Erottelee
+ Lähtee helposti pesussa pois
+ Ei sotke, eikä varise
- Ei tuuhenna
- Kova harja, jolla on vähän hankala levittää väriä raapimatta silmiä
Kokonaisuus: Hyvä ripsiväri arkeen, jos oppii käyttämään erikoista harjaspäätä. Näyttäviä ripsiä tällä ei saa, mutta pidentää mukavasti ripsiä ilman, että lopputulos on meikatun näköinen. Luonnollinen lopputulos.

Cliniquen näytepakkauksesta saatu maskara on ollut vielä vähemmässä käytössä viime aikoina, koska vaikka se tuuhentaa, se ei tosiaankaan pidennä ja variseekin vielä runsaanlaisesti, varsinkin jos sitä erehtyy laittamaan alaripsiin. En tiedä mitä tämä maksaa normaalihintaisena, koska sain tämän kylkiäisenä, mutta veikkaisin että yli 20 euroa kertyy tällekin hintaa. Harja on mukava normaali harjasmainen ja sopivan pieni, ainakin tässä näytepakkauksessa.

Clinique High Impact Mascara

+ Tuuheuttaa
+ Ei paakkuunnu
- Varisee helposti
- Ei pidennä
- Tuote kuivaa nopeasti purkkiin
Kokonaisuus: Kelpaa arkiripsiväriksi, mutta halvempia ja parempia vaihtoehtoja löytyy.
Vanhassa meikkipostauksessani puhuin myös siitä kuinka halusin kokeilla Lancomen Hypnose Doll Eyes -ripsiväriä, mutta kuinka Estée Lauderin pakkaus oli suhteessa halvempi (26 euroa) kuin Lancomen ripsivärit, joiden normaalihinta hivelee siinä 33 euron hintaluokassa. Sitten kun eräästä Sokoksen alennusta löysin tuurilla tämän yhden ainoan Doll Eyes -ripsivärin 19.90€ alennushintaan, nappasin sen siitä huolimatta, että tuote on vedenkestävä. En ole käyttänyt vedenkestäviä ripsivärejä siitä syystä, että en omistanut erillistä vedenkestävän silmämeikinpoistoainetta, mutta kun kerran ostin tämän, niin oli pakko ostaa sellainenkin.

Ensimmäisenä Lancomen Hypnose Doll Eyes -ripsiväristä on pakko mainita tuoksu/haju, sillä tämä muuten tuoksahtaa erittäin voimakkaasti, mikä voi herkkäsilmäisillä olla aika epämiellyttävää. Minulla tuote ei ärsytä silmiä, mutta nenää kylläkin enkä ymmärrä miksi minkään silmätuotteen on haistava yhtään millekään. Ehkäpä se on se vedenkestävän aineen tuoksu, en tiedä kun tämä oli tosiaan ensimmäisiä vedenkestäviä ripsivärejä, joita testailin.

Ripsiväriharja on melko iso, kolmionmuotoinen ja siinä on normaalit harjakset. Ripsiväri levittyy hyvin, eikä paakkuunnu helposti, mutta ikävä kyllä ei myöskään kerrostu, eikä pidennä eikä oikeastaan tuuheutaaan. Tämä ei tee oikein mitään muuta kuin värjää ripset, mikä tuntuu vähän turhalta, jos on jo luonnostaan riittävän tummat ripset. Siitä huolimatta olen alkanut käyttää tätä viime aikoina enemmän, koska olen niin perhanan turhautunut toiseen vedenkestävään ripsiväriini, Sensain 38 C maskaraan, josta puhutaan kohta alapuolella. Ensin arvostellaan onko Hypnose Doll Eyes Waterproof mistään kotoisin.

Lancome Hypnose Doll Eyes Waterproof

+ Ei paakkuunnu
+ Saattaa varista, mutta ei sottaa vaan varisseet värit voi helposti pyyhkäistä pois
+ Helppokäyttöinen isohko mutta ohut kolmionmuotoinen harja
+ Vedenkestävä, mutta helppo poistaa vedenkestävän meikinpoistoaineella
- Ei pidennä eikä oikeastaan tuuhennakaan.
- Haisee voimakkaasti
Kokonaisuus: Juhlavia nukkeripsiä tällä ei saa lupauksista huolimatta, mutta kelpaa vedenkestäväksi arkiripsiväriksi merkkitietoisille. Haisee voimakkaasti, joten en suosittele allergisille ja hajuyliherkille henkilöille. Kallis normaalihinta, alennuksesta ostettuna siedettävä.
Viimeisimpänä ja tällä kertaa myös vähäisimpänä Sensai 38 C tuuheuttava maskara, josta on puhuttu blogimaailmassa ja kaikkialla muuallakin paljon hyvää. Erityisesti monet herkät silmät omaavat henkilöt ovat hehkuttaneet Sensain ripsivärejä, jotka eivät vaadi erityistä meikinpoistoainetta, koska nämä lähtevät nätisti 38 asteisella vedellä. Teoriassa ainakin.

Isosta hehkutuksesta ja suurista kehuista huolimatta Sensai 38 C oli minulle valtava pettymys. Ostin tämän alennuksesta samaan 19.90€ hintaan kuin Lancomenkin ripsivärin, mutta tämä ei ole sitä vähääkään hintansa arvoinen, mikä onkin syy siihen miksi ostin Lancomen ripsivärin. Ostin tämän Sensain ensin pitkälti sen saamien isojen kehujen vuoksi, mutta heti alussa poltin käämini tämän kanssa, sillä ripsiväri oli erittäin märkää ja sitä tarttui ripsiväriharjaan niin runsaasti, että sain aikaan jäätävät hämähäkkiripset. Hyvänä puolena se, että sain hämähäkkiripset vain siihen silmään, johon yritin tätä ensimmäisenä levittää ja että sain poistettua ripsivärin tuoreeltaan lämpimän veden ja paperin avulla pilaamatta muuta meikkiäni. Huonona puolena se, että näin kävi kolmesti putkeen.

Nyt kun Sensain ripsiväri on ollut vaihtelevassa käytössä useamman kuukauden, aineen koostumus on muuttunut paksummaksi. Sitä tarttuu yhä ihan hirveät määrät kaarevaan harjaksilla varustettuun harjaan, mutta ylimääräisen saa useimmiten pyyhittyä purkin reunoihin. Siitä päästään taas siihen, että nyt purkin reunoilla on kohtuuttomat määrät kuivanutta, hukkaan mennyttä ripsiväriä, koska sitä ei saa enää takaisin purkkiin. Vielä nykyäänkin ripsiväri pitää levittää erittäin varovasti, koska paksun tahnamaisen koostumuksen takia ripsivärillä on erittäin iso riski paakkuuntua ja kun tämä paakkuuntuu, tätä ei saa edes toisella harjalla harjaamalla eroteltua niin kuin monen muun ripsivärin kanssa voi tehdä.

Ripsivärin poistaminenkaan ei ole niin helppoa kuin sen pitäisi olla. Aluksi kun aine oli liukasta, ripsiväri oli oikeasti helppo poistaa lämpimällä 38 asteisella vedellä, jolloin se lähti siisteinä lastuina pois ripsistä ja varisi viemäriin sotkematta naamaa, mikä oli erittäin kätevää ihonhoidon kannalta jos naamassa ei ollut mitään muuta meikkiä, joka olisi kaivannut meikinpuhdistusainetta. Nyt kun tuote on ripsissä kuivempaa, sen poistaminen on huomattavan hankalaa ja silmiä joutuu hankaamaan, mikä nollaa ajatuksen siitä että tuote on lähtökohtaisesti juuri sen takia hellävarainen silmille, ettei sitä tarvitse hangata millään poistamisen yhteydessä. Viime aikoina olen joutunut jynssäämään silmiäni oikein urakalla ja vielä niin kuumalla vedellä, että kasvoja polttaa ja silti ripsivärit pysyy siivosti paikallaan. Olen kokeillut myös joitain meikinpoistoaineita eivätkä nekään poista tätä kunnolla, auttavat ehkä tuotetta varisemaan kuumalla vedellä pois silmistä, mutta eivät poista kokonaan. Hyvä homma, että tämän kanssa voi uida (been there, done that), mutta huono homma, jos tuote ei lähde silmistä hinkkaamallakaan.

Sensai 38 C Volumizing mascara

+ Pidentää ripsiä runsaastikin, jos onnistuu levityksessä, syvän musta väri
+ Ei varise
+ Veden- ja uinninkestävä
+ Ei sotke poistettaessa, eikä vaadi meikinpoistoainetta
- Ei tuuheuta
- Paakkuuntuu todella herkästi
- Märkä ja paksu koostumus, jonka takia hankala levittää
- Hankala poistaa, koska ei lähde kädenlämpöisellä vedellä
Kokonaisuus: Yhtä tuskaa. Ripsiväri toimii vaihtelevasti: joskus onnistuu, joskus ei. Teoriassa ripsivärin poistaminen on ihanan helppoa, käytännössä saa pelätä lähteekö omatkin ripset lastuina irti.

Jos jollain on kokemuksia Sensain ripsareista, niin niitä haluaisin kuulla, että sattuiko minulle vain joku suutarikappale alennusmyynneistä vai onko muilla samanlaisia hankaluuksia levityksen ja poistamisen kanssa. Jos tiedätte joitain muita huonoja ripsivärejä, niin varoituksia otetaan niistäkin vastaan. Sen aidosti hyvän ripsivärin etsiminen jatkuu yhä, joten on hyvä jos voi välttää pahimmat sudenkuopat.

Onko teillä kokemuksia näistä ripsiväreistä? Toimivatko ne teillä vai eivät?


In English:
Here are some short reviews on some luxury mascaras I've tried.

