torstai 20. maaliskuuta 2014

Pastellisävyjä ja kukkasia

Lumet sitten tuli taas. Tuli huomattua, kun menin käymään markkinoilla, että lunta tupruttaa. Ensin sitä ei ollut ollenkaan ja nyt sitä on 15-20cm kinokset paikoitellen. Toiset puhuvat takatalvesta, mutta onko se niin takatalvi, jos kevät meinas tulla ennen aikojaan?

Ehdin onneksi maanantaina käydä lumettomana aikana käppäilemässä kaupungilla. Kävin ompelijan kanssa kangasostoksilla, mutta en löytänyt sopivan sinistä kangasta mekkoon, joten siitä tulee sitten erivärinen. Väri pysykään yllärinä, mutta eilen Ebayn ihmeellisessä maailmassa seikkaillessa löysin kuin löysinkin täydellisen värisen sinisen. Vähän liian myöhään.

Ajattelin ruveta tekemään Tabata-treeniä neljä minuuttia päivässä. Tarvitsen vähän pohjakuntoa ulkoiluun, että vatsamakkarat lähtevät kävelemään ennen kuin tulee kesä tai en tosiaankaan ole bikinikunnossa. Minusta tuntuu, että lihoin kuin lihoinkin Tampereella ollessani, eikä ole kyllä yhtään ihmekään kun katsoo mitä tuli mässättyä.

+ kebab, + 1,5l greippilimppari + 600g karkkia.
En ole myöskään esitellyt ostoksiani Tampereelta, joten tässä tulee.

Kyllä, näette oikein. Ostin neljä vyötä, joista pari onkin nähty jo postauksissa. Myös edellisen postauksen pilkkuballerinat ja neuletakki on ostettu Tampereelta. Luiruvyöt 7.90€/kpl on Stockmannilta, pilkkuvyö (ja ballerinat) on Spiritstoresta 5€/kpl kumpainenkin ja alimpana oleva vyö löytyi UFF:ilta kahdella eurolla. Se on Gina Tricotin mallistoa. Voi että hypin ilosta, kun löysin tämän, koska tälläistäkin olin ehtinyt kauan (muut olivat enemmänkin hairahduksia) kaveriksi joillekin yksivärisille mekoilleni.

Myös alla oleva huivi on UFF:ilta. Kallistun muutaman tunnin ankaran googlailun jälkeen sille kannalle, että se on feikki, koska materiaali tuntuu enemmän polyesterilta kuin silkiltä, enkä tiedä kuka rykäisisi aidon LV:n jonnekin UFF:ille. Joka tapauksessa se on ollut ahkerassa käytössä viime viikolla, mutta nyt se joutuu odottelemaan jälleen keväisempiä säitä. Kukkakuviointi sopii yleisesti hyvin kevääseen, mutta koska se on vielä hienovarainen niin sopii myös (yleensä kukattomaan) tyyliini. Huivi sai jo kehuja mammalta ja ukolta, eli kahdelta merkkitajuttomalta ihmiseltä, joten hyväksi ostokseksi osoittautui.

Toinen asia mikä on jo viime vuosien ajan sopinut kevääseen, on pastellisävyt. Meinasin teettää mekkoni täydellisen pastellisävyiseksi, mutta otin sitten vähän tummemman sävyn, ettei se rajota mekon käyttömahdollisuuksia pelkästään kesään ja kevääseen. Kynnet lakkasin pitkästä aikaa vähän siistimmin vajaavaisilla taidoillani ja hairahduin jopa lakkaamaan kaksiväriset.
Nyt joku kynsitaiteilija itkee samaan aikaan säälistä ja ulvoo naurusta, kun näkee kyhäelmäni, mutta minä olen ylpeä siitä, että lakkauksesta tuli juuri sellainen kuin halusinkin!



