Kenkiä, kenkiä, enemmän kenkiä

Tänään järjestettiin Wanhaa ja Wintagea -tapahtuma Saimakahvilan pihalla ja pitihän sitä käydä kurkistamassa löytyykö sieltä mitään. No, valtaosa tavaroista ei ollut vintagea ja yksi myyjistä perusteli sitä niin, että vintageksi riittää jo vähän kulunutkin tavara, kuten esim. Ps2-peli.

... Taidan olla vähän eri mieltä. Minusta vintagea on kaikki ennen 80-lukua tehdyt esineet ja kymmenen vuoden päästä voidaan puhua myös 90-luvun esineistä vintagena. Kaikki, joka näyttää vanhalta, mutta ei ole tarpeeksi vanhaa, on retroa. Näillä kahdella on vissi ero.

Palatakseni takaisin kirpparille, siellä oli vintagekenkiä; vanhaa käyttämätöntä varastoa mm. juurikin 50-luvulta. Ihailin ruskeita nahkakenkiä, mutta ne olivat valmiiksi jo ajan koppuroittamat ja hinnaltaan 30 €, niin en viitsinyt ostaa jo valmiiksi huonokuntoisia kenkiä tuohon hintaan, koska en ole ekspertti nahan pehmentämisessä ja kantalaputkin olisi pitänyt vaihtaa. Kengistä olisi voinut maksaa maksimissaan 15 euroa, mutta koska vintagekenkiä löytyy oikeasti hyväkuntoisenakin, niin en ruvennut maksamaan vintagesta vain koska se oli vintagea.

Shoppailutta en kuitenkaan ole jäänyt. Viime viikolla tilasin TopVintagelta aika paljon tavaraa, vaikka ei varmaan olisi pitänyt, koska tämän kuun shoppailut piti olla tehty jo Kuopiossa. Sinne uponneista rahoista oli jo valmiiksi morkkis, mutta TopVintagen jälkeen innostuin shoppailemaan vielä Lindy Bopin alesta ison läjän toppeja ja neuleita. Milloin muka olisi parempi aika testata uutta (mutta vanhaa tuttua) merkkiä, jos ei silloin, kun paitoja saa 7 eurolla?
Bonusyllärinä en ostanut mekkoa!

TopVintagen paketistakaan ei löytynyt mekkoa, mutta kengät kylläkin.

Olen kytännyt Bettie Pagen kenkiä jo jonkin aikaa, koska heillä on sopivan hempeitä ja oikeasti vintage-tyylisiä kenkiä useammassakin mallissa, mutta ne olivat aina loppuunmyyty koossani TopVintagella. Niissä ajatuksissa, että siinä kestää aikansa ennen kuin niitä tulee takaisin varastoon, laitoin itselleni muistutuksen, että saan viestin niistä kun kengät tulevat takaisin varastoon. Kas kummaa, kun ei mennytkään kuin viikko. Tämän kuun shoppailut oli jo tehty, mutta koska tiesin kuinka nopeasti nämä lähtevät yleensä varastosta, niin ei se auttanut kuin venyttää jo entuudestaan revennyttä budjettia ja laittaa nämä ostoskoriin.

Olin jo jonkin aikaa kaivannut vaaleampia kenkiä (ja niiden puutteen vuoksi melkein jokaisessa asukuvassa on punaiset korkkarit), joten nämä vastasivat kyllä persikkaisella sävyllään siihen pyyntöön. Valitettavasti näissä on muita vikoja, kuten se että US8 ei tosiaankaan vastaa kokoa 38 vaan nämä ovat huomattavasti isommat, lähempänä 38.5 tai 39, eli minulle liian isot.

No, ei ole kerta kun käy näin tilattujen kenkien kanssa, joten kävin sitten Sokokselta päkiälaput ja kantapäähän toiset parissa eri vaihtoehdossa. Kävi ilmi, että varsinkin oikea jalka lonksuu siitä huolimatta, koska tuo kantapään tekonahka repsottaa ulospäin toiselta reunalta, vaikka sen pitäisi olla sisäänpäin kääntynyt, jotta se tukee jalkaa. Harmillista kyllä oikea jalkani taitaa olla vielä vasenta pienempi, joten tässä sitä nyt ollaan - toinen kenkä istuu ihan ok näiden apuvälineiden kanssa, mutta oikeassa jalassa on päkiälapun lisäksi kaksi liukumisenestolappua kantapäässä ja sittenkin kenkä tuntuu sen repsotuksen takia väljältä.