Estee Lauder Sumptious Infinite
+ Lengthens and separates and is easy to remove. Natural finish.
- Hard to use, because of the funky hard brush. Doesn't give any volume.

Clinique High Impact Mascara
+ Gives nice volume and doesn't clump. Different kind of natural finish, works for naturally long lashes.
- Doesn't lengthen lashes so doesn't work for short lashes. Falls of easily.

Lancome Hypnose Doll Eyes Waterproof
+ Obviously waterproof, but easy to remove with waterproof eye make-up remover. Might shed slightly, but fallen off mascara is easy to remove. The conical brush is nice and easy to use, and the mascara doesn't clump.
- Smells very strongly so won't work for allergic people. Doesn't give those perfect doll eyes, but works for a very natural finish (no length, no volume, just color). Expensive, I'm sure there are cheaper and better products out there.

Sensai Volumizing Mascara
+ Lengthens lashes, a very black finish, but only if you manage to actually apply it without clumping. Waterproof and swim proof, doesn't fall off.
- Clumps very, very easily. Consistency is very gooey, hard to apply without clumping. At first this mascara was very wet, but now it has dried a little and it's very thick and still relatively hard to apply properly. Also it's not as easily removed as you would think. It should fall off nicely with 38 C degree water, but most of the time it doesn't. I need to use very hot water to remove it and I've tried make-up removers and they don't work either. Sometimes it falls of nicely in warm water, but most of the time I need to practically burn my face and eyes to get rid of it. Many people with sensitive eyes have talked fondly of this product, but for my taste, using hot water to remove mascara isn't very gentle.

Have you used any of these mascaras? Did they work for you?

maanantai 24. lokakuuta 2016

Lovely Dorothy

Tiedättekö kun joskus löydätte jotain, johon rakastutte, mutta hintalappu karkottaa teidät kauas kukkuloille ja sitten paria vuotta myöhemmin jo koko asian unohtaneena, löydätte sen kolmasosaan alkuperäisestä hinnasta? Niin kävi tämän Collectifin Dorothy Floral Tulle-mekon kanssa. Alkuperäinen hinta oli muistaakseni n. 150£, mikä silloisen valuuttakurssin mukaan oli enemmän kuin 200 euroa, eli aivan liian kallis silloiseen (ja nykyiseenkin) budjettiin. Toisekseen en millään kyennyt oikeuttamaan itseäni ostamaan niin kohtuuttoman kallista juhlamekkoa edes puoleen hintaan, koska hintaa olisi jäänyt silloinkin aika runsaasti juhlamekolle, joita tulee käytettyä harvemmin. Toki meillä oli tämä sukujuhlien suma viime vuonna, mutta jälkiviisaus ei auta näissä asioissa. Sen sijaan se auttaa, kun ihan vahingossa toista kohtuuttoman vitkuttelun ja arpomisen jälkeen missattua mekkoa googlaillessa törmää eBayssa vanhaan tuttavaan ja vieläpä alle kolmasosalla hinnasta. Liian hyvää ollakseen totta?

Rehellisesti sanottuna epäilin ja vitkuttelin niin kauan, että alkuperäinen huutokauppa ehti loppua ja luulin mekon menneen ikuisiksi ajoiksi... kunnes se ilmestyi uudelleen saman myyjän sivuille omassa koossani. Viimeisenä auction-päivänä liityin eBayhin, laitoin huudon vetämään ja samana sunnuntai-iltana maksoin jo uutta mekkoani. Toisin sanoen, kun mainitsin aiemmin liittyneeni eBayhin, se oli tämän yhden ainoan mekon tähden. Hintaa tälle kaunokaiselle tuli Global Shipping Programin takia yhteensä n. 68 euroa, (39.99£ + n. 16,70£ toimituskulut) ja samasta syystä toimituksessa meni melkein kaksi viikkoa. Myyjä lähetti maanantaina paketin Global Shipping Centeriin, mutta minä sain pakettini vasta sitä seuraavan viikon torstaina. Posti ei tästäkään ilmoittanut mitään ja netissä luki että saapumisilmoitus saapuu paperisena kolmen päivän kuluessa. You kiddings me, miten ois jos jätettäis se nurmikon leikkaaminen ja haravointi vähemmälle ja alettais toimittaa ne paketit kotiovelle, niin kuin pitäisi? Onneksi eBaysta sai seurantakoodin, jolla hain pakettini perjantaina, koska se paperi-ilmoitus tuli tosiaan vasta maanantaina.
Mekko on onneksi pitkän toimituksen ja hintansa arvoinen. Sain sen tosiaan uutena alkuperäisten hintalappujen kanssa, eikä tässä ollut mitään ilmeisiä virheitäkään, jotka olisivat oikeuttaneet alhaisen hinnan, joten ihan sama miltä kantilta asiaa katsoo, kyllä tämä ostos oli niiden jatkuvien eBayn mainospostien arvoinen.

Mekon kuvaaminen sen sijaan osoittautui vähän ongelmallisemmaksi. Keskiviikkona katsoin, että sääennusteen mukaan pitäisi paistaa aurinko, joten laitoin tukkani rullalle ja jäin odottelemaan pilvien väistymistä. Paitsi että sitä ei sitten koskaan tapahtunut, ei vaikka ajattelin, että jos Tampereella paistoi aurinko kirkkaalta taivaalta jo aamulla, niin kyllä se nyt tännekin edes kerran kahteen viikkoon paistaisi. Ei paistanut.

Minulla oli suunnitelmissa taltioida mekon kesäinen tyyli ja syksyn värien kontrasti pikkukirkon pihalla upeissa syksymaisemissa, mutta kun päästiin sinne veljen kanssa, oli koko piha haravoitu. Uudessa kuvauspaikassa kameran muistikortti heitti saman herjan kuin mökillä ja minun piti alustaa se jo neljättä kertaa ennen kuin saimme yhtään mitään aikaan. Onneksi muistikortilla ei ollut mitään muuta kuin pari selfietä hiuksistani siltä varalta, että ne suoristuisivat pyörämatkan aikana, mutta koska keksin kietoa ohuen huivin tukkani suojaksi kuin 50-luvulla konsanaan, hiukseni säilyivät kuviin saakka suhteellisen sellaisina kuin olin tarkoittanutkin.
Dress: Collectif Dorothy Floral Tulle dress
Belt: Pinup Couture (from another dress)
Shoes: Lola Ramona
Petticoat: Banned
Necklace: Collectif

Dorothy Floral Tulle-mekko on ihanan ylellinen, se on vuorattu ja siinä on helmassa viisi kerrosta kangasta: päällikerros, välikerros, kaksi kerrosta tylliä ja aluskerros. Mekon rakennetta tutkaillessa alkaa vähitellen ymmärtää mistä sen alkuperäinen hinta koostuu, sillä rintamuskin on kauniisti rakennettu, eikä se off shoulder-tyylistään huolimatta pääse putoamaan kokonaan olkapäiltä ja menettämään muotoaan, sillä mekossa on olkaimet, jotka pitävät tuon rypytyksen paikoillaan liikkeessäkin. Mekko on minulle aavistuksen väljä vyötäröltä (varmaan joustamattoman materiaalinsa vuoksi), joten yhdistin mekkoon vyön, joka kuroo vyötärön kapeaksi ja käytin vielä erillistä alushametta kohottaakseni helmaa entisestään. Kerrosten ansiosta mekko pitää muotonsa ilmankin, mutta rakastan koholla olevia prinsessahelmoja ja syksyllä lisälämmöstä ei ole haittaakaan.
Kävimme näiden kuvien jälkeen kaupungilla, jonne piti keksiä joku mekon juhlallisuutta neutralisoiva suoja ja lämmike olkapäille ja siihen valikoitui Bannedin neuletakki. Mekon rintamuksen rypytys esitti omat haasteensa neuleen valinnalle, joten vaikka minulla olisi ollut paremmansävyisiä ja vähän ryhdikkäämpiä neuleita, ne eivät oikein toimineet tämän mekon mallin kanssa. Ihanteellisesti mekon kanssa olisi sopinut joku ryhdikäs bleiseri, mutta tällä mentiin paremman puutteessa. 

Neuletakkiin taasen olisi sopinut joku kiva rintakoru, mutta yksikään pienestä kokoelmastani ei oikein toiminut kukkakuosin kanssa. Tarvitsenkin lisää asusteita ja rinta- ja kaulakorujen lisäksi kaipailen hiuskukkia, rannerenkaita ja ohuita pitsihansikkaita, jollaiset olisivat toimineet hyvin tämän mekon kanssa. Ehkäpä ensi keväänä tai kesänä saisin kuvautettua tämän mekon asiaan kuuluvan elegantissa ympäristössä ja täydellisesti asustettuna.
Näihin kuviin tuli vähän arkisempi ote alkuperäisten suunnitelmien mentyä mönkään, mutta olosuhteet huomioon ottaen näistä tuli ihan hyviä (kuvien valaistuksen säätäminen vaati hirveästi vaivaa). Olisin toivonut juhlavampaa ympäristöä, kaunista auringonpaistetta, juurikasvuttomia hiuksia ja parempia asusteita, mutta talven kolkuttaessa ovelle ei ollut aikaa jäädä odottelemaan josko se aurinko joskus paistaisi, että saisi ne "täydelliset" kuvat. Aurinkoa ei ole näkynyt varmaan lähemmäs kolmeen viikkoon pilkahdusta enempää (eikä varmaan tule näkymäänkään) ja lumi- ja räntäsadettakin ovat loppuviikoksi luvanneet. Kampaajalla kävin perjantaina, että tukka on kyllä kuosissa seuraavia asukuvia varten, mutta voi olla että pahimpien säiden aikaan joudun keksimään jotain muuta tekemistä. Millaisia postauksia te haluaisitte lukea?
Bloggaamisen ulkopuolella minulla on kyllä tekemistä. Marraskuussa julkaistaan The Sims 4 Kaupunkielämää, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa ja sen lisäksi samassa kuussa on National Novel Writing Month, eli NaNoWriMo, johon osallistuin muistaakseni vuosina 2008-2009, mutta josta olen pitänyt jo useamman vuoden ajan taukoa. Olen kyllä melkein joka vuosi meinannut kirjoittaa jotain, mutta ainakin yksi teksti jäi kesken enkä saavuttanut 50 000 sanan määrää, ja muuten olen kirjoittanut omia tarinoitani enemmän marraskuun ulkopuolella. Tänä vuonna ajattelin kuitenkin ottaa itseäni viimein niskasta kiinni ja osallistua, koska minulla on paljon tarinaideoita, joita olen jo useamman kuukauden ajan kehitellyt, mutta joita en ole kirjoittanut paria sivua enempää. 