Kynteni nähdessään poikaystäväni ehdotti että ensi kerralla lakkaisin mustalla ja kirkkaanpunaisella samanlaiset, mutta kiiltävät kynnet. Ajatus kuulostaa ihan kivalta, vaikkei se ehkä niin lähestyvään kevääseen sovikaan, mutta pistetään korvan taakse.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Schoolgirl vs University Student

eli Maawo Tampereella vol. 2 - Osa 3.


Aiemman postauksen kuvien jälkeen vaihdoimme vielä asuja ja koska minulla oli jo valmiiksi söpöt kiharat, päätimme tehdä niistä vielä vähän söpömmät - ja minusta siinä samalla. Jos totta puhutaan niin minähän pukeudun oikeasti hyvinkin usein kuvissa olevalla tavalla lukuun ottamatta saparoita, mutta tuo hame on käytössä useammin kuin mikään muu vaate, jonka omistan. Hinta-laatu-käyttö-suhteeltaan sis paras, ostinhan sen kierrätyskeskukselta vissiin 80 sentin hintaan :D

Pidemmittä puheitta viimeiset posekuvat Tampereelta. Näiden kanssa taisi mennä muokkausrevittely vähän yli, mutta totta puhuen (minun osaltani) kuvatkin menivät ehkä vähän yli.

Alun perin minun piti poseerata siinä ainoassa kolmannessa asussa, joka minulla oli mukana ja sitten kun oli valmiiksi kiharat niin hairahdin koulutyttöulkoasuun. Vastineeksi Paawo vetäisi ensin kunnon rokkimimmit ja sitten yliopisto-opiskelijan siistin aikuismaisen asun. Tulimme vitsailleeksi, että siinä on ammattikorkeakoulun ja yliopiston ero, mutta toivottavasti kukaan ei vejä tästä herneitä nenään. Niiden ero on samanlainen ikuisuuskysymys kuin amiksen ja lukionkin vertailu -> jälkimmäisissä on huomattavasti enemmän työtä kuin kummassakaan amiksessa. Mutta ei enempää asiasta, koska ehkä minä vedin vain lunkilla läpi kaikki koulut ja muut joutuivat oikeasti näkemään vaivaakin koulutuksensa eteen.



Näiden jälkeen sain päähäni, että nyt pitää mennä Alkoon. Voitte kuvitella kuinka Alkon myyjä tuijotti meitä (=minua) kun vedin huulipuna-Paawon vierellä saparot päässä ostamaan Fresitaa. Oliko mikään ylläri, että meiltä molemmilta kysyttiin henkkarit? Ja minä olen vielä se meistä vanhempi.

But I want some alcohol.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Maawo Tampereella vol. 2 - Osa 2: Pinup-punaista

Eli kuinka poseerata niin, että ehkä 20% niistä neljästäsadasta kuvasta jopa onnistuu.

Mekko Collectif, vyöt Spiritstore ja Stockmann. Kengät Gabor/Halonen.
Mekko Hell Bunny.
Hame Olivia Rouge, paita Queen of Darkness.
Nämä ovat mielestäni niitä parempia posekuvia, vaikka olihan niitä muutamia muitakin hyviä. Oma asuni on ehkä inasen yksitoikkoinen verrattuna Paawon monipuolisen pirteisiin asuihin ja ilmeisiin, mutta minkäs teet kun typeryyttäni otin tasan kolme eri asukokonaisuutta mukaan :D Muutin sitten asua ostamillani vöillä (pilkullinen ja tuo ohut) ja huulipunalla, sekä Paawon kengillä.
Ainakin osa kuvista onnistui ja täytyy sanoa, että tuo punainen Collectifin mekko on ehdottomasti suosikkivaatteeni. <3
(Edit 2016: Ei näin.)

