lauantai 22. elokuuta 2015

Yet another VoH - Cream Tea Rose Dress

On aika nauttia kesän viimeisistä päivistä, ulkoilla, kuljeskella upeassa kukkamekossa kaupungilla ja olla vain yksinkertaisen fabulous. Lämpöä 24 astetta, eli juuri sopivasti, ei liian kuuma eikä kylmä, taivaalla ei ainoatakaan pilveä ja tuulikaan ei piinaa kellohelmoissa kulkijaa.
Yllä on tänään Vivien of Hollowayn Cream Tea Rose Dress, eli kukkamekkoa parhaimmillaan. Vähän on mummolan verho fiilis, mutta näin upean mekon kanssa saakin olla. Vintagetyyliä parhaimmillaan - samaa mieltä oli myös viikolla kaupassa törmäämäni vanhempi rouva, joka kertoi kulkeneensa lähes samanlaisessa mekossa 50-luvun loppupuolella. Eli onnistunut valinta siis, ja koska on niin onnistunut, lätkäistään tähän kuvia koko viikon (ja vaikka seuraavankin) edestä.
Ihme ja kumma poikaystävä suostui kuvaajaksi ja kuvasimmekin monessa eri paikassa ympäri kaupunkia. Ukonturjake onnistui ottamaan poikkeuksellisen paljon poikkeuksellisen hyviä kuvia enkä minäkään näyttänyt jokakuvassa lobotomiaan joutuneelta. Sää tosiaan helli ja kuuma ei ollut, vaikka helmojen alla oli kaksi tyllihametta. Toinen Samsin kermanvaalea ja toinen Lady Vintagen lyhyt shampanjanvärinen. Värillä ei ollut tosin niin väliä, koska lyhyt on vain antamassa lisämuhkeutta helmoille. Kahdella pitkällä tyllillä en viitsinyt lähteä pyöräilemään, olisi voinut olla jo turhankin tuuheat helmat siihen hommaan.

Kuvia otin parilla eri tyylillä, kahdella eri vyöllä. Vaaleanpunainen rusettivyö (ensimmäinen kuvasarja) on Collectifilta ja rakastan sitä aivan älyttömästi. Ihan vain tätä mekkoa varten ostin sen muutama viikko etuajassa, ja vaikka värisävy ei tämän kanssa osu täysin yksiin, näyttää se todella hyvältä mustien mekkojen kanssa. On ollut käytössä töissä ja kehuja kerännyt sekin.
Punainen vyö on Pinup Couturen ja sitä onkin täällä näkynyt. Se kuuluu Birdie-mekkoon, mutta käytän sitä useammin kaikkien muiden vaatteiden kanssa.
Olemukseni kun tajusin, että takana olevassa violetissa puskassa oli varmaan 50 mehiläistä.
Collectifin English Rose-korvikset, joita minulta löytyy myös punaiset ja valkoiset.
Viimeisimpänä otettiin kuvia myös ilman vyötä, koska kumma kyllä tämä mekko istuu eri tavalla kuin muut VOH:in mekot (sen ei tosin pitäisi yllättää, koska vastaan on tullut eripituisia helmoja, pitempi torso ja sitä rataa). Tässä on pienempi rintamus, joten ensimmäistä kertaa koskaan Vivien of Hollowayn mekkokuvissa minulla ei näy rintaliivien olkaimet!
Siksi tässä blogipostauksessa on pari kuvaa takaperinkin, että mitään muuta merkitystä niillä ei ole kuin lesottaa, että mekko kestää päällä