Nykyään tuntuu siltä, että mitä parempi pohjustus, sitä huonommin kirjoittaminen lähtee käyntiin, vaikka ennen kykenin kirjoittamaan lennosta tekstiä monen sadan sivun edestä. Nykyään olen niin perfektionisti, etten haluaisi kirjoittaa sivuakaan "täytetekstiä" vaan tarinan pitäisi liukua eteenpäin sulavasti kuin voilla voideltu perse. Ideoita kyllä vilisee, mutta niiden yhteen kytkeminen on ongelmallista, koska vaikka ne tarjoavat samaan aikaan sisältöä ja merkityllisiä tapahtumia, niiden väliin on vaikea keksiä mitään, joka ei sotkisi jo olemassa olevia suunnitelmia. Aiemmin minulla oli harvoin mitään niin pitkälle suunniteltua, että tätä ongelmaa olisi ollut, joten tekstin tuottaminenkin luisti sulavammin. Voi olla siis, että vedän tänäkin vuonna lonkalta, vaikka mieluummin panostaisin tässäkin asiassa enemmän laatuun kuin määrään. Quality over quantity.

Onko teillä millaisia suunnitelmia marraskuun varalle?


In English:

You know that feeling when you fall in love with something that is way out of your budget and convince yourself to forget it, but then at some point you decide that maybe it is worth the money after all and by that time it's sold out? That happened with this Dorothy Floral Tulle Swing dress by Collectif. The original price of about 150£ was way out of my budget and even though I loved the dress, I couldn't convince myself to buy something so expensive, especially since this dress is very formal and wouldn't get as much use as my other dresses. Therefore I lost it forever, or so I thought...

One day when I was googling another dress, I found myself on eBay and there it was: the lost unicorn. It was the exact print I preferred (there are other prints), it was my size and had an affordable price tag of 39.99£. Seemed like too good to be true, so after hesitating a bit, I actually missed it! I thought it just wasn't meant to be until I saw the dress appear on the same seller's page again. At that point I created an eBay account, bid and won the auction. The dress was mine for 39.99£ + ~16.70£ postage through Global Shipping Program. The shipping took forever (2 weeks) due to that shipping program and was very costly, but it was all worth it.

The dress itself is very luxurious; it has five layers of fabric in the skirt (two of them tulle), it's fully lined and it has "hidden" straps that keep the off shoulder fabric in place. Since it has a built-in petticoat, it doesn't necessarily require one, but I preferred to use one anyway since I like my skirts very full. I wore the dress with pink accessories, which are relatively casual, but since I don't have formal accessories, lace gloves or beautiful pearls, I went for a less formal style. I hope that by the time it's spring/summer I'll get to photograph this dress with the kind of elegant accessories it deserves, but for a cloudy autumn day like this, these worked decently.

Afterwards we went for a coffee so in an attempt to make my outfit less formal, I wore my Banned cardigan over the dress. It looks a bit bumpy, but trust me when I say all other cardigans looked even worse due to the ruched bust, and since I mostly wanted to keep myself warm, it worked fine for that cause. It would have needed a brooch, but I don't have suitable ones to go with floral prints. I really need to buy more accessories and even though I usually go for novelty style brooches, I think I need to get some simpler ones that work with everything.

Weather hasn't been good lately, it's been cloudy and cold and by the end of the week it's supposed to snow. It'll probably melt away instantly, but those nice sunny autumn days are probably over and we're heading into winter. Shitty weather makes it hard to take any outfit photos, but I'll try to think something. What kind of posts would you like to read?

Outside of blogging I'm looking forward to the new Sims 4 expansion, City Life and I'm also thinking of participating in National Novel Writing Month. In 2008-2009 I participated and finished the challenge of writing 50 000 words in a month, but lately I haven't participated nor finished the challenge. This year however I thought I'd actually make an effort, since I have multiple ideas for stories, but I'm having trouble with beginning to write. I make so elaborate plans that filling the time periods between them becomes difficult. I didn't have this problem when I was younger, because I rarely had that many plans and I just wrote what came to mind and it worked fine. Now I'm too much of a perfectionist to write fillers in between important stuff, but I guess what I really need is to just go with the flow.

Do you have any particular plans for November?

tiistai 18. lokakuuta 2016

Sweet Autumn Simplicity

Pidän syksyssä ruskasta, kirpeän viileistä ja aurinkoisista päivistä, mutta viime aikoina olen saanut nauttia lähinnä vain ruskasta. Sää on ollut vaihtelevan puolipilvistä tai täysin pilvistä ja hämärää ryyditettynä tihkusateella. Olen bongaillut kivoja kuvauspaikkoja ulkoillessani, mutta harmaa sää ei suoranaisesti innosta laittautumaan ja täysin pilvisellä ja hämärällä säällä otetut kuvat harvemmin onnistuvat muutenkaan. Näiden asukuvien aikaan pari viikkoa sitten sää oli kuitenkin mitä mainioin, juuri sellainen mitä haluaisin aina syksyn olevan, joten käytiin veljen ja äidin kanssa kaupungilla ottamassa kuvia ja kahvittelemassa. Asuksi valikoitui tämä hempeän yksinkertainen yhdistelmä kukonaskelkuviota ja vaaleanpunaista, ja vaikka hempeän vaaleanpunaista harvemmin mielletään syksyiseksi väriksi, materiaalit toimivat sen verran hyvin yhdessä, että asukokonaisuus on mielestäni juuri täydellinen syksyyn. Kaiken ei tarvitse olla viininpunaista ollakseen syksyistä.
Ostin tämän Lindy Bopin Onassis-neulepaidan jo alkukesästä, mutta aloin käyttää sitä vasta syksyn tullen. Esittelin sen punaisen sisaren jo kesäkuussa tässä postauksessa, jossa mainitsin sen miten tykkään enemmän myötäilevistä topeista, mutta että tämän väljempi istuvuus on mukavaa vaihtelua. Olen edelleen samaa mieltä siitä, että joskus on mukava käyttää sellaisia yläosia, jotka eivät saa liian itsetietoiseksi vatsamakkaroista, varsinkin kun on kesän ja syksyn aikana tullut kerättyä vähän elopainoa. Toisekseen olen mieltynyt autenttisempaan vintagetyyliin, johon tämän neuleen istuvuus on erinomainen, mutta valitettavasti tästä näkyy edelleen läpi, joten en voinut hakea samaa sweater girl -tyyliä kuin kesällä cone bran kanssa. Siitä huolimatta löysin kuin löysinkin pursuilevasta alusvaatelaatikostani liivit, jotka eivät paista hempeänvaaleasta kankaasta läpi, joten tämä persikansävyinenkin Onassis pääsi viimein käyttöön.
Yhdistin neulepaidan tähän Hell Bunnyn Jackson-hameeseen, jonka ostin elokuussa yhdessä Parker-housujen kanssa, koska en osannut päättää haluanko housut vai hameen. Silloin päädyin siihen lopputulokseen, että lyhytlahkeiset cigarette-housut toimivat kesällä ja alkusyksystä ja myöhemmällä syksyllä (ja talvella) hame on parempi vaihtoehto, koska sen kanssa voi käyttää sukkahousuja. Vähän lämpimämmällä säällä on ihana lisätä asun vintagetyyliin kuuluvaa autenttisuutta saumasukilla, mutta koska hameessa ei muutoin lämpimästä materiaalista huolimatta ole villaa, talvella sukkahousut ovat parempi vaihtoehto, jos mielii pitää pepun lämpimänä.

Jackson-hame on leikkaukseltaan samanlainen kuin Hell Bunnyn Joni -kynähame (jonka omistan myös, mutta joka ei ole vielä päässyt blogiin saakka), mutta materiaaliltaan paremmin syksyyn soveltuva. Helma on hieman pidempi kuin parissa muussa kynähameessani, mikä on omasta mielestäni vain hyvä asia, koska en enää nykyään tykkää hameista, jotka vilauttavat liikaa reittä. Niissä on aina se riski, että kun hame nousee liikkuessaan, takahalkiosta vilahtaa vähän muutakin kuin reittä, mutta Jackson-hameessa ei ole sitä riskiä koska ensinnäkin hame ylettää vähän polvien alle ja toisekseen tässä ei ole halkiota, jolla vilautella.
Olen joskus aiemmin vaahdonnut siitä kuinka varsinkin Collectifin kynämekoissa ja hameissa halkiot nousevat niin korkealle, että huonolla tuurilla niistä näkyy vähän toisenlainen "halkio", mutta Hell Bunnyn kynähameissa asia ollaan ratkaisu niin, että takana helmassa on tuollainen rypytetty osio, joka tarjoaa sievän pienen yksityiskohdan ja lisää hameen liikkuvuutta. Minusta tämä on paljon parempi vaihtoehto kuin halkio, mutta jos hameeseen on pakko sellainen laittaa seksikkyyden vuoksi, niin ottakaa ainakin mallia siitä, ettei sen tarvitse nousta tuota korkeammalle. Muussa tapauksessa seksikkyydellä on iso riski muuttua mauttomuudeksi.