Punainen on ylellisyyttä ja turhamaisuus hemmottelua.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Maawo Tampereella vol. 2 - Osa 1: Tiistai

Kävin toistamiseen serkkuni luona Tampereella. Stressihirviö mikä olen, vedin hepulit jo nätisti paria päivää aiemmin peloissani siitä, että unet menee päin persettä pienellä riekalaisella patjalla, kun olen tottunut nukkumaan hienosti parisängyllä levittäytyneenä puoliksi ukonkin puolelle. No, hirvittävän univelkaisena ja rättiväsyneenä nukuin kuin tukki ensimmäiset yöt, vaikka kolmasosa kasaan taitettavasta patjasta yritti lähteä kävelemään kesken unien, jääkaappi jutteli pitkin yötä, serkku taisi kuorsata tuttuun tapaansa ja ulkonakin tuuli tuiversi. Korvatulpat korviin ja uinumaan, 11h unta niin johan lähti univelat sillä erää ja jaksoi sitten pinkoa menemään kaupungilla.

Tuttuun tapaan otimme paljon kuvia. Ennen kuin ehdin poistaa niitä katsoin että niitä oli jotain 470, joten jyvien erotteleminen akanoista kesti jonkin aikaa. Ajattelin tehdä pari erillistä postausta reissusta, koska Bloggerilla on tapana pistää kuvat hyppimään juuri silloin, kun olen saanut helvetinmoisen kasan kuvia nätisti siistiin riviin. Parempi siis jaotella niitä vähän.
Minun piti tehdä postauksia jo Tampereella ollessani, mutta ei sitä tullut oltua koneella. Käytimme aikamme laittautuen (Lue: tukkani kanssa tapellen), kuvia otellen ja kaupungilla hihhuloiden ja iltaisin katsoimme kauhuelokuvia. Tiistaina vissiin katsoimme The Conjuring -elokuvan ja kiljuimme niin kovaa, että naapurit luulivat varmaan, että meitä murhattiin. Ensiajatus, kun kävimme katsomaan kauhuelokuvaa oli: "Toivotaan, että se on paska niin ei pelota." NOPE. The Conjuring oli vähän liiankin hyvä - en tiedä milloin olisin kiljunut niin paljon. Käperryimme Paawon kanssa sylikkäin ja katsoimme yli puolet elokuvasta sormien välistä kämmenet kasvoilla.

Kauhuelokuvien tasapainoksi tosiaan hihhuloimme menemään ympäri Tamperetta. En tiedä milloin olisin kiertänyt niin monta kauppaa ja syönyt niin paljon mässyä kuin tällä kuluneella viikolla. En ostellut juurikaan heräteostoksia muutamaa vyötä, ballerinoja ja neuletakkia lukuun ottamatta, mutta rahaa taisi mennä hurjasti ruokaan.

Uskokaa, että nämä oli vielä niitä hyviä poseja :D
Tiistain asuni oli hyvin valju ja poseeraukset vähintäänkin awkward. Näytän siltä kuin minulla olisi S-kirjaimen muotoinen rautakanki selkärangan tilalla. Halusin mekosta kuvia, koska en tiedä olenko koskaan edes maininnut omistavani moisen. Ostin sen joskus talvella, enkä tykännyt siitä kovinkaan paljon ostamisen jälkeen, mutta ihan ok se on lopulta kuitenkin. En myy pois vaan opettelen käyttämään, vaikka istuvuudessa onkin vähän parantamisen varaa.
Serkkuni Paawo oli ihana pinup-väripilkku ja sai myös American Dinerin tarjoilijalta kehuja hameestaan. Ja hän ei edes niin paljon välitä sydänkuviosta, eikä olisi itse hametta ostanut, ellei hänen poikaystävänsä olisi niin tehnyt. En minäkään olisi ennen, mutta nyt haluan minäkin samanlaisen.

Sorruimme hissikuvaan, mutta nämä taitavat olla ainoita kuvia, joissa olemme molemmat.

