Mökkiviikonloppu

No nyt on se jokakesäinen mökkireissu tehty ja tällä kertaa poikaystäväkin lähti mukaan, kun kysyttiin jo hyvissä ajoin, eikä aina sitä, että tunnin varoitusajalla pitäisi olla liikenteessä. Äiti soitti jo torstaina, että huomenna oltais menossa ja minähän olin heti lähdössä mukaan, mutta poikaystävä myöntyi kaveriksi vasta illalla koko päivän asiaa sulateltuaan (ja natkutustani kuunneltuaan).

Perjantaiaamusta sitten lähdettiin mökille, jossa oltiin jo keskipäivällä. Ensimmäisenä juotiin päiväkahvit ja sitten mentiin kaivamaan matoja. Poikaystävä ei ollut yhtä innoissaan kuin minä, mutta halusi sitten lopulta heilua lapion kanssa puolitoista tuntia melkein parimetrisen heinikon keskellä. Koirakin tuli auttamaan matojen kaivamisessa viimeisen puolen tunnin ajan.

Kalareissuun mentiin syönnin jälkeen, kun oltiin herkuteltu grillatulla lohella, tuoreilla perunoilla, salaateilla ja riisipiirakoilla. Kalaa ei tullut, mutta poikaystävä jätti ongen pohjaan ja minä jätin ankkurin tukkiin tänäkin vuonna. Ei kai se kalareissu voi olla onnistunut, jos jompikumpi tai molemmat ei jää kiinni.

Siiman vaihdon jälkeen jatkettiin onkimista, mutta uusi siima oli liian pitkä ja poikaystävä liian laiska sitä lyhentämään. Kalakaan ei enää syönyt. Kaipa ne seitsemän pikkuahventa, yksi keskikokoinen ja pari särjen lutjaketta olivat kaikki mitä järvi piti sisällään.

Lauantaina käytiin "kaupungilla", jos sitä kyläpahasta voi kaupungiksi sanoa, josta ostettiin vähän lisätarvikkeita herkutteluun, mansikoita, kirsikoita, makkaraa, olutta sipsejä jne. Mökillä tehtiin muurikkapannulla lettuja ja minä voin ylpeänä sanoa, että kahta lettua lukuun ottamatta paistoin kaikki yksinäni! Yleensä isä paistaa meillä letut ja äiti tekee taikinan, mutta tunnustan, että koska niissä on ollut vähän... puutteita parina viime kesänä (liian paksuja ja liian mustia), niin ajattelin, että jos teen alusta asti itse, niin saanpahan sellaisia lettuja kuin haluan. Letuista tuli täydellisiä isoja räiskäleitä, jotka maistuivat maukkaalle varsinkin mansikoiden ja kermavaahdon kanssa. Kun herkutellaan, niin herkutellaan sitten oikein kunnolla!

Jos yleensä minulla on blogissa edes jossain määrin asiallinen olemus, niin mökillä ollaan sitten ihan hunningolla. Tukkaa ei harjata, meikkiä ei käytetä ja Lidlin halpisshortseilla ja henkkamaukan topilla pärjää. Pärjää myös pelkillä bikinihousuilla ja sandaaleillakin. Paistoin lettuja varsin vähissä pukeissa, koska ulkona oli hellettä ja nuotion ääressä vielä kuumempi ja paistuin itsekin siinä possunpunaiseksi. Uimaan onneksi pääsee milloin lystää ja koska vesi on lämmintä, puljattiinkin varsin ahkeraan.

Koiralla oli luonnollisesti myös kuuma, mutta jaksoi silti louskuttaa naapurimökkiläisille. Sietääkin, koska naapurit tuijottivat omalta laituriltaan jatkuvasti, kun käytiin saunasta alasti uimassa. Ei sitä tietenkään tarvitse laiturilta lähteä karkuun, mutta ihan pakko ei ole kyllä tarkoituksella töllistellä. Minähän en omalla mökillä uikkareissa ui.