Jonkun mielestä tällainen selkeä midimitta voi olla vähän tätimäinen, mutta minä olen tullut henkilökohtaisesti siihen tulokseen, että voidakseen olla seksikäs, ei hameen helman tai halkion tarvitse hivellä peppuvakoa. Pidän yhä nykyaikaisella tavalla seksikkäistä myötäilevistä vaatteista, mutta arkielämässä tällainen toimistoystävällinen yhdistelmä toimii paremmin. Tästä tulee muuten ainakin itsellä mieleen 60-luvun alun toimistotyyli ja Mad Men, vaikka kengät ovatkin eri aikakaudelta.
Top: Lindy Bop Onassis
Skirt: Hell Bunny Jackson Pencil Skirt
Stockings: What Katie Did
Shoes: B.A.I.T

Ensimmäisissä kuvissa näkyvä knalli on suhteellisen uusi ostos. Ostin sen aiemmin wannabelta juuri sen takia, että viininpunainen on syksyn väri ja että saan hatulla vaihtelua asuihini, mutta koska se on niin perhanan kovaa materiaalia, se puristaa sekä otsan että takaraivon kohdalta. Käyttämällä hattua enemmän se varmaan muotoutuisi sopivaksi ajan kanssa, mutta en ole ihan joka päivä viitsinyt kehittää itselleni päänsärkyä, joten täytyy varmaan kokeilla hatun kastelemista ja muotoilla se pääkoppani mukaan sillä tavalla.

Viime viikonloppuna vietin laatuaikaa Kiden kanssa Janinan ja veljen ollessa kylässä Janinan perheen luona. Koska vietin viikonlopun Downton Abbeyn kolmannen kauden ja linnulle höpöttämisen parissa, en ehtinyt tavata vanhempieni luona vieraillutta serkkuani, mutta ehdin sentään toissaviikonloppuna nähdä tätini. Äidin puolen sukulaiset ovat aina tuntuneet etäisimmiltä kuin isän puolen sukulaiset, joita näkee useammin ja joiden kanssa on hyvä ja lämmin ryhmähenki. Varhaisimmat ja yleisimmät muistot äidin sukulaisista taasen ovat siitä kuinka aina tapaamisen jälkeen äiti päätyi murjottamaan loukkaantuneena ja lapsen silmissä sellaiset ihmiset, jotka saavat äidin joka kerta itkun partaalle, eivät ole suuressa arvossa. Veikkaan että samasta syystä isä ei hevillä lähde äidin suvun "kissanristiäisiin". Vaikka välillä tuntuu ilkeältä erotella niin selkeästi "omat" sukulaiset ja äidin sukulaiset, heidän toiminnassaan on monia asioita, joita minun on vaikea ymmärtää tai hyväksyä. Henkilökohtaisesti kannan kaunaa siitä, että enoni tuli ylioppilasjuhliini nahkarotsissa ja risaisissa farkuissa mikä osoittaa täydellistä tilanne- ja tyylitajun puutosta. Tilanteeseen sopiva asiallinen pukeutuminen on kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan.

Asiasta toiseen, minua eniten parin viimeisen viikon aikana koskettanut asia on varmasti se kuinka erään toisen bloggaajan koti ja kaikki mitä hän omistaa, tuhoutui tuhopoltossa. En yleensä pillitä millekään muulle kuin onnettomille eläimille, mutta nyt kiipesin nyyhkyttämään poikaystävän syliin. Ajatus siitä, että menettää typerän teinin takia koko elämänsä ja elinkeinonsa (ja kissansa), on kertakaikkisen kamala. Lehdissä luki vastikään tulipalossa elinkeinonsa menettäneestä suomalaisesta sahayrittäjästä, joka ei saanut maksumerkinnän takia vakuutuksia yritykselleen, eikä näin ollen saanut mitään korvauksia, mutta jos miettii sitä, että menettää sen lisäksi vielä kotinsa ja lemmikkinsä, niin siinä ei jää mitään muuta jäljelle kuin oma henki ja onneksi Jessican tapauksessa myös puoliso ja koira. Jessica pyytää ihmisiä jakamaan tarinaansa somessa ja koska minä en käytä Facebookia, niin tämä olkoot minun kanavani jakamiseen. Vaikka asunkin ihan eri mantereella eikä minulla ole mitään muuta kosketusta hänen elämäänsä kuin ne asiat, joita olen lukenut hänen blogistaan, Jessican perheelle tapahtunut vääryys koskettaa minua silti ja toivon, että hän saa kaiken tarvitsemansa avun. <3


In English:

Back when we had the perfect autumn weather, I wore this 60's inspired outfit for a day out. I had planned to wear this particular outfit for a long time, but I ended up waiting till fall before I actually wore it.

I bought this Onassis sweater from Lindy Bop's sale all the way back in June, when I posted photos of the red Onassis top. I mentioned that I like the more relaxed fit of this sweater and I still agree, it's very nice for a change. It's not quite as see through as I thought back then, but see through enough for me to not wear cone or bullet bra for that authentic sweater girl look. Lately I've been really into looking as authentic as possible (with my hair limitations of course), but it just didn't work with this top so I hoped seamed stockings would give that vintage look to this outfit.

The skirt isn't particularly new either, I got it back in August together with Parker cigarette trousers after not being able to decide which I wanted more. The Jackson skirt is made from the same, warm material as the Parker trousers, perfect for autumn weather. It's a bit longer than my Collectif pencil skirts and it doesn't have a slit, which is perfect, because I hate having to pull my skirts down all the time in order not to show too much skin. I wish all pencil skirts had a more modest solution like in this Jackson skirt, or at least that the slits were a lot shorter.

In other news I spent the weekend mostly at my brother's place. I kept company for their cockatiel Kide when they were away and watched Season 3 of Downton Abbey. I didn't get to see my cousin who came to visit my mum, but it's alright as I'm not very close with my maternal relatives. They visit seldom and when I was younger I remember my mum being very upset after every single meeting with them. (That's probably why we don't visit them often either.) On top of that my mum's brother came to my graduation wearing an old, ugly leather vest and jeans, which I find very disrespectful. My paternal relatives on the other hand have always known how to behave (and how to dress for occasion) and I have only good memories about them. We always got along but now that we're all adults, we're even closer and see more often. My dad is the loner of the family, but me and my brother see his siblings (our aunts and uncles) quite often and spend time with them.

Yesterday I came back to blogging world after doing other stuff for few days and got very sad after reading what happened to Jessica Cangiano. Her house burned down and she lost everything, including her cat. I don't usually cry at things like this even though they are very touching, but after reading about her situation I had climb on my bf's lap and cry. I can't even imagine how terrible it is to lose everything you own to a fire :(

Jessica has asked for people to share her story and since I don't use Facebook, I felt like I had to talk about it in my blog. I wish she get's all the help she needs to get back on her feet and hope that everyone from this community shows their support for her family. <3

torstai 13. lokakuuta 2016

Luonnonkosmetiikka osa 2: Cattier Paris, Mossa ja Flow Kosmetiikka

Kosmetiikkapostausta pitkästä aikaa ja samalla linjalla jatketaan kuin heinäkuun ihon kosteuttamista koskevassa postauksessa, jossa vertailin luonnonkosmetiikkaa normikosmetiikkaan. Nyt voidaan jättää se tavalliseen kosmetiikkaan kuuluva vertailu valtaosin välistä ja keskittyä ihan pelkästään siihen luonnonkosmetiikkaan. Samoilla linjoilla edellisen luomukosmetiikan kanssa mennään myös siinä mielessä, että tälläkin kertaa ihon hoito eri tavoilla on pääasiassa.
Kesän aikana on tullut hankittua sekalaisesti kaikenlaista luonnonkosmetiikkaa paikallisesta The Butik-liikkeestä, josta puhuin edellisessäkin postauksessa, mutta aloitellaan puhumalla siitä ainoasta tuotteesta, jota en ole ostanut itse, eli Mossan misellivedestä.
Kaikki varmaan tietää, että misellivettä pidetään jonain kosmetiikan monikäytön edelläkävijänä, upeana tuotteena, joka hoitaa sekä ihon puhdistuksen, kosteutuksen ja pohjistuksen. Joissain markettimisellivesissä on kuitenkin huhuttu olevan syöpää aiheuttavia aineita, joten karsastin näitä hyvin pitkään (koska eihän yksi tuote voi tehdä kaikkea muutenkaan), mutta kun kerran ilmaiseksi saa ja vielä luonnollisista ainesosista valmistetun tuotteen, niin minäkin voin sitä testata.

Voitin tämän Mossan miselliveden kuukausia sitten sittemmin lopettaneen Kaksinaamainen -blogin arvonnasta ja vaikka tarkoituksenani oli alunperin tehdä tästä erillinen postaus, en halunnut arvostella tuotetta parin käyttökerran jälkeen, koska yleensä mielellä on tapana muuttua kun tuotetta käyttää pitempään. Niin kävi tässäkin tapauksessa.

