Florals for Eternity

Pidän kukista, mutta en ole ollut mikään kukkaprinttien suuri fani, koska ne tuovat yleensä mieleen mummolanverhot. Ylläri kyllä viimeisen parin vuoden aikana niitä kukkaprinttejä on alkanut tulla vaatekaappiini, alkaen Pinup Couturen ihanasta Birdie-mekosta. Juuri sen mekon takia ajattelin pitkään, että en tarvitse muita kukkakuvioisia mekkoja, koska minulla on jo yksi täydellinen, mutta sitten kävi niin, että tarvitsinkin ja ostin Vivien of Hollowayn kukkakuvioisen mekon, joka on ihan täysin erilainen kuin rakas Birdieni. Se muistuttaa vähän niitä mummolan verhoja murrettujen väriensä ja tiheämmän printtinsä kanssa, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että se häiritsisi. Päinvastoin mekko näyttää todella sievältä kesäisinä päivinä.

Kun olin hommannut kaksi (tai oikeastaan kolme kukkamekkoa, jos Hell Bunnyn hellemekko lasketaan, mutta sitä en ole ikinä laskenut mukaan) kukkamekkoa, ajattelin että en tosiaankaan tarvitse enempää. Mutta sitten osuin wannabelle ostamaan mustia capreja samaan aikaan, kun juhliin petticoatia ostamassa ollut lukioikäinen tyttö päätyi sovittamaan tätä Hell Bunnyn kertakaikkisen upeaa Eternity-mekkoa, joka näytti niin kauniilta, että pitihän sitä itsekin testata. Olin aina kävellyt tämän ohi, koska minulla oli jo Birdieni, mutta vähän pitemmät hihat ja ei niin antava kaula-aukko herättivät mielenkiintoni uudestaan.

Nyt pitää sanoa, että en tosiaankaan odottanut, että tämä mekko istuisi minulle, koska minulla on samaa mallia oleva Momo-mekko, joka on istuvuudeltaan varsin epämukava. Siinä on hirveän vähän tilaa rinnoille, joten ne litistyvät rumasti ja käsivarret ovat niin tiukat, että pitkän käytön aikana täytyy arpoa katkeaako verenkierto kokonaan vai ei. Olen kaavaillut mekon myymistä, mutta muutaman kilon kevyempänä se oli päällä ihan siedettävä, joten en ole vielä raaskinut, vaikka se onkin ehdottomasti yksi vähiten käytetyistä mekoistani.

Tässä Eternity-mekossa taasen ei odotuksistani huolimatta ole mitään näistä ongelmista: niin käsivarret kuin rinnatkin mahtuu mekkoon, koska kangas (97% puuvillaa, 3% elastaania) joustaa toisin kuin Momon kangas ja muutenkin se tuntuu olevan huomattavan parempaa laatua kuin monet muut HB:n mekot. Pitkäselkäisenä minulle tärkeä vyötärölinjakin on hieman alempana, joten tätä mekkoa voisi käyttää mukana tulleen vyön kanssa, mutta en pidä huonosti muotonsa pitävistä kangasvöistä, joten käytin tätä tämän Hell Bunnyn patellavyön kanssa.

Muina asusteina toimivat Bannedin alushame (meinasin laittaa punaisen alushameeni, mutta sitten otaksuin, että kirkkaassa valossa se saattaa kuultaa valkoisen kankaan läpi rumasti), Lola Ramonan kengät, huulipuna ja Collectifin kaulakoru ja poikkeuksellisesti vaaleanpunaiset korvakorut, koska ihanat punaiset ruusukorvikseni sanoivat nekin sopimuksensa irti. Toisaalta sopivathan korvakorut sentään alushameen kanssa yhteen.