Kun mainitsin tukan kanssa tappelemisesta, niin tarkoitin juuri tuota mikä näkyy kuvissakin. Kiharat katosivat hyvin nopeasti hiuksistani ja lopulta ne olivat suorat. Seuraavana päivänä Paawo yritti tehdä minulle jonkin pöyhkeän tupeeratun tötterön päälaelle, mutta tukkani pisti niin pahasti hanttiin, että kahden tunnin tupeeraamisen jälkeen se suoristui kahdessa minuutissa. Jakauskin pysyi siististi sivussa. Koskikeskuksessa joku nainen olisi halunnut laittaa tukkaani, mutta päätin säästää naisparan samalta vaivalta minkä Paawo oli aiemmin kokenut, koska suorana pysyi vaikka mitä olisi tehnyt.
 Mitä opimme tästä? Älä käytä hiusöljyä jos meinaat käsitellä hiuksia.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Hiustenhoitotuotteita

... eli jonkin sortin postaus hiustenhoidosta. Okei, eli siis värjäilen hiuksia toisinaan ja tarvitsen yleensä sellaiset shampoot, etteivät värit karise viemäriin jo ekassa pesussa. Jos en ole värjännyt tukkaa pitkään aikaan käytän markettishampoita, joista Suomalainen Koivushampoo on suuri suosikkini. Olen myös monesti laiska, enkä välttämättä käytä hoitoainetta muuta kuin saunapäivinä perjantaisin. Siitä huolimatta minulla on ihan julmettomasti hiustököttejä jos jonkinlaiseen lähtöön.

Yleensä käytän Goldwellin värjätyille hiuksille tarkoitettuja tuotteita, mielellään Extra Rich-muodossa, koska tukkani on paksu ja jokseenkin karhea paljosta värjäyksestä. Riemukseni löysin toisenkin putelin shampoota jostain ammeen laidalta lojumasta, mutta sitten muistin että hemmetti, minähän vasta ostin sen tällä viikolla. Hienoa.
Goldwellilta minulla oli joskus normaali hoitoaine, mutta jostain syystä en ole tullut ostaneeksi toiste sitä, vaikkei siinä mitään moittimista ollut. Sen sijaan minulla on tehohoitoaine, jota käytän aina silloin tällöin tukkaan, ettei se olisi ihan niin... kuollut. Olen tehnyt myös tuosta tehohoitoaineesta ja shokkiväristä oman hoitoainemikserin, joten mietin että voisin ostaa toisenkin purnukan tuota ja tehdä myös violetista omanlaisensa, kunhan värjään ensin huomenissa hiukset.

No Nothing -sarjan tuotteet ovat minulle uusia ja niitä mainostettiin kaupassakin uutuutena, joten totta kai hairahduin ostamaan. Ostin nämä Sokokselta. Parabeenittomia, hajusteettomia ja tosi hellävaraisia ja riittoisia hiuksille. Nätti purnukka ja vähän Goldwellia huokeampi hinta 9.90€/kpl kiinnitti huomion. Purnukat ovat myös paljon Goldwellia isompia. Tähän mennessä olen pitänyt näistä.

Four Reasonsin ensimmäinen tuotteeni oli hoitoaine, joka minulla on yhä, mutta jonka olemassaolon unohdin ja siksi se puuttuu kuvasta. Kun alotin shokkivärjäämään tukkaa, ostin tuon syväpuhdistavan shampoon (koska en löytänyt millään muulla merkillä) ja se tosiaan syväpuhdistaa. Kun testailin haituviin värejä sutaisin ensin tukkani tällä puhtaaksi ja sinne menivät kestoväriliilat (näyttivät jo silloin punaiselta) viemäristä alas. Tuoksuu vissiin omenalle tai jollekin sitrushedelmän tapaiselle ja toimii, shokkivärit tarttuu hyvin näiden jälkeen rapsakkaan tukkaan.
Sitten sitten... Ostin Four Reasonsin lämpösuojasuihkeen, koska halusin kiharrellakähärrellä hiuksia. En tiedä onko siitä niin hirveästi hyötyä koska latvani ovat jo muutenkin korppua, mutta onpahan olemassa. Ei ainakaan katkea tukka kihartaessa.
Four Reasonsista täytyy sanoa sen verran, että tykkään noista purnukoista ja niissä olevista teksteistä. Sääli, ettei hoitoaine ainakaan mistään ole ollut kotoisin, mutta onpahan hyvä mieli noita lueskellessa.