Aluksi en pitänyt tuotteesta juurikaan, koska vaikka tätä oli kehuttu hyväksi ja hellävaraiseksi meikinpoistajaksi, niin minusta tämä toteutti vaan toisen lupauksen, eli hellävaraisuuden, eikä sekään mennyt ihan niin nappiin, koska koen vanulaput aivan perhanan epämukavina karheutensa vuoksi. Meikkivoide lähti kyllä, mutta silmämeikit eivät ja koska jouduin käyttämään vahvempaa tuotetta niiden poistamiseen, ei tämä oikein lunastanut lupauksiaan ihmeaineena, joka korvaa kaiken muun. Teoriassahan tämän voisi jättää meikin puhdistamisen jälkeen kasvoille kosteuttavan kasvoveden tavoin, mutta käytännössä se toimii vaan puhtaalle iholle, joka ei kaipaa kosteutusta. Ei tällä voi etenkään talvisaikaan kosteusvoidetta korvata, mutta esimerkiksi aamulla yön aikana hyvin kosteutulle iholle levitettynä tämä kyllä kosteuttaa hyvin. Myös tuoksu on aivan ihana, mikä onkin suurin syy siihen miksi käytän tuotetta silloin tällöin kevyen meikin poistoon huolimatta siitä kuinka paljon vanulaput ärsyttävät ihoani.
Kesällä sanoin enemmän tai vähemmän tykästyneeni Cattierin normaalille iholle tarkoitettuun päivävoiteeseen siitä huolimatta, ettei se tuntunut yhtä kosteuttavalta kuin Biothermin Aquasource, joka oli pitkään suosikkini, mutta sitten kuulkaas kävi niin, että Biotherm loppui ja jäin pelkästään luonnonkosmetiikan varaan kasvojen hoidon osalta. Aluksi ajatus tuntui kamalalta, koska Cattierin voide ei ollut yhtä kosteuttava kuin Aquasource, mutta sitten kun tosiaan käytin pelkästään Cattierin voidetta, ihoni tottui siihen ja nykyään voin käyttää myös Naturadon perusvoidetta kasvovoiteena - ihan niin kuin myyjät mainostivat. Sehän ei toiminut minulle aluksi alkuunkaan, mutta nyt kun ihoni on tottunut siihen, etten työnnä siihen enää kemikaaleja kasvovoiteen muodossa, voin käyttää luonnollisista ainesosista tehtyjä kasvovoiteita tuntematta jatkuvaa inhottavaa kiristystä ihollani. Taitaa kuulkaat olla niin, etten ostakaan enää Biothermin ylihintaista kasvovoidetta talveksi!

... Paitsi että juuri kun rakastuin Cattierin tuotteisiin, kävi niin, ettei niitä enää saa The Butikista >: (
Menin tässä pari kuukautta sitten The Butikille hakemaan lisää Cattierin normaalille iholle tarkoitettua päivävoidetta, kun kuulin karmaisevia uutisia: tuote on loppunut, eikä sitä tule enää lisää. Kävi juuri se mitä aina pelkäänkin - aina kun rakastuu johonkin tuotteeseen, sitä ei enää saa.

Onni onnettomuudessa vai pitäisikö sanoa onnettomuus onnessa, että Cattierin jäljellä olevat tuotteet olivat poistoalennuksessa. Ostin sieltä itselleni suihkusaippuaa ja ihovoidetta ja vaikka aluksi olin vastahankaan sen kanssa, että kokeilisinkin kuivalle ja herkälle iholle tarkoitettua kosteusvoidetta, palasin myöhemmin takaisin ja ostin sen. Talvi on tulossa, iho tarvitsee jotain kosteutusta ja mikäs parempaa kuin oikein rasvainen, ravitseva ja kosteuttava jojobaöljyä sisältävä päivävoide, joka toimii normaali-iholla yövoiteena?

Pakko myöntää, että melkein hävettää miten ennakkoluuloinen olin tätä rasvaiselle iholle tarkoitettua voidetta kohtaan, koska tämä on vielä parempaa kuin se päivävoide. Juuri sellainen ihanan rasvainen, paksu ja riittoisa, jollaisesta (yö-)voiteesta tykkään. Tuoksuukin hyvälle, toisin kuin se kamalan pahan hajuinen voikukkapäivävoide. Ihan itkettää, ettei tätäkään enää saa, ellei munkilla löydä jostain netin luonnonkosmetiikkaa myyvästä myymälästä.
Ennen kasvovoidetta tosiaan ostin Cattierin alekorista suihkusaippuaa, koska jos meinaa luomusaippuaa kokeilla, niin ei sitä kehtaa täysihintaisenakaan ostaa siltä varalta, jos tuote onkin sontaa. Voin hyvällä omalla tunnolla melkein koko purkin käyttäneenä sanoa, että paras suihkusaippua mitä olen koskaan käyttänyt, tuoksu on ihana ja koostumus kosteuttavan voidemainen. Siinä missä marketin muka-kosteuttavat suihkusaippuat kuivattavat ihoa ja saavat sen rapisemaan varsinkin talviaikaan, tämä oikeasti kosteuttaa ja kun tällä pesee, niin ei tosiaankaan tarvitse läträtä kosteusvoiteella jälkikäteen.
Jos sattuu olemaan samanlainen kuumissa suihkuissa lutraaja kuin minä, niin kosteusvoide voi olla viimeistään siinä vaiheessa hyvä idea, kun suihkusaippuasta on viimeiset pisarat menossa ja silloin tämä Cattierin samaa sarjaa oleva silkkisen pehmeä, myöskin huumaavan hyväntuoksuinen vartalovoide voi tulla tarpeeseen. Tuote tuoksuu samalle kuin suihkuvoide, eli mantelille ja kvittenille (mille lie kvitten tuoksuukaan, mutta se lukee tuoteselosteessa, joten uskottakoon) ja se sisältää aloe veraa ja safloriöljyä. Yleensä ottaen kaikki missä on aloe veraa, on olevinaan hyväksi, mutta tämä voide on oikeasti paras voide mitä olen koskaan käyttänyt, jopa parempi kuin Biothermin Lait Corporel - body milk, jota edellisessä luomukosmetiikan postauksessa myös hehkutin. Voide tosiaan tuoksuu ihanalle, imeytyy nopeasti, kosteuttaa erinomaisesti ja tekee ihosta silkkisen pehmeän. Olen pihistellyt tämän kanssa ja käyttänyt puolet ajasta Naturadon perusvoidetta (ja myös sitä Biothermia), mutta silloin kun käytän tätä, niin tulee kyllä siveltyä koko vartalolle aina käsivarsia ja jalkapohjia myöten, koska iholle jäävä tunne on vain niin... ylellinen.

Alkaa itkettää entistä enemmän, ettei näitä ihanuuksia enää saa paikallisputiikista...
Viimeisenä muttei vähäisimpänä, se ainoa tuote, jota saa vielä The Butikista! Vaikka olenkin ylistänyt kaikkia tässä postauksessa esiintyviä Cattierin tuotteita, niin pakko antaa erityiskiitos tälle Flow Kookos & Sitruuna -himalajansuolakuorinnalle, koska:
1. suomalainen
2. sitruunamarenkitorttu

Minulla on tapana raaputella saunassa aina kuivat nahkat pois, mutta se kynsillä raapiminen ei ehkä ole se hellävaraisin vaihtoehto kuivalle talvi-iholle ja viime aikoina on uutisoitu siitä, että monissa marketin kuorintavoiteissa on muovikiteitä, jotka ovat haitallisia luonnolle. Myönnän, etten ole mikään "ituhippi", jolla olisi aina tai edes usein ekologisuus mielessä ja että minulla on halpamarkettikuorintavoide, jonka ostin Sokoksen alennuksesta viime talvena kahdella eurolla ja jota olen vaihtelevasti käyttänyt. Se ei oikein ollut mieleeni, koska kuorivia hippuja oli niin vähän ja kuten monien muiden kuorintavoiteiden kanssa, kävi niin, ettei se ollut ihonikaan mieleen ja saunassa tuli raavittua ihoa entistä enemmän.

En ole aktiivisesti etsinyt kuorintavoiteita juuri sen takia, että ajattelin niiden vain kuivattavan ihoa entisestään, mutta kun sitten joillain niillä kesäisillä satunnaisilla visiiteillä The Butikiin näin hyllyllä tämän (silloisen) uutuustuotteen, mielenkiintoni heräsi ja viimeistään siinä vaiheessa, kun myyjä avasi testerin ja haistoin ihanan sitruunan tuoksun, olin jo menossa kassalle huulia lipoen. Siinä vaiheessa, kun tajusin, että tuote maksaa 22 euroa, (mikä on kirjaimellisesti kymmenen kertaa enemmän kuin aiempi kuorintatuotteeni), niin oli aika pistää taas sormet ristiin ja toivoa parasta, eikä toiveet menneet hukkaan tämänkään tuotteen kanssa.

Flow Kookos & Sitruuna himalajansuolakuorinta on sitä mitä luvataankin: himalajansuolaa, joka tuoksuu sitruunalle ja kosteuttaa niin kuin kookosöljy. Tokihan tässä on muitakin ainesosia, mutta lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna tässä on se ydintrio, jonka varaan (omalta osaltani) koko tuotteen viehätysvoima perustuu. Ei kemikaaleja, jotka kuivattavat ihoa vaan sen sijaan puhdistava sitruuna, kuivan ihon pois raapiva suola ja ihoa hoitava ja kosteuttava kookosöljy. Ei muuten tarvitse tämänkään tuotteen jälkeen rasvata ihoa, joka jää pehmeäksi kuin vauvan pylly ja sileäksi kuin silkkilakana. Olen useat kerrat hivellyt kuorinnan jäljiltä pehmeää ihoani ja pistänyt muutkin testaamaan, ettei ne 22 euroa menneet ihan viemäristä alas. Eikä muuten jää viemäriin kuorinta-aineen jämiä, koska saunassa muhiessa suola sulaa ja sitä voi sitten nuoleskella sulaneena mukavasti huulilta. Tuote on varmaan tarkoitettu lähinnä vartalolle, mutta kuorin sillä ihan iloisesti kasvotkin. että jos joku mietti, niin en sentään nuoleskele sitä iholta. Eikä se muuten maistukaan niin hyvälle kuin mille tuoksuu.