Käytin mekon kanssa myös ohuempaa Pinup Couturen vyötä, joka saa mekon ilmeestä vielä vähän raikkaamman. Se toinen tätä mekkoa sovittanut pohti ostavansa tämän vanhojen tansseihinsa, jolloin edes yhdellä ihmisillä olisi oikeasti vanhantyylinen mekko (verrattuna Amerikan prom-kulttuurista tulleisiin iltapukuihin) ja mielestäni tämä mekko sopisi erinomaisesti vanhojen tansseihin, ylioppilasmekoksi ja muihinkin juhliin. Pakko myöntää, että jopa omalla mittapuulla tämä on melko juhlava tuon valkoisen kankaan takia, mutta arvatkaa mitä? Ei kinosta! Aion käyttää tätä kesämekkona, mutta ehkä kaikista helteisimmillä säillä voi olla parempi turvautua johonkin hihattomaan, kuten siihen aina laskuista jääneeseen Hell Bunnyn hellemekkoon.

Olen aina aika ajoin enemmän tai vähemmän mollannut joitain Hell Bunnyn tuotteita täällä blogissa, mutta pakko sanoa, että nyt viime aikoina heidän laatunsa on noussut hurjasti. Tokihan tämä mekko on Hell Bunnyn normaaleja mekkoja kalliimpikin, mutta tämä on ihan toista laatua kuin se vanhempi Momo-mekkoni. Kangas on hieman paksumpaa, joustavampaa ja muutenkin sormin tunnustellen paljon laadukkaampaa. Nyt jos vain kaikki Hell Bunnyn mekot olisivat yhtä laadukkaita, mutta kaipa se on niin, ettei millään halvemmalla merkillä pysy hinta-laatusuhde aina ihan samana. Toivoisin silti, että ainakin mittataulukko pysyisi muissakin tuotteissa suurin piirtein samana, koska tässä mekossa on tosiaan riittävästi tilaa isommillekin rinnoille (mutta näyttää kauniilta pienemmilläkin) ja vyötärökään ei ole liian korkea eikä liian leveä. Hell Bunnyn kynämekkoja on turha katsella vieläkään, mutta eiköhän se ole parempi ahtaa tämä ahteri leveisiin helmoihin. Ei tarvitse ihmetellä, että miksi on niin perhanan tiukka lantiolta, kun tuli mitattua perseelle ympärysmittaa 100 cm. Ei ihmekään, ettei ne housutkaan istu hyvin, kun levein kohta löytyy lantion (97-98 cm) alapuolelta.

Onneksi on keksitty kellohelmat ja bengaliini.

In English:

I have never loved floral prints, but in the last two years I've bought several dresses in beautiful flowery prints. I guess I always felt like they look curtains, but when I bought my Pinup Couture Birdie dress, I got over my prejudices and eventually ended up buying another floral print dress from Vivien of Holloway. I thought that since it was totally different, it was alright to buy another floral dress.

When it comes to this Eternity dress by Hell Bunny, I always compared it to my Birdie dress. It's white, it has red flowers. I don't need a dress that is so similar to my Birdie - or so I thought.

While I was at out local Hell Bunny store buying my black capri pants, someone was trying out this Eternity dress and it looked so beautiful on her, I had to try it as well. I thought it would definitely not fit, since I have a Momo dress that is a very similar cut, and that one is so small around my bust I can barely breath in it and the sleeves are super tight as well. Imagine my surprise when this dress fit perfectly! (And since it fit perfectly, I obviously had to buy it...)

But this dress was well worth the money. There's enough room for my arms and breasts and even the waistline isn't too high for my 172cm frame, like it is on Momo. I could even wear this dress with it's own belt, but I don't like fabric belts, because they don't keep their shape well, so I wore this with a red patella belt (by Hell Bunny), and with another belt by Pinup Couture, which actually looks even better.

Other accessories include my Banned petticoats, shoes by Lola Ramona and jewellery by Collectif. My red rose earrings broke, so I wore my pink ones and they actually look quite nice with my petticoat. I thought I'd wear my red petticoat, but ended up wearing the pink one, because it looks much softer this way.

I haven't spoken too kindly about Hell Bunny's products here in my blog, but they have truly upped their game lately. Most of the clothing I've bought from them have seen huge improvements and they are so much better quality than what the older versions used to be. Sure, you can't expect to get anything perfect in this price range, but I hope they would stay consistent with their quality, because now it's about as good as it can get. I still won't be able to wear their pencil dresses or skirts, but I don't need to stuff my junk in the trunk into something so uncomfortable.

Luckily there is always bengaline, and circle skirts, of course.