Joko mainitsin, etten aina jaksa käyttää hoitoainetta? Monesti korvaan hoitoaineen jälkikäteen hiusöljyllä tai tuolla hoitosuihkeella, joka on varmaan 3-4 vuotta vanhaa. Kun ostin Kitokon hiusöljyn se vähän unohtui. Kitoko-hiusöljy on maailman parasta - siloittaa hiukset, hoitaa niitä ja kyllä muuten kuivattaa paksutkin hiukset puolessa tunnissa, vaikka normaalisti menisi 2h. Sekin on ollut minulla jo varmaan kaksi vuotta, mutta purnukassa on vielä reilu puolet jälellä. Olen saattanut joskus aiemminkin viime talvena tästä hehkuttaa, mutta itku pääsee, kun se joskus loppuu, koska sitä ei saa enää alakerran kampaajalta, enkä ole missään muuallakaan nähnyt.
L'Orealin öljyn ostin joskus Sokoksen alennuksesta, koska se on tarkoitettu värjätyille hiuksille. Sitä voi käyttää ennen tai jälkeen hiuspesun ja ehkä juuri ostin sen sen takia, että käyttäisin sitä ennen pesua, jos se vaikka lupausten mukaan auttaisi väriä pysymään paremmin päässä. Muuten en ole käyttänyt sitä niin paljon, koska Kitokin öljy on vaan yksinkertaisesti paras. Joskus tosin käytän tätä kuiviin (hoitoaineettomiin) hiuksiin saadakseni niistä vähän silkkisemmät ja suoremmat.

Lopuksi kuivashampoot ja muut randomtuotteet. Colormaskia käytän värjättyyn tukkaan ja tuo jopa toimii hyvin, mutta sotkee ihan pirusti. Tuoksuu luumulle nimensä mukaisesti.
Kuivashampoita käytän yleensä jos pitää mennä kaupungille kaksi päivää hiustenpesun jälkeen. Pesen siis yleensä tukan joka toinen päivä ja en pese aamulla hiuksia ennen kaupungille lähtöä kuivamisongelman takia, joten jos tukka näyttää vähän luuhkalta niin sipaisen joko Klippoteketin kuivashampoota kuontaloon tai tuota Batisten, josta luin parturissa ollessani jostakin naistenlehdestä.
Klippoteketilla on hyvä hintalaatusuhde, maksaa yleensä 4.90€/kpl Sokoksella ja on riittoisaa. Sitä voi käyttää muotoiluun ja ihan kuivashampoona, eikä se näytä harmaalta mustassakaan tukassa.
Batiste on kuivashampoo-ominaisuuksiltaan paljon parempi, vähän tyyriimpi ja... PERKELE. On minulla kolmaskin kuivashampoo, joku rokkiputeli, joka on mystisesti kadonnut kesän jälkeen. No, sitä ei ole kuvassa, mutta Batiste on tosiaan hyvin puuterimainen, joten kun sitä olevinaan vähän sipaisee tukkaan niin kyllä pölisee. Ei voi ainakaan sanoa, että tukka näyttäisi rasvaiselta sen jälkeen, mutta ei se harmauskaan niin kauheen kauniilta näytä. Vaaleisiin hiuksiin varmasti hyvä ja tätä oli montaa erilaista tarjolla, itse otin tämän ihan tavallisen, vaikka supervoluumiakin oli tarjolla.

Jos laitan tukkaa kiharalle niin tarvitsen lakkaa tukkaan, että ne myös kestävät kiharalla. Minulla on tuollainen Wellan supervahva hiuslakka, mutta ei se kyllä niin kamalan vahva ole, ellei suihkuta niin paljon, että koko pää on rapsakka kuin raaka spagetti.
Eli siis otan ehdotuksia vastaan: pitkillä hiuksille sopiva hiuslakka, joka ei rapsakoita tukkaa, mutta kiinnittää kuitenkin kampauksen kohdilleen?