Valtaosan menomatkasta Pöysti louskutti autossa, kiipeili sylissä ja kynsi reiteni naarmuille siinä samalla, mutta paluumatkan nukkui rauhallisesti pää sylissä. Ai että tykkään karvaisista eläimistä jos ne kerrankin tulevat kylkeen kyhnyttämään. <3

Mokoma rutjake nappasi eilen aamulla myyrän ja taisi ehtiä murskata pään ennen kuin saatiin raato pois. Niin kiva kun koiraa olisikin mukava pitää vapaana edes mökillä, ei metsästyskoirarotua voi päästää vapaaksi kun se ottaa kiinni kaiken ja tappaa ne, vaikka ei söisikään ja saalistahan ei ihmisille luovuteta. Ukkoetanankin päälle tallasi, mutta etana selvisi siitä kohtaamisesta naarmuitta.

Otin myös eilen illalla ja tänä aamuna kuvia kasveista ja hyönteisistä kun harjoittelin käyttämään kameraani. Minullahan on siis hyvä kamera, Canonin Eos 700D kittiputkella, jolla saisi hyviä kuvia (paremmalla putkella), jos opettelisi säätämään kaikki asetukset kohdilleen ja lainaisi vaikka isältä putkia. Hyvin pitkälti olen kuvannut perusasetuksilla ja automaatilla, mutta nyt testailin muitakin asetuksia ja sainkin omasta mielestä ihan hyviä kuvia aikaan. Ikävä kyllä ne kuvat vaan hävisivät kuin tuhka tuuleen, kun kamera heitti errorit muistikortista, joka luuli olevansa täynnä vaikka tilaa oli 58Gt. Mistä minä olisin voinut tietää, että muistikortti pitää alustaa kuvien siirtämisen jälkeen tai se jättää kaiken välimuistiin?

No, siirrettiin ne vähäiset kuvat talteen mitä minulla oli, alustettiin muistikortti ja sitten pääsin kuvaamaan uudestaan samat asiat, jotka olin jo kahteen kertaan kuvannut. Kolmas kerta toden sanoo, mutta ikävä kyllä ne nätit perhoset eivät enää suostuneet poseeraamaan minulle, joten jouduin tyytymään kasveihin. Nyyh. Turhan työn tekeminen on kivaa.

Joka tapauksessa oli ihan kiva käydä mökillä kerrankin hyvän sään aikana. Viime kesänä halusin mökille useamminkin, mutta olin töissä ja siinä vaiheessa kun pääsin töistä, kaikki olivat jo mökillä eivätkä viitsineet ajaa tuntia yhteen suuntaan hakemaan minua. On kai sitä siis jotain hyötyä työttömyydestäkin, kun pääsee nauttimaan kesästä silloin kun siltä tuntuu.

Penskana ja varsinkin teini-iässä en tykännyt käydä mökillä, koska käytiin siellä ihan liikaa. Isän kesäloma oltiin käytännössä kokonaan mökillä, jolloin jäin auttamatta aina pitkiksi ajoiksi ilman kavereita ja kaverit sitten ystävystyivät keskenään ja tunsin oloni ulkopuoliseksi kesän lopussa, kun pääsin viimein takaisin ihmisten ilmoille. Joskus oli mukana kavereita ja se oli aina tosi hauskaa, joten vielä nykyäänkin haluaisin mieluusti mökille seuraa, mutta nyt kun siellä tulee käytyä harvemmin, siellä viihtyy myös ns. yksin. Eihän siellä ikinä olla yksin, koska äiti hössöttää, iskä jupisee ja koira haukkuu, mutta ainahan se on mukavampaa, kun on joku, jonka kanssa voi käryyttää kohtuuttoman läjän puuta, trollata ja kirjoittaa hiilellä nuotiosijan sivuun ihan älyttömiä juttuja.

Nokikana. Manukana. Maawo riivaa.

Iskä ei tykännyt tuhrimisesta, mutta ainakin meillä oli poikaystävän kanssa hauskaa. :D


In English:

It was the time for a trip to our summer cottage again. Last year I never had the time to go there, because I was working and by the time I got home for weekend, everyone else had already left. This time my mum called me in advance to ask if we wanted to go and even though I knew immediately that I wanted to go, my bf needed some time to think. Luckily he ended up coming with me.

I haven't talked about our summer cottage activities here in English previously, but it's always the same: digging for worms (fish bait), fishing, swimming and going to sauna. I was the one who wanted to go digging for worms, but my bf was the one who wanted to do that for 1,5 hours. We both got sore muscles, but very little fish in the fishing trip that came afterwards. My bf was disappointed - all that work for nine small fish (of which he got two)!