Vaikka tällä suolakuorintatuotteella onkin hintaa, sanottakoon, että yllätyin positiivisesti siitä miten riittoisaa se on. Yhdellä teelusikallisella saa koko vartalon rapsutettua aina takapuolta mahaa ja tissejä käsivarsia myöten ja vaikka olen suunnilleen joka perjantai tuotteen ostamisen jälkeen kuorinut ihoni, niin tuotetta on vielä runsaasti jäljellä. Pelkäsin jo, että tuli taas kerran rakastuttua tuotteeseen joka vie joko vararikkoon tai jota ei enää saa tulevaisuudessa, mutta koska kuorinta-aine on niin riittoisaa, on se enemmän kuin hintansa arvoista. Tätä ostan lisää sitten joskus pitkän ajan päästä, kun se loppuu.

Seuraavaksi kai sitten voisi kokeilla luomushampoota ja hoitoainetta. Olen jo pessyt tukkaani oliiviöljysaippualla/Marseille-saippualla, eikä se oikein ottanut tuulta alleen, mutta kuka ties vielä löydän joskus sellaisen luonnonmukaisen vaihtoehdon, joka ei jätä hiuksia tahmaisiksi ja hevosenjouhien näköiseksi. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tarvetta vaihtaa shampoota, koska hiukseni ovat nyt värin osalta varsin helppohoitoiset ja pärjään hyvin niillä shampoilla, mitä minulla jo on. Suoraan sanottuna pitää myös jostain osastolta säästää ja koska ajattelin jatkossa vaalentaa hiusten juurikasvun kampaajalla välttääkseni oranssin lopputuloksen, niin se vie jo sen verran rahaa, että en kehtaa enempää tuhlata hiuksiini, jotka saavat siis pärjätä puoliksi kampaamotuotteilla (Color Mask Pearlin nimeen vannon!) ja puoliksi markettituotteilla (vanha kunnon tervashampoo). Kylppärissä on jo sen verran purtiloita, että ehkä näin miehenkin saippuat mahtuu ammeen reunalle.

Onko teillä kokemuksia jostain näistä tuotteista ja haluaisitteko kokeilla näistä jotakin?

P.S. Tästä postauksesta tuli nyt vähän pitkänlainen, joten ensi kerralla taidan esitellä tuotteet parissa eri osassa, että joku jaksaa lukeakin.


In English:

This is my second review on natural cosmetics, but since I didn't translate the first one, I'll try to keep this short and informative. I've never been the type to use natural cosmetics and I'm not very ecologic person, but since we have a local boutique that sells natural cosmetics, I decided to give a try. I bought some Naturado Shea Butter cream and Cattier moisturizer for normal skin and had some mixed feelings about those. Initially I didn't like my moisturizer, because I had gotten used to Biotherm Aquasource and my skin needed those extra chemicals, but when I ran out of my favorite moisturizer, I used only natural cosmetics and finally my Cattier day cream began to feel like it was made for my skin.

Since I had found a cheaper alternative to my Biotherm Aquasource I wanted to buy some more, but to my horror I found out it was a sold out, permanently. The shop clerks recommended I should try out the Cattier day cream for dry and sensitive skin and although at first I thought it wouldn't suit my normal skin, I went back and bought it - and it became a new favorite! It's nourishing, moisturizing and smells much better than the one for normal skin. The only bad thing is that I don't know if I'll ever be able to get more of it...

Same thing applies to Cattier Body Lotion and Shower Creme, which are both very nourishing with lovely almond and quince fragrance. Most of the shower cremes claimed to be moisturizing actually dry my skin, but the Cattier Shower Creme truly moisturizes it without losing any of it's cleaning effects. I don't need to apply body lotion afterwards, but in case I want to anyway, the Cattier Body Lotion works perfectly. It has the same delicious scent and same nourishing effects: it leaves the skin feeling silky and soft and has become a new favorite. Looks like Biotherm is truly losing this battle!

The last two items are Mossa micellar water, which I won from another blog few months ago, and a moisturizing Coconut & Lemon himalayan salt scrub from a Finnish natural cosmetics brand called Flow. Let's start with the Mossa micellar water, which I had never used before because I felt like one product wouldn't be able to do everything: remove make-up, tone and moisturize (I also heard some supermarket brands are infused with chemicals that cause cancer). Well, turns out it doesn't do everything, but in theory it could. It does remove very light makeup, but in my case I still need to use something else to remove eye make-up (and I only use mascara and eyeliner) so that kills the purpose for of using one product for everything. However if you use it on already cleaned skin, it will work like a toner and a very light moisturizer, but for me it's not quite enough and I need to use some proper face cream afterwards. I love the lovely light scent and I do use it in combination with other make up removing products, but  I really don't like using cotton pads which irritate my skin.

Last but not least, the Coconut & Lemon himalayan salt scrub, my favorite of all the natural cosmetics I've tried. It smells absolutely delicious (like a lemon meringue pie) and since it's basically salt, lemon and coconut oil, it doesn't block drains either like those scrubs that have plastic pearls in them. I love to use this salt scrub in a sauna and let it melt to my skin before washing it off and afterwards it leaves a baby smooth, silky skin that is so nourished that I don't need to use any kind of body lotion afterwards. Try saying the same thing about those chemical infused scrubs that are supposed to help with dry skin, but usually end up making things even worse! 
This salt scrub is so luxurious I'd love to use it more often, but since it was relatively expensive (22.90 €) I've been using it only once a week, but luckily a (tea) spoonful is more than enough for your whole body, so the product will probably last a long time. By the time I do run out I can be happy that this was a new product at our local boutique and out of all the natural cosmetics I've reviewed here the only one I can restock on for sure.

Have you used any of these products or some other natural cosmetics?

perjantai 7. lokakuuta 2016

Parin viikon höpöilyt

Eilisten asukuvien siivittämänä on luvassa kuulumispostausta. Parin kuluneen viikon aikana olen...

  • Käynyt uimassa. Maanantaina aloitin viimein uimahallikauden pitkän tauon jälkeen, saunoin, uin rinkiä ja sukelsin. Ajoitin uinnin niin, ettei uimahallissa ollut koulu-uintia, joten sain uida varsin rauhassa. Naapuriradalla SM-kisoihin treenannut keski-ikäinen mies antoi neuvoja korokkeelta hyppäämiseen ja sukeltamiseen ja porealtaassa puhuimme siitä kuinka turhaan virtauksista pelotellaan ja että uimataitoinen ihminen ei niihin huku. En silti ehkä ensimmäisenä lähtisi uimaan Olavinlinnan ympärillä oleviin virtauksiin, niin kuin keskustelukumppanini kehui tehneensä.
  • Käynyt lenkillä. Elo-syyskuun aikana kehitin vahingossa itselleni sellaisen neuroosin, että joka päivä pitää liikkua ulkona vähintään puoli tuntia ja jos en ole päivällä liikkunut tarpeeksi, lähden iltalenkille vaikka vesisateeseen. Huonosti on tullut käytettyä sitä "sataa vettä, nyt ei tarvitse tehdä mitään"-korttia, jonka olen aina vetänyt esille silloin, kun laiskottaa. Nyt tulee enemmänkin sellainen fiilis, että pakko käydä iltakävelyllä tai en saa mielenrauhaa. Vaikuttaa kerrankin siltä, että liikunta -> laiskottelu. Toivotaan, että tämä neuroosi säilyy, koska tulee näin syksyllä kerrytettyä muuten vähän liikaa "talvivarastoa", josta ei tahdo päästä eroon edes kesällä.
  • Liittynyt eBayhin. Tein accountin eBayhin viime viikonloppuna ja voitin ensimmäisen huutokauppani sunnuntaina. Onnistuu, kun on ainoa huutaja :D
  • Käynyt kahvilla ja tissuttelemassa. Eilen napsittiin pari päivän asu-kuvaa, jonka jälkeen kävin veljen ja Janinan kanssa Herkku-Pekassa kahvittelemassa, jossa söin lime-valkosuklaajuustokakkua (ei ollut yhtä hyvää kuin omatekemä). Kahvilasta painelin suoraan "torstaioluelle" Olutravintola Sillansuuhun, mutta en juonut ainoatakaan olutta. Sen sijaan siideriä ja Bailey'sia tuli juotua vähän liikaakin. Poikaystävä maksoi kaiken kalliin (= kaiken muun paitsi Bailey'sin), joten ei haittaa :D
  • Lenkittänyt (erittäin vastahankaista) koiraa. Tänään vanhemmat lähti reissuun ja sovittiin, että minä käytän koiran aamulla lenkillä ja veli illalla. Ajattelin, että saan siitä hyvää liikuntaa, mutta Pöysti ei ollut samaa mieltä ja istahti vartiksi tien viereen valittamaan ja vaikeroimaan ja oikein ulvomaankin - tietysti juuri silloin, kun joku meni ohi. Sain raahattua Pöystin lyhyelle lenkille, mutta takaisin päin melkein juostiin, ettei nyt vaan vahingossakaan käy niin, että mamma ja pappa tulee takaisin silloin kun ei olla kotona. Kyllä kiltin hauvan nyt pitää olla kotona vahtimassa!
  • Paistanut sitruunamarenkitorttua. Paistoin herkkuja sillä aikaa, kun koira oli nukkumassa. Äiti halusi paistaa sitruunamarenkitorttua yhdessä, mutta koska minulla oli aikaa ja tylsää, tein tortun valmiiksi. Tätini on menossa huomenna kylään, joten onpahan tarjottavaa reissusta huolimatta.
  • Laiskistellut ruoanlaiton kanssa. Yhtenä päivänä söin Subin, toisena käytiin lounaalla Savon Hovissa mamman piikkiin. Kyllä sitä jaksaa paistaa, mutta se kokkaaminen...
  • Erehtynyt päivämääristä. Kyttäsin maanantaina monta tuntia Originissa milloin The Sims 4 Kaupunkielämää -julkaistaan, että pääsen tekemään Simsissä jotain uutta, kunnes viimein huomasin, että julkaisuajankohta oli 3. marraskuuta, eikä 3. lokakuuta. Olen kyllä varma siitä, että muutama viikko sitten kun aloitin tästä hörpöttämisen, julkaisuajankohta oli varmasti lokakuun puolella >:(
  • Katsonut televisiota. Aloitin viime viikolla katsomaan Milanon naisten paratiisia, italialaista 50-luvulle sijoittuvaa ohjelmaa, joka kertoo Paratiisi-vaateliikkeestä. Tulee Teemalta ti-ke klo 19.00, veikkaan että tähän astiset jaksot näkyy myös Yle Areenassa, jos joku kiinnostui. Suosittelen katsomaan, on ainakin ihan minunlaiseni ohjelma, vaikka italialaiset onkin vähän ylidramaattisia. Rakastuin niihin väljiin swing-takkeihin, joita ohjelman naisilla on yllään <3
    Seuraan myös Blindspotia ja Opasta upeaan eroon, ja olen katsonut satunnaisesti Housen uusintoja. Ekasta katselukerrasta alkaa olla jo sen verran paljon aikaa, että mukava katsoa, kun ei enää ihan jokaisen jakson loppuratkaisua muista ja Housen sanailu on aina jees.
  • Nukkunut vaihtelevasti. Välillä nukun ihan siedettävästi ja sitten joskus taas todella huonosti; poikaystävä kuorsaa, tyyny on liian litteä ja sänkykin on perseestä. Pitäisi ostaa uusi korkeampi/kuohkeampi tyyny ja varmaan sänkykin pitäisi laittaa vaihtoon.
  • Ostanut syksyasusteita. Ostin peräti kolmet hanskat, että on sitten valinnanvaraa takkien kanssa. Rakastan nahkahanskoja, mutta myös villahanskat on jees.
  • Netti-ikkunashoppaillut. En ole ehkä ostanut netistä mitään eBayn tilausta lukuun ottamatta, mutta olen kyllä kehittänyt mielessäni ison listan mitä pitäisi ostaa...
Top: Lindy Bop
Brooch: Erstwilder
Skirt: Cybershop
Earrings: Pipsik.fi