Harkitsin kyllä palauttavani kengät, koska tuon toisen kengän on pakko olla jotenkin viallinen, mutta tulin siihen tulokseen, että ehkä suutari voi tuon oikean jalan kengän pelastaa, jos tuon reunan saisi tuosta valkoiselta kohdalta avattua ja ommeltua takaisin kiinni pienen lyhennyksen jälkeen. Jos ei, niin sitten kävelen kahden liukumisenestolapun kanssa. On näissä sentään remmit, joiden ansiosta kengät kestää jalassa, vaikka mieluusti kävelisin kengillä, jotka eivät lonksu.

Sitten kävi niin, että kun siellä Sokoksella oltiin, niin pitihän sitä katsastaa kenkätarjonta. Minulla on kahdet Gaborin kengät, korolliset sandaalit ja nahkasaappaat, joita rakastan yli kaiken, joten olen oppinut kyttäämään lähinnä sitä osastoa, josta löytyy Gaborin kenkiä. Tänään sieltä löytyikin jotain mieluisaa: mustat mokkanahkaiset avokkaat.

Valitin tässä taannoin Paawolle, että minulla on kolmet mustat avokkaat, joista yhdetkään ei ole täydelliset. Yritin kovasti arpoa mitkä niistä heittää menemään ja mitkä säilyttää, mutta en koskaan osannut päättää mitkä kengät ovat muita huonommat tai paremmat. Ongelma ratkesi sillä, että ostin neljännet avokkaat :D Nyt ne kolmet huonot voi viedä suosiolla kirpparille, kun on yhdet hyvät, eikö vain?

Palatakseni takaisin TopVintagen ostoksiin, ostoskorin sisältö oli melko hempeää. Kuvassa on ihana kissarintakoru, joka on pieni mutta sievä ja sopii täydellisesti tuon uuden neuleen kanssa. Käytin sitä tänään, mutta näytin minusta otetuissa kuvissa niin kalpealta, että jätän ne suosiolla julkaisematta ja otan uudet joskus, kun on vähemmän pilvistä.

Kuvia selatessani ryhdyin pohtimaan että apua, mitä tuli tehtyä. Suostuin nimittäin jonkun ilmeisesti ranskalaisen nuorukaisen kuvattavaksi johonkin elokuussa Helsinkiin tulevaan näyttelyyn tukka täysin laittamattomana, minimaalisessa meikissä. Ainoa toivon pilkahdus tässä tilanteessa on se, että koska mies otti kuvat ikivanhalla lähestulkoon antiikkikameralla, en ehkä näytä kuvissa ihan yhtä valkoiselta ja sairaalta kuin vähän uudenaikaisemmalla järkkärillä otetuissa kuvissa.

Päivän asu keräsi kuitenkin paljon kehuja erityisesti vanhoilta ihmisiltä. Saumasukkahousuni herättivät ihastusta ja kävin pienen keskustelun saumapaoista sellaisen rouvan kanssa, joka oli saumasukkia nuoruudessaan käyttänyt. Tyllihame sai toisen rouvan kiljahtelemaan innosta ja hän halusi ottaa myös kuvan kuppikakkuhameeni kankaasta, jospa saisi siitä vaikka inspiraatiota ryhtyä ompelemaan.

TopVintagen paketissa oli myös tämä Le Keux Cosmeticsin Every Cream, jonka pitäisi toimia meikinpoistoaineena, puhdistajana ja kosteusvoiteena. Minullahan on entuudestaan kokemusta Le Keux Cosmeticsista kahden huulimaalin muodossa, joten halusin sitten kokeilla jotain muuta. Nyt kun suosikkikosteusvoiteeni maksaa melkein 40 euroa puteli, ei tämän reilun parinkympin hinta kirpaissut ihan niin paljon tuotteesta, jonka pitäisi sopea monenlaiseen käyttöön. Yritinkin sitten tänä aamuna käyttää tätä kosteusvoiteena, mutta tämä oli tosiaan nimensä mukaisesti niin kermainen ja rasvainen, että se jäi häiritsemään ja kävin pesemässä sen pois. Kaksi funktiota siis testattu ja molemmat toimivat, mutta jos tätä pitäisi käyttää kosteusvoiteena, niin suosisin sitä lähinnä yöaikaan. Minulla ei ole niin kuiva iho, että tarvitsisin ihan näin tuhtia rasvaa päiväsaikaan.