Usually my dad makes crepes at the fire (my mum makes the batter), but this year I thought I'd help. My dad's crepes/pancakes are usually too thick and a bit too... burnt for my taste, but since I made the batter and the pancakes, they ended up the way I like them. We ate them with whip cream and strawberries, yum.

Since it was quite hot I was half-naked most of the time and when I actually wore clothing, I was dressed very casually. Cheap shorts from Lidl and a top from H&M. No make up, messy (and most of the time wet) hair. Why bother wearing clothes, when you're gonna go swim anyway? It was just my bf and family (and people in the neighboring cottage, who really loved staring at us, when we were swimming naked...)

I have a Canon Eos 700D, which is a good camera, but I usually have my photos taken with the basic settings. Yesterday I thought I'd actually try to use other settings and take some photographs by myself, but my memory card gave an error that made all my pretty butterfly pictures disappear. Sniff. How would I know I had to format my memory card every time I took out the pictures? If it says it's empty, it should be empty, ffs!
Well, I eventually managed to get some photos, but they're not as good as the ones that disappeared.

I had a lot of fun at our summer cottage and I think my bf enjoyed it too. I've always liked having my friends stay over, but there was a time when I didn't like going to our summer cottage at all. It's because when I was a kid we had to stay there all summer and most of the time I didn't have any friends with me. By the time summer was over and I came back home permanently, I felt like an outsider with my friends who had befriended each other and had their own things going on, which I wasn't part of.

Well, now I'm older and I don't have any friends anyway, so I enjoy going to our summer cottage more. Since I don't have to go there if I don't want to, I actually want to go there more often than just once in a summer. Our dog Pöysti also really loved having us there and although she basically barked all the way to the summer cottage, on the way back she slept calmly in my lap. So cute <3

Jättikoppaötökkä, jolla on kärsä

Nyt on vuoro jokakesäisen Mökki-Maawo postauksen. Viime vuonna köllittiin riippumatossa ja uitiin, ja sitä edellisenä vuonna sienestettiin ja oltiin mökkijuntti. Tänä vuonna lähdettiin mökille puolen tunnin varoitusajalla ja perillä katsottiin, kun koira pelkäsi ukkosta, savustettiin lihaa, kerättiin marjoja ja uitiin, tietenkin. Saatoin uida vauhdilla takaisin rantaan, kun näkyi salamia taivaalla.

Kun menimme mökille toissa viikonloppuna lauantai-iltapäivästä, oli sää lämmin ja kaunis. Kaikki viihtyivät ulkona, iskä paistoi lettuja (laiskasti kaasun kanssa sen sijaan, että olisi tehnyt tulet nuotiolle niin kuin yleensä) ja grillasi ruokaa grillissä. Pikkuveli tuikkasi kasslerin savustuspönttöön.

Jättikoppaötökkä, jolla on kärsä, säikäytti minut. Isä sai parempia kuvia isolla putkellaan. Taitaa olla tukkimiehen täi, mutta luonnossa tämä oli pari senttiä pitkä, joten hyvä etten saanut slaagia. Sisilisko vilisti samassa paikassa, mutta siitä en saanut kuvia.

Koira sai slaagin salakavalasti alkaneesta jyrinästä. Päästettiin Pöysti sisälle nuupottamaan, jossa pelkäsi niin paljon, ettei letutkaan kelvanneet. Jossain päin iltaa, kun muut oli saunassa, koiralle kelpasi tarjoamani herkut.

Scared dog.

Content dog.

Sunnuntaina herättiin aikaisin siihen, että Pöysti nuolee naaman ja sitten mentiinkin marjastamaan, minä vähän muita myöhemmin, koska väsytti. Sain silti hyvin kirittyä kiinni ja keräsin litran marjoja, jotka vaihdoin äitin keräämiin isompiin marjoihin, joista pudotin pakastimesta puolet lattialle myöhemmin kotona. Sniff.

Pikkuveli grillasi myös kuvassa näkyvän liiterissä kasvaneen tatin.