Tuosta ylläni olevasta neuleesta tulee vielä erillinen postaus muiden kuvien kanssa, joten en nyt ruodi sitä enempää tässä, vaikka nämä onkin ekat kuvat siitä. Se on Lindy Bopin alennusostoksia ja vaikka säät olisi sallineet sen käyttämisen jo pitkään, ajattelin ettei minulla ole sen kanssa sopivia alusvaatteita, mutta ei se nyt niin läpinäkyvä olekaan kuin ajattelin. Ihanaa materiaalia ja sopii tämän Cybershopista ostetun hameen kanssa hyvin, josta on kuvia ollutkin blogissa jo keväällä. Asun olisivat kruunanneet herrainkengät, mutta eihän minulla ole sellaisia, joten käytin korkokenkiä. Pitäisikö lisätä nekin alati kasvavalle ostoslistalleni?

Miten teillä on lähtenyt syksy käyntiin? Riittääkö virtaa vai joko pimeys alkaa vaikuttaa? Minua on väsyttänyt melkein joka toinen päivä (varmaan aika kytköksissä siihen unenlaatuun), mutta toivoa saattaa että pienet D-vitamiinilisät ja kirpeässä syksysäässä ulkoilu jaksavat pitää pirteänä.


In English:

In the last couple of weeks I...
... have gone to the swimming hall. I love swimming and it had been too long since my last visit.
... have been going out for walks. I used to avoid exercising at all cost, but now I feel like I can't be in peace if I don't go out every day for at least half an hour.
... joined eBay and won my first bidding. Easy, when you're the only one bidding.
... visited our local pub twice. I went with my boyfriend and even though the pub specializes in different kinds of beer, yesterday I decided to do something different and tried a couple of rather expensive ciders (my bf paid), Irish coffee and Bailey's. Lots of Bailey's.
... took my parents' dog out for a walk when my parents were away. I thought it would be good exercise for me, but our dog wasn't interested and instead of walking with me, she sat down and protested by whimpering and even howling. Apparently she can't leave too far from home in case our parents come back while she's gone. A good doggy needs to keep watch at all times!
... baked a lemon meringue tart, my favorite. I was supposed to bake some with my mum at some point, but I decided to surprise her by baking it in her absence. Not like I had anything better to do, doggy was sleeping after all that protesting.
... have been lazy with cooking otherwise, eating Sub sandwiches and lunch paid by my mum.
... misunderstood the release date of the new The Sims 4 Expansion Pack. I thought was supposed to become available in October 3rd, but apparently it comes in November. I'm sure it was originally October >:(
... began watching an Italian show called Al Paradiso delle Signore. The show takes place on 1950's Milan and tells the story of Paradiso, a department store, and it's employees. So far I'm enjoying it a lot and have fallen in love with those large swing coats they had in the 50's. <3
... have slept rather poorly. I need a new pillow and a new bed as well.
... have bought some fall accessories, mainly gloves but also a hat that will be shown in the blog later.
... haven't bought anything online, (except for that one dress from eBay) but have made a list on all the things I need to buy at some point.

How has your autumn began?

maanantai 3. lokakuuta 2016

Kaunis Ella - Kesämekko syksyllä

Mainitsin tässä taannoin syntymäpäivieni tuntumassa, että voisin hemmotella itseäni pistämällä tilauksen Pinup Girl Clothingille ja niinhän siinä kävi, että tuli tilattua tavaraa Jenkkilästä. Yleensä jo Euroopan sisällä tilatessakin toimituksessa menee viikko, joten otaksuin, että joudun jonkin aikaa odottamaan tavaroitani, mutta kävikin niin, että sain tilaukseni kotiovelle nopeammin kuin Iso-Britanniasta tilatessa! Laitoin tilauksen menemään perjantaina ja paketti lähetettiin samana päivänä, maanantaina soitettiin FedExistä ja koska minua laiskotti, annoin FedExin hoitaa tullauksen 15 euron lisähintaan ja sain paketin kotiovelle jo torstaina, päivää ennen arvioitua saapumisajankohtaa.

Suurin syy siihen miksi tilasin vaatteita USA:sta ei ollut suinkaan se, että minulla oli -15% alennuskoodi PUGille, vaan se, että jostain aivopierusta rakastuin korviani myöten tähän Ella Floral Ribbon -mekkoon, josta oli jäljellä vain ja ainoastaan juuri minun kokoni M. Tuijotin sitä useita viikkoja satunnaisesti pohdiskellen että onpa kaunis, kunnes aloin toden teolla pohtia että tuohon saattaisi sopia minulle, koska jostain syystä olen viime aikoina tykästynyt kukkakuvioon. Epäröin kuitenkin pitkään, koska mekko näytti mallin päällä valkoiselta, mutta tuotekuvissa vaaleanpunaiselta. Toivoin, että mekko olisi ollut melkein valkoinen, koska silloin siihen olisi ollut helpompaa yhdistellä eri sävyisiä asusteita, mutta kun sitten näin sen Soubrette Brunette -blogissa, tuli todettua että vaikka väri on vähän kummallinen murrettu vaaleanpunainen, niin mekko on niin kaunis, että ehkä se on hankittava. Mekosta oli jäljellä 5 kpl omaa kokoani M ja vaikka epäilin, että rintamus jäisi liian isoksi, mekko lähti ostoskoriin.
Ella-mekko istuu ylleni täydellisesti ja vaikka siinä on pari tuumaa pidempi helma kuin mihin olen tottunut, niin helman pituus itse asiassa on minusta täydellinen. Lyhyemmällä ihmisellä helma voisi olla aivan liian pitkä ja monille pitkillekin ihmisille melkein puoleen pohkeeseen ylettävä helma on liian pitkä, mutta kahden alushameen kanssa täyteläisen helman saa niin upeasti koholle, että toivoisin muidenkin mekkojeni olevan vähän pitempiä. Helma on kauniisti rypytetty ja todella valtava, ja bonuksena siinä on taskut. Kuka ei rakastaisi taskuja hameessa?

Kokotaulukon mukaan rintamuksen piti olla minulle ainakin tuuman liian iso, mutta ajattelin, ettei sitä kukaan huomaa, koska mekon rintamus on rypytetty sillä tavalla, että se pukee monenkokoisia naisia. Arvosteluissa oli marmatettu, että rintamus on väljä, rypytystä on liikaa ja että se näyttää etenkin sivuilta kummalliselta, mutta kun minä laitoin tämän upean kaunottaren päälleni, niin rintamuskin istui täydellisesti. Ei yhtään liian iso, eikä se mielestäni repsota mihinkään suuntaan kummallisesti, vaikka ymmärrän kyllä että kun tuo rypytys jatkuu noin pitkälle sivulle, että vähän siromman ihmisen päällä se voi näyttää vähän höpsöltä. Minusta se on kuitenkin oikein kaunis, mutta sen sijaan tuosta rinnan rusetista en tykkää. Vaikka se on aika olennainen osa mekkoa, niin sen sävy poikkeaa kuvioinnin sinisestä sävystä (näyttää livenä vähän neon-sävyiseltä turkoosilta) ja riitelee melkein kaikkien sävyjen kanssa. Kokeilin varmaan kymmentä eri neuletakkia tämän mekon kanssa ja kaikkien kanssa tuo rusetti kiukutteli, kunnes sitten tulin siihen lopputulokseen, että teen jotain ihan muuta enkä edes yritä saada muita asun osia sointumaan mekon sävyihin. Ajattelin, ettei tästä tule yhtään mitään ja että kuvaan tämän mekon vasta keväällä mintunvihreiden asusteiden kanssa, mutta lopputuloksesta tuli yllättävän hyvä siihen nähden, että lähdin tosiaan ulos mukavuusalueeltani yhdistämällä jotain näin hempeää johonkin niin tummaan kuin viininpunaiseen.
Dress: Ella Floral Ribbon Dress by Pinup Couture
Cardigan: Collectif
Shoes: B.A.I.T
Stockings: What Katie Did
Petticoats: Sams & Banned

Muita asun osia ovat B.A.I.T:in Ione -kengät sävyssä Fairy Pink, joista olin itse asiassa haaveillut jo hyvin pitkään. Monilla amerikkalaisilla, brittiläisillä ja muun maalaisilla bloggaajilla on näkynyt postauksissaan B.A.I.T:in kenkiä ja olin aina ihaillut niitä, koska Ida/Ione-malleja saa niin ihanissa pastellisävyissä, että niitä on helppo yhdistellä asujen kanssa (tai ainakin muut bloggaajat saavat sen vaikuttamaan helpolta) ja sen lisäksi molemmat mallit näyttävät todella siroilta ja naisellisilta jaloissa ilman jäätävän korkeaa korkoa.

