Breaking the rules

Minulla on tiettyjä pukeutumiskaavoja etenkin värien suhteen. Alitajuisesti yhdistän vaatteet aina värien mukaan, että mikä väri näyttää hyvältä minkäkin värisävyn kanssa, esim. punaiset valkoisen tai mustan kanssa, mutta ei molempien. Olen yrittänyt vähän rikkoa kaavaa ja viime postauksessa yhdistinkin punavalkopilkullisen mekkoni mustiin asusteisiin (jo siksikin, että valkoisten kanssa on jo nähty eikä aina viitsi tismalleen samaan asukokonaisuuteen pukeutua) ja jo aiemmin kesällä yhdistin pinkki-valkoisen pallomekkoni vastaavasti mustiin asusteisiin. Tarkkasilmäiset huomaa, että asu on mekkoa lukuun ottamatta lähestulkoon sama. Mitä se kertoo minusta muuta kuin sen, että tarvitsen enemmän neuletakkeja, boleroita, koruja ja vöitä - mekkoja löytyy, kuten on huomattu. Itse asiassa hommasinkin niitä vastikään Lucky Lolalta, mutta en ole vielä saanut kuvatuksi, kun ei tuo sää (ja mies) ole oikein ollut yhteistyökykyinen.

Minusta on myös tosi kiva yhdistää navynsinistä punaisen kanssa, niin kuin Paawo on yhdistänyt näissä kuvissa. Tuo on minulle se klassinen tyyli ja siihen kelpaa myös ne valkoiset pilkut (punaisella pohjalla) - mutta sitten ei kelpaa, jos punaisessa mekossa onkin mustia pilkkuja. Sitten ei enää sovi värisilmääni, koska joku siinä riitelee sitten omasta pakkomieleisestä mielestäni.
Samoin navynsininen kelpaa yksinään valkoisen kanssa ja mustan kanssa ja ehkä yksivärisenä molempien kanssa. Minun on vähän hankala selittää väriyhdistelmien mieltymyksiäni, mutta jos luette muotilehtiä tai iltapäivälehtien tyyliosastoa, niin huomaatte varmaan kuinka siellä ylistetään mm. mustan ja vaaleanpunaisen yhdistelmää, samoin navyn ja vaaleanpunaisen, punaisen ja navyn, viininpunaisen ja sinapinkeltaisen... ja sitä rataa. Eli näiden ns. sääntöjen mukaan pelataan.

Joka tapauksessa, rikoin nyt näitä "sääntöjä" ja yhdistin punaista ja vihreää, vaikka inhoan sitä komboa yli kaiken. Se ei kelpaa mihinkään muuhun kuin joulukuuseen ja jouluaiheisiin koristeisiin, enkä voi väittää pitäväni vihreästä ylipäänsäkään, mutta tässä sitä ollaan: vihreää ja punaista päällä. Toki mintunvihreä on syvänvihreään verrattuna ihan eri asia, ja pidän mintunsävystä, mutta ensimmäinen reaktio oli yhdistää tähän asuun musta vyö, koska se olisi kuronut asun samalla itselleni tyypillisellä tavalla sävy sävyyn sopivaksi kokonaisuudeksi. And now I broke it.

Viime aikoina väriyhdistelmät on muutenkin olleet melko riitaisat ja se johtuu aika pitkälti tukan väristä. Aina sanotaan ettei pinkki ja punainen oikein pelaa yhteen ja nyt kun olen mieltynyt punaiseen, niin senhän näkee sitten, että pää on eri paria kuin muu kokonaisuus. Mutta ei haittaa, I love mah hair!

Nämä kuvat on muuten otettu sunnuntaina viime viikkoisten juhlien jälkeen ja ihme kumma, kun edellispäivän kiharoista oli vielä laineet jäljellä. Ja olokin oli iltapäivällä fabulöösi kakulla herkuttelun jäljiltä.

Asukokonaisuus rakentuu minulla vanhasta Olivia Rougen satiinihameesta (ja petticoatista), Pinup Couturen vyöstä ja kengistä ja heräteostoksena viime perjantaina hankitusta Hell Bunnyn Cilla topista, jonka ostin mintunvihreän lisäksi myös mustana valkoisilla pilkuilla.

Toppi joustaa paljon ja on melko väljää mallia ainakin suhteessa minun vyötärööni. Jos jotakuta houkuttaa ostaa/tilata samanlainen (eri värejä on paljon), ottakaa huomioon että erityisesti raidalliset versiot ovat todella isoa mallia. Nämä pilkulliset ovat muuten normaalia kokoa, mutta koska minä tykkään että istuu vyötäröltä napakasti eikä lörötä, otin normaalia pienemmän koon. Jouston ansiosta näihin mahtuu isommatkin rinnat, mutta ottakaa huomioon, että ne rinnat sitten ovat todella tyrkyllä. Myös tuo väliin jäävä rako on melkoinen, joten kuroin sen sillä hakaneulalla, jolla hintalappu oli kiinni paidassa. Toimii, mutta ei ehkä töissä.

Paawon asukokonaisuus rakentuu melkein pelkästään Collectifista. Pusero (Virginia Mini Navy polkadot) on näkynyt täällä kauan kauan sitten ennenkin vähän erilaisessa asukokonaisuudessa ja Alison-hame on puolestaan ostos Collectifin tämän kesäisistä alennusmyynneistä. Se on aivan ihanaa pehmeää, melko paksuhkoa ja hyvin laskeutuvaa polyesterimateriaalia, ja värikin on kaunis. Alta löytyy Hell Bunnyn musta petticoat, joka oli Paawon perjantainen (tarpeellinen) heräteostos.

Vielä vähän muista asioista tähän loppuun. Olin lomalla viime perjantain ja tämän viikon maanantain, koska oli kahdet synttärit. Tiistaina kun palasin töihin, olin kiljua riemusta: minulle oli tarjottu töitä!
Eli kun tämä nykyinen työ loppuu, vaihdan vain samassa rakennuksessa eri puolelle. Pääsen toteuttamaan nörtin vaistojani peräti lähes tulkoon koulutustani vastaavassa työssä. Kestosta ei ole vielä selvyyttä, mutta lyhytaikaisetkin pätkät tuovat varmasti kauan kaivattua kokemusta (ja mammonaa!) ja jalan oven väliin.
Happy birthday to me!