Mustikkasormet pestiin järvessä. Sain viimein kuvan Lappeenrannan reissulla ostamastani uimapuvusta, jolle ei kyllä ole ollut kuin kaksi kertaa tänä vuonna käyttöä. Ei ole ollut tarpeeksi lämmintä ja silloin kun on, olen töissä... Eikä enää kuuden aikaan viitsi lähteä hyisiin vesiin uimaan. Miksi ei ole viikonloppuna puljauskelejä koskaan?

Oli ihan kiva käydä mökillä ja koirakin sai mukavan riemuhepulin meidät nähdessään. Ehdin tehdä juuri sopivasti kaikkea, vaikka luppoaikaa irstaan Kuume-kirjan lukemiseen ei jäänytkään. Mieluummin olenkin pihalla. Vibram Fivefingersit piti tosin marjastuksen jälkeen pestä; muut vetelivät kumppareissa ja pitkissä housuissa, minä ensimmäisessä kuvassa näkyvässä asussa. Kyllä kengät vähän kastui, mutta itikat pysyy poissa kun valelee itsensä itikkamyrkyllä niin, että lemupilvi seuraa parin metrin säteellä perässä.

Pesin paljasjalkakenkäni, mutta koska niitä ei saa lingota, oli minulla ongelmia, kun pesukone ei:
1. huuhdellut
2. poistanut huuhteluvettä, kun laitoin manuaalisesti huuhtelun.
Ota nyt selvää miten tuo toimii, linkosin sitten tyhjän koneen, että sain vedet pois. Kengätkin haisee yhä saippualle, vaikka laitoin hyvin vähän pesuainetta. Uskaltaako noita laittaa jalkaan vai pitäisikö pestä/huuhdella käsin uudestaan?

Mutta joo, meinasin että voisi vielä kerran käydä mökillä, jos säät sallii ja jaksaa. Sieniä voisi kerätä, ehkä puolukoitakin taas vaihteeksi. Pakastin on toisaalta niin täynnä tavaraa, että meinasi viime viikon torstaina kerätyt kirsikatkin mennä pilalle, kun ei mahtuneet pakastimeen. Osa oli jo huonoja, mutta poimin ne pois ja tein lopuista herkullisia kirsikka-suklaamuffinseja, joihin laitan ohjeen tänne myöhemmin (jos muistan ottaa kahdesta viimeisestä yksilöstä kuvan ennen niiden syömistä).

Keräättekö te syksyisin marjoja tai sieniä? Pidättekö mökkeilystä?

Äitienpäivä ja päivän asu

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, isoäideille ja tuleville äideille. Samalla hyvää kevättä kaikille, kun kevätkin alkaa vaihteeksi näyttää keväältä. Tänään oli suhteellisen lämmintä, eli noin 15 astetta ja koko päivä aurinkoista. Grillikausi tuli avattua grillimakkaralla, ja äitienpäiväherkkuna oli kuningatarkääretorttua ja myöhemmin porkkanakakkua.

Koko viikon olen syönyt herkkuja. Aiemmin viikolla ostin töissä porkkanakakkua ja kun mainitsin siitä, työkaveri tarjosi kaikille porkkanakakkua. Sitten oli toisen työkaverin tekemää kuivakakkua, kolmannen työkaverin ostamat ison miehen kämmenen kokoiset korvapuustit... Se siitä laihduttamisesta, kun ostin vielä Missä X-pussin viikonlopuksi. Sunnuntai alkoi aamupalakarkilla ja jatkui äitienpäiväherkuilla, mutta huomenna alkaa uusi viikko ja uusi yritys.

Päivän asuksi valikoitui mustavalkoista pilkkua, jota raikastin Hell Bunnyn Hummingbird-neuletakilla. Rakastan tuota kangasta ja värikin on ihana, mutta se ei ole ihan niin helposti ja "perinteisesti" yhdisteltävissä kuin vaaleanpunainen, laivastonsininen tai punainen neuletakki. Olen tähän saakka käyttänyt sitä lähinnä Camellia-mekon ja navynsinisen Vivien of Hollowayn mekon kanssa, mutta sopii näinkin. Joskus on hyvä rikkoja "sääntöjä".