Kenkien ostaminen netistä on aina enemmän tai vähemmän hasardia, mutta vielä riskialttiimpaa on tilata kengät sellaisesta paikasta, joka käyttää eri kokojärjestelmää. Tiedän kyllä olevani kokoa UK5, joka vastaa kokoa EU38, mutta amerikkalaisten kokojen kanssa ollaan tähän saakka menty enemmän tai vähemmän metsään. Pinup Couturen Cutie Pie-kengät ovat kokoa US8, mutta ne ovat minulle väljät, puhumattakaan Bettie Pagen kengistä, jotka olivat sitten ihan kohtuuttoman liian isot ja eivät ole siksi päässeet kertaakaan käyttöön. Esimerkiksi TopVintagella valtaosassa malleja lukee että US8 = EU38, mutta voin käytännön kokemuksella sanoa, että ei tosiaankaan ole ja konversiotaulukkojen mukaan koko vastaakin kokoa 38.5-39. Ei siis ihmekään, että ne Bettie Pagen kengät oli liian isot.

Vaikka Pinup Couturen ja Bettie Pagen kengissä ei ainakaan Euroopassa myytävissä malleissa ole puolikkaita kokoja, B.A.I.T:ilta niitä löytyy. Konversiotaulukon mukaan minun pitäisi olla kokoa 7.5 ja vaikka sekä Ida- että Ione-malleja oltiin sanottu pieniksi, luotin siihen, että jalkani on tarpeeksi kapea ja päädyin siis kokoon 7.5, joka osoittautui muuten hyväksi, paitsi että kengän kärjet ovat erittäin kapeat varpaiden kohdalta, mistä olikin varoiteltu. Isompi koko olisi kuitenkin ollut aivan liian pitkä, joten veikkaisin osuneeni niin hyvin oikeaan koon kanssa kuin vaan voi osua ostamalla sian säkissä.
Malliksi valikoitui tämä Ione, pitkälti sen takia, että jos kävisi niin köpelösti, että nämäkin kengät olisivat liian isot, niin ainakin tuo T-nauha pitäisi kengät (teoriassa) jalassa. Käytännössä reikiä ei ole tarpeeksi, joten remmit ovat väljät, mutta koska itse kengät istuvat hyvin, niin olisivat ne Idatkin pysyneet jalassa. Korko on kengissä miellyttävän matala, mutta naisellinen ja teoriassahan näillä voi matalan koron ansiosta kulkea koko päivän, mutta käytännössä saattaa käydä niin, että varpaat voivat vähän kärsiä tiukan kärjen kanssa. Materiaali on ihan hyvälaatuista keinonahkaa (valkoinen mattaa, vaaleanpunainen lakeeria), mutta keinonahka ei ihan hirveästi jousta, niin saa nähdä miten nämä muotoutuvat jalkaan, että jääkö nämä niille päiville, jolloin ei tarvitse kävellä paljon vai voisiko näillä olla esim. koko päivän töissä (jos saisi töitä).

Nuo What Katie Didin saumasukat ei ehkä väriltään ihan hirveästi sovi noiden kenkien kanssa, mutta ajattelin, että ne toimivat neuletakin ja huulipunan kanssa hyvin yhteen, ja vaikka ne ovatkin kuvassa vongertaneet itsensä vinoon, niin vannon, että ne olivat suorassa vielä silloin, kun lähdin kotoa. Täytyy vielä vähän harjoitella tuota sukkien kiinnittämistä paikalleen, että ensi kerralla ne myös pysyvät suorassa, tai sitten ostaa aidot nailonit, joiden ei pitäisi lähteä vongertamaan enää sitten kun ne on kerran saanut paikalleen. En vain ole valmis maksamaan sukkahousuista 25 euroa ihan vielä, että niiden kanssa joutuu odottamaan jonkin aikaa.
Myös huulipuna on uusi ostos, jokseenkin sen ostin Sokokselta enkä netistä. En oikein tunne oloani itsekseni tummissa huulipunasävyissä, joten arvoin kolmen eri sävyn kanssa sen verran pitkään, että piti oikein pyytää myyjältä apua valitsemaan sävy kolmesta melkein samanvärisestä viininpunaisesta. Lopulta kunhan olin ensin tuhrinut oman käteni huulipunaan ja myyjä oli tuhrinut omansa, niin päädyin tähän Cliniquen huulipunaan sävyssä 08 bold pop. Muut vaihtoehdot olivat Diorin mattapuna, joka oli liian ruskea ja Lancomen puna, joka oli näiden kahden väliltä, mutta joka näytti jotenkin hailakammalta. Cliniquen puna vivahti muita enemmän vadelmanpunaiseen ja koska minulla on paljon väriin sopivia asusteita, päädyin tähän. Olen valintaani hyvin tyytyväinen ja vaikka huulipuna onkin huomattavasti tummempi kuin mihin olen tottunut ja mitä olisin vielä vähän aiemmin valinnut, niin olen hamstrannut sen verran viininpunaisia asusteita, että eiköhän tälle tule paljon käyttöä näin syksyn aikaan.

Oliko onnistunut asukokonaisuus vai onko väriyhdistelmä liian sekava tuon kukkaprintin kanssa?
P.S. Loppuun vielä, katsokaa nyt tuota helman volyymia!
P.S. Look at that volume!


In English:

A couple of weeks ago I mentioned that I was going to buy some stuff from Pinup Girl Clothing despite heavy custom fees, and now here's the first post about the things I bought. This Ella Floral Ribbon Dress is the main reason I decided to use my -15% coupon now, because there were only 5 of these left in my size when I placed my order and after having my eyes on this for a few weeks I felt like it was now or never. (There are still 3 left in case you were wondering if it's now sold out.)

When buying from Europe, it usually takes about one week for my orders to arrive to our local post office, but it took less than a week for my PUG parcel to arrive at my doorstep. I placed my order on Friday, they sent it the same day (thanks to the time difference!) and after having paid custom fees I had my beautiful dress on Thursday. Superb service, but for this price it better be!

Back to the dress. I really didn't think things through again when I bought a summer dress in autumn, because it's very difficult to combine anything with these colors. The pink is a cold shade that doesn't really work well in autumn, but the bow in the front is even bigger pain in the ass, because it's not the same shade as the print in the dress and really doesn't work with anything. It looks almost neon in real life and I was even considering taking it off, but since it is a relatively important part of the dress, I kept it on and decided that instead of playing with colors in the dress, I do something way different and wear the dress with burgundy. You know, to make it more suitable for autumn. It's not the best color combination, but good enough for me (despite my stockings having moved out of place).

The dress itself fits me wonderfully, even though according to the size chart, the bust should have been too big. Better this way of course, and even the longer skirt is to my liking. I usually prefer a 27" skirt, but this one is more like 29", which is really long especially on shorter women, but looks gorgeous especially with two petticoats (or one very full petticoat) that lift the skirt beautifully. I love the very full gathered skirt and that is has pockets.

Other new things are my B.A.I.T shoes, featured in these photos as well. I don't like buying shoes from the internet, but it's especially risky buying shoes that don't use the same sizing. Sure, I know my EU38 is equivalent to UK5, but I've had some issues with US sizing. My size 8 Pinup Couture shoes are slightly too big for me and my Bettie Page shoes have never been worn, because they are way too big. B.A.I.T has more sizes available so I figured out that since size 8 is too big and 7 is probably too small, I'd go for 7.5. Reviews said that Ione and Ida shoes run small, but for my 37.5-38 sized feet the 7.5 works fine. 

These Ione shoes are a bit tight around the toes, but a bigger size would have been too big so I'm good with these. I also considered getting the Ida shoes, which don't have straps, but I thought that the straps would keep the shoes on much better in case I did buy a size too big again. Even though I managed to get the right size, the T-straps could use a couple more holes, because they are quite loose on me, but these shoes are still very much wearable with the low heels.

I'm not usually one for dark red/burgundy lipstick, but this year I've bought so many burgundy and wine colored accessories that I figured I should try a lipstick as well. After having spent almost an hour deciding on the brand and shade, I went with this Clinique 08 bold pop. It's a matte lipstick, with a little bit of raspberry tones in it and it was actually the cheapest one out of my three possible choices. My other choices were Dior (too brown) and Lancome which was something between this Clinique lipstick and Dior, but a little too light on the lips so I'm quite happy I went with this lipstick. Even though I'm not used to dark lipsticks, it suits my skintone and all the gloves, hats and cardigans I have in burgundy. I'll surely use it a lot during this autumn!

Well, do you think I succeeded in wearing a summer dress in the autumn or is this just too random for you?