Paketin loput tavarat olivatkin lähinnä vaatteita, jotka kuvautan paremman sään aikaan. Voi olla, että siinä vaiheessa Lindy Bopin aletavaratkin on ehtineet tulla ja päästään arpomaan, että mitä kuvataan ja milloin ja että kuka kuvaa. Olisi helpompaa, jos omistaisi kameranjalustan ja itselaukaisimen kauko-ohjaimen, mutta onneksi minulla on kilttejä ystäviä ja sukulaisia, jotka jaksavat auttaa minua toteuttamaan "narsismiani". (Sitä mieltä veli on bloggausharrastuksestani, mutta itseään pitää rakastaa ennen kuin voi rakastaa muita!)

Loppuun pakko sanoa, että Postin toiminta on kyllä perseestä. En ole postininjoihin vielä tavannut, mutta entäs kun postimies on niin ninja, ettei käy edes ovella? Ensinnäkin tässä paketissa piti olla kotiinkuljetus, mutta kun eilen illalla katsoin seurantakoodilla missä tavarani hiihtävät, niin siellä luki, että Posti on yrittänyt tuoda paketin vastaanottajalle, mutta koska en ollut tavoitettavissa, ovat jättäneet noutolapun. Kumma juttu, kun olin koko päivän kotona, mutta kukaan ei soittanut ovikelloa eikä sitä lappuakaan ole näkynyt. Paketissa oli puhelinnumeronikin, että jos sitä pakettia olisi yritetty tuoda, niin olisin kyllä ollut tavoitettavissa. Postia ei tullut eilen ollenkaan, joten miten olisi jos valehtelemisen sijaan jätettäisiin se ruohonleikkuu vähemmälle ja vain kiikutettaisiin suosiolla ne paketit ovelle saakka?

En voinut olla miettimättä, että jos en olisi saanut seurantakoodia, olisinko koskaan saanut saapumisilmoitustakaan paketista nyt puhumattakaan. Teki niin mieli tehdä valitus tästä, mutta noille Shellien ja Siwojen työntekijöille lienee ihan turha valittaa asiasta, kun eivät ole edes Postilla töissä. Toivottavasti nyt eivät sulje kaupungin ainoaa oikeaa postia, tai jos tosiaan pitää joskus palauttaa jotain ulkomaille, niin mites sekin onnistuu sellaisen ihmisen kanssa, joka on vaan "töissä täällä".


In English:
I've been at it again, shopping, although I already had gone over budget. This time I didn't buy any dresses, but instead opted for shoes I had drooled over for some time. These Bettie Page shoes get sold out very quickly and I missed them the first two times, but that wasn't going to happen again. After they got available again, I put them in my shopping cart and added a few more items (worth around 200€), since if I'm going over budget, why not do it properly? (I'm probably insane.)

Sadly these shoes aren't as good as I thought they would be. For one, US8 =/= EU38 in these, or definitely it isn't true to size. These shoes are too big on me so I had to go buy fronties and those thingies you put in your heels not go get blisters.

Well, turns out that's not enough. The left shoe is manageable with both of those, but there's something wrong with the right shoe; the heel part is larger than in the left shoe and where it should face inwards, it faces outwards. (I hope you understand what I mean.) I put two of those heel thingies inside, but because of that, the right shoe is still a little too big for me. Thank god for straps, I would have to return these otherwise, but I don't want to do that, because these are so pretty! 
Now I hope that a trip to the shoemaker will solve the misshapen shoe issue, because if it doesn't, I will cry.

While I was buying all those shoe accessories, I ran into some Gabor shoes which I find very comfortable (I have two pairs already). Since these heels fit me perfectly and are made from genuine leather, I felt like I just had to buy them. I already had 3 pairs of black heels none of which are perfect, so now I feel like I solved the issue about which pair to get rid off. Now that I do have a perfect pair, I might as well get rid of all of them! :D

Aside from shoes, I bought myself a couple of brooches from TopVintage, the kitty cat brooch pictured above and an Erstwilder brooch, which I will protograph later with all the clothing I also bought. You probably think I bought myself another dress, but nope - not this time! Just tops, which I also happened to buy from Lindy Bop's sale, but that's another matter...

I have a couple of Le Keux Cosmetics lip paints, so this time I wanted to try something else. I decided to try out this Every Cream mainly because my favourite moisturizer costs around 40 euros and I could do with a product that can do everything. This Every Cream is supposed to do everything and where as it could definitely work as a night cream and a cleanser, I have yet to try it as a make-up remover. I'm not one of those people who use coconut oil and stuff like that to cleanse their face, but I'll give this cream a try and hope I won't run out too fast.