Tosiaan porukoilla kävin. Äidille ostin lahjaksi tunnin jalkahoidon, jonka kylkiäisenä sai ilmaisen puolen tunnin lymfaboots-hoidon. Olisin voinut hyödyntää ilmaislahjat itse, mutta äiti rohmusi senkin.
Koira on ollut vähän laiskanpuoleinen, mutta oli silläkin kevättä rinnassa kun oltiin koko perheen voimin pihalla. Jaksoi leikkiä myös poikaystäväni kanssa, vaikka kaipaa yhä paljon rakkautta. Ei hauku enää ihan niin paljon kuin normaalisti, mutta jaksaa silti vaatia huomiota ohi kulkevilta naapurilta. Meteli lakkaa tasan sitten, kun naapuri pysähtyy rapsuttamaan.

Anna miullekin makkaraa!

Anna sinä minulle pusuja.

Toivotaan että sää säilyisi lämpimän kesäisenä. On paljon mukavampi polkea töihin pyörällä aamulla, kun aurinko paistaa ja paremmin jaksaa touhuta työpäivän jälkeenkin, kun on yhä päivä, eikä ilta. Eikä unohdeta hiirenkorvia puissa; tietokoneelta on mukavampi vahdata ikkunasta milloin minkäkin lainen koira on lenkillä, kun kuolleen metsän sijaan näkyy hiirenkorvia ja sitruunaperhosia.

Viikonloppu itsessään ei ollut erityisen rentouttava. Poikaystävä tykkää valvoa, minä en, joten nukun huonosti ja/tai liian vähän. Kun on tottunut heräämään aikaisin, sitä herää viikonloppunakin suhteellisen aikaisin, joten unet jää lyhyeksi jos ei käy ajoissa nukkumaan. Katsoin silti eilen silmät sirrissä 007 ja Kultainen ase -elokuvan loppuun ennen kuin kävin nukkumaan. Tykkään noista vanhoista Bondeista ja nyt aletaan olla siinä kohdalla, että näitä en ole vielä nähnyt. Viimeksi lopetin katsomisen siihen kun Sean Connery vaihtui toiseen. Missasin George Lazenbyn elokuvan, enkä välttämättä haluakaan katsoa sitä, mutta tykkään kyllä Roger Mooresta. On vähän veijarimaisempi ja koomisempi kuin Sean Connery, joka on kyllä yhä suosikkini. Tykkään kovasti Elä ja anna toisten kuolla -elokuvasta, ehkä jopa enemmän kuin Salainen agentti Istanbulissa (From Russia with love), joka on suosikkini vanhoista Bondeista.

Onko teillä Bond-suosikkeja? Katsotteko ylipäänsä vanhoja Bondeja?

Ikä ei ratkaise vaan asenne

Shoppailetteko te ikinä äitienne kanssa?
No, minä shoppailen. Käytiin tänään kaupungilla ja erityisesti wannabella katsomassa äidille mekkoa. Sain houkuteltua hänetkin kellomekko-ostoksille ja usean mekon sovituksen jälkeen mukaan tarttui Cordelia-mekko, jonka ostin äidille synttärilahjaksi. Äiti on vähän pihi, joten hän ei käytä mielellään paria kymppiä enempää vaatekappaleeseen, joten vaati jonkin verran taivuttelua, että sain hänet ostoksille.

Kun olimme sovittelemassa mekkoja, kauppaan tuli toinen "aikuinen nainen". Osti pääkallomekon. Äiti epäröi minkäänlaisen kellomekon hankkimista, koska hänen mielestään ne olivat nuorekkaita, mutta jos kasikymppinen mummeli vetelee turkoosissa pallomekossa ja kirkkaanpinkissä bolerossa uskottavan näköisesti, miksi ei kuusikymppinen hyvin säilynyt nainen voi käyttää kukkakuvioitua kellomekkoa?
Ikä ei ratkaise vaan asenne, sanoi myyjä.

Kävimme myös lounaalla ja kahvilla Alegriassa. Totesin, että iso latte ruoan jälkeen oli vikatikki, mutta porkkanakakku oli taivaallista.
Äiti otti myös päivän asu -kuvan ja ilahtui, kun halasin kiitokseksi.

Huomaa, että on oma digikamera käytössä, kun valotus on vähintäänkin erikoinen.

Tein melko näyttävät Marilynit kaupungilla pariin kertaan, koska oli niin tuulista. Muuten oli ihanan aurinkoista ja lämmintä. Ostin itselleni detox-teetä ja sukkahousut (taas), vaikka ostin sukkahousuja parit kappaleet jo viime viikolla Seppälän alennuksesta. Kaikki kaupat lopettaa täältä, kohta täällä ei ole mitään muuta kuin Sokos ja marketit.

En tiedä olenko sanonut tätä ennen, mutta aina kun minulla on tylsää eikä tee mieli olla kotona, painelen porukoille silittelemään koiraa. Koiran silittely on jotenkin... ilahduttavaa :D Ja se vielä enemmän, kun koirakin ilahtuu ja hymyilee, röhkii, inisee, ulisee ja jouruttaa. Pöystistä saisi aikaan hauskan Youtube-kanavan "talking/smiling finnish spitz", jos taustalla ei kuuluisi aina puhetta.

Suomenluimukorva.

Ollaan veljen kanssa vitsailtu, että koska koira on koko perheelle niin rakas otus, niin voisi tehdä/muokata Pöystistä maalauksen, jossa koira istuu majesteettisesti punaisella samettituolilla niin kuin vanhanaikaisten kuninkaallisten kuvissa. Sellainen jättimäinen taulu seinälle koristeeksi.
Nauroin myös tässä yksi päivä, että jos koira on kerran mamman vauva ja karvalapsi, niin siinä tapauksessa se on minun ja veljen sisko. Karvasisko.

Kotiin palattua odotti ikävä yllätys. Kela ilmoitti katkaisseensa tuen maksun, koska työkkäri kusi eikä ottanut ylös tietoa siitä, että olin hakenut tarjottuun työpaikkaan. Homma meni niin, että työkkärin täti soitti kun odottelin vielä tietoa siitä pääsenkö töihin vai en ja sanoin käyneeni haastattelussa. Asia selvä. Hän opasti minut soittamaan toiseen paikkaan, jonne soitin ja sieltä pääsin toiseen haastatteluun, jossa töitä myös oli tarjolla. Tieto ei mennyt työvoimatoimistolle eteenpäin vaan olisi pitänyt erikseen netissä täyttää ilmoitus, vaikka aina ennen on riittänyt kun soittaa/kertoo puhelimessa tilanteen.
Tein sitten netissä äkäisen sävyisen selvityksen työkkärille viime viikolla, mutta Kelalta ehtivät laittaa epämieluisaa postia. Onneksi työpaikka odottaa, mutta jotenkin tuntuu siltä että palkkatuenkin vielä sössivät ja jään vielä tyhjän päälle.

En muuta sano kuin että Suomen voisi uudelleen nimetä Byroslaviaksi.

Mökkireissu

Päätin torstaina, että tänä viikonloppuna menen mökille. Pikkuveljen kanssa pakkasimme tavarat perjantaina, odotimme äidin töistä ja painelimme sitten mökille, jossa isä jo koiran kanssa odotteli. Syötiin, juotiin, saunottiin. Ajoitin saunasta tulemisen ovelasti Sinkkuelämän alkamisajankohtaan, koska päätin että viime perjantain jaksot saivat luvan olla ainoat, jotka missaan tällä esityskierroksella. (En muistanutkaan kuinka Miranda ja Steve tapasivat! So cute!)

Kun olin lapsi, en oikein tykännyt mökkeilystä. Joka kesä, joka viikonloppu ja isän lomalla joka hiton viikko mökillä. Se oli jo vähän liikaa, koska kaverit liittoutuivat keskenään ja sitten minä tunsin oloni ulkopuoliseksi. Nykyään mökillä tulee käytyä harvemmin niin kyllähän sinne ihan mielellään menee aina silloin tällöin käymään, vaikka ei siellä vieläkään ole päätähuimaavan paljon tekemistä.

Koira on silpunnut lapsuusajan muistot. R.I.P Turtles-lerppu :(

Vesi oli lämmintä!

Meikitön kesäkuva uinnin jälkeen.

Mökillä tuli luonnollisesti uitua paljon. Vesi oli tuttuun tapaan ihanan lämmintä ja suututtaa, että täällä se on ihan hemmetin kylmää niin ei tee mieli puljata vedessä samalla tavalla kuin mökillä. Lapsena puljasin välillä tunninkin vedessä siitä huolimatta, että olin aina laiha ruipelo ja kamala vilukissa. Tykkään vieläkin uiskennella pitkiä aikoja ja vain kelluskella, koska kellun niin helposti, että voin vain lipua vedenpintaa pitkin krokotiilin lailla.

Pikkuveli oli ostanut riippumaton...

... mutta koira ei tykännyt jos siellä kävi köllimässä.

Pesimme veljen kanssa koiran ja naapurimökkiläiset varmaan luulivat, että nyt sitä tapetaan. Pöysti ei oikein tykkää vedestä ja se kamala paniikissa kiljuminen teki asian selväksi muillekin mökkiläisille. Siitä huolimatta, ettei elukka ymmärrä omaa parastaan, on se yksinkertaisesti pestävä kerran vuodessa. Puolen tunnin mökötyksen jälkeen saimme anteeksi tämän karmaisevan vääryyden, että turkki on puhdas ja niin pehmeä, että koiraa voisi halia paljon pitempäänkin kuin se sallii.

Onko teillä ollut mielenkiintoisia pesukokemuksia omien lemmikkien kanssa?

Mökillä käyntiin kuuluvat myös letut muurikkapannulla.

Pöystillä on paljon asiaa. Koko ajan. Varastaa puita nuotiosijan vierestä, tulee kerjäämään lettuja ja kiipeää syliin niitä kerjätessään. I love her <3

Soutelimme tänään veljen kanssa järvellä ja ajattelin, että jos minä soudan yhteen suuntaan ja veli toiseen, molemmat puolet ruskettuvat, kun aurinko paistaa toiselta sivulta. No, ei ehkä ihan toiminut niin. Kauhulla odotan huomista, jolloin huomaa paloinko/rusketuinko kauniin toispuoleisesti vai huomaako eroa tavalliseen laisinkaan.

Veljen mielestä hyvä tapa ruskettua on istua nuotiolla: kun vanhan tikkataulun tuikkaa tuleen, on nuotion roihu riittävä ruskistamaan elävänkin lihan. Ja samalla laillahan se auringossa itsensä kärventäminen on lihan ruskistamista. Close enough.

Punapäät ei pääse taivaaseen

Kävin parturissa torstaina vaalentamassa hiuksia vähän ylempää ja värjäämässä tukan juuren mustaksi uutta hienoa tukkatyyliä varten, josta ehdin jo jonkin aikaa haaveilla ennen kuin otin itseäni niskasta kiinni ja viimein toteutin sen. Sai laittaa aika paljon hoitoainetta ja hiusöljyä, ettei tukka ollut aivan korppu. Lopputulos oli kaunis vaalea, josta kaikki tuntuivat pitävän ainakin enemmän kuin aiemmasta jo kulahtaneesta tyylistä.

Lauantaina kävimme jälleen Mikkelissä etsimässä pikkuveljelle asuntoa, mutta kun samaa pientä yksiötä tulee katsomaan parikymmentä ihmistä niin aika pienet mahdollisuudet siinä on kämppään, vaikka takuuvuokrankin voisi maksaa samantien. Juvalla pissitauolla piipahtaessa syötiin jäätelöä ja otettiin ne ainoiksi jääneet asukuvat, joissa välivaiheen hiukseni näkyivät.

Poseerasin myös ihkaoikean betonipossun päällä, mutta näytin kuvassa niin omituiselta, että se jäi julkaisematta ja eiköhän näistä tullut asu selväksi. Onko sukat ja ballerinat iso paha tyylivirhe verrattavissa sukkiin ja sandaaleihin vai saanko anteeksi, vaikka varpaani näissä hikosivatkin? Jätin varmaan sinne asuntoon hienot hikiläntit lattioille, mutta siitähän saivat, kun eivät kämppää veljelleni antaneet hienoista ylimääräisistä vuokratarjouksista huolimatta.

Sunnuntaina otin osakseni värjätä tukan punaiseksi Directionsin Poppy Red-sävyllä. Ensimmäinen kertani suoravärien kanssa ja jotain meni heti pahasti pieleen, sillä lopputulos oli kaikkea muuta paitsi kirkas punainen ja ensimmäinen reaktio mieheltä olikin: "Eihän tuo ole punainen vaan oranssi ja... pinkki. Ihan kamala." :(

OMG, what have I done?!

Tänä aamuna hyökkäsin hakemaan lisää väriä wannabesta pelastaakseni hiukseni kaamealta kohtalolta. Ei ole kiva, kun värjäyksen jälkeen tukka näyttää heti siltä miltä se todennäköisesti muutaman pesun jälkeen näyttää. Mietin pääni puhki mitä tein väärin ja totesin, että joko annoin vaikuttaa liian vähän aikaa, laitoin liian vähän väriä huonokuntoiseen tukkaani tai tukkani on vain liian huonokuntoinen tai sitten huuhtelin liikaa. Minä siis blogeja lukeneena kyllä pesin tukkani ennen värjäystä Four Reasonsin syväpuhdistavalla shampoolla, ettei se ainakaan siitä kiinni ollut, että olisi ollut kemikaalijäämiä turkissa.

Tulin siihen tulokseen tämän päiväisen yrityksen jälkeen, että tein kai vähän kaiken väärin. Vaikka purnukassa lukee 15-30min vaikutusaika, on tunti lähempänä oikeaa ja on turha odottaa, ettei väriä enää irtoa päästä tai saa huuhdella tukkaa kaksi päivää putkeen, ja nyt tungin hiuksetkin hienoon suihkumyssyyn, jonka epätoivoissani Sokokselta ostin tehdäkseni kaikkeni, ettei lopputulos jää pilaantuneen marjapuuron väriseksi.

Yhdistin Poppy Red -sävyn jämät purkilliseen Vermillion Red-sävyä, jottei lopputulos ole liian pinkki. Sitten käytin vielä pienenä overkillinä kenties puolet kahdesta muusta saman sävyisestä purnukasta 50-50 sekoitussuhteella ja taisinpa ruikata vähän Pepper Colormaskiakin sinne sekaan, jos hiuslaatu onkin niin paska, ettei väri tartu ilman hoitoainetta. Käsittääkseni siis suoraväriin VOI sotkea hoitoainetta ainakin jos tahtoo pastellitukan.

Vuorasin kylppärin kauttaaltaan ammetta lukuunottamatta sanomalehtipaperilla, mutta sotkin silti värin vaahdotusvaiheessa kammatessa vessapaperirullan, alapääsuihkun, sankossa hienosti muhivat siteet, suihkuverhon ja suuvesipurkin hiusväriin. Sotkin myös taitavasti itseni, kuten näkyy, mutta pelastin itseni kynsilakan poistoaineella. Ah, sitä lemua ja varmasti ihokin tykkää kyttyrää moisista myrkyistä, joten jos joku sattuu olemaan jotenkin herkkä asetonille en ehkä suosittele kokeilemaan, vaikka asetonitonkin kyllä toimi ihan hyvin. Kylppärin pinnat kyllä pelastuivat, mutta nyt on uuden kynsilakan poistoainepurkin osto edessä.

Huomatkaa myös värjäyspaidassani hieno help!.exe -logo, jonka suunnittelin koulussa johonkin projektiin.

Paljon puhuttu Pöysti pääsi kuviin viimein, kun mies oli kiltisti kuvaamassa omalla kännykällään Samsung xCover 2:lla. Mies otti myös hienon videon kuinka Pöysti pääsi telmimään parhaan kaverinsa, suurin piirtein samanikäisen shetlanninpaimenkoiran Hillan kanssa varvikossa. Vieressä pieni musta puudeli marisee, kun tytöt eivät ota mukaan leikkeihin. Sori, mutta poikia ei haluta mukaan.

Tukkani näyttää muuten melkoisen hampulta, koska siinä ei ole hoitoainetta (en tiennyt saako siihen laittaa huuhteluvaiheessa) eikä sitä ole harjattu, koska lähdimme märkätukkana liikenteeseen mieheni mummon luo kissaa silittämään ja norkoilemaan. Kisuli oli pehmeä moottori ja ruoka oli hyvää, vaikka puusavotta missattiinkin. Tukasta on vähän mixed feelings, mutta eipähän ole marjapuuron värinen.

Loppuun bonus: kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka huomaa mitä yhteistä näissä kuvissa on aiempaan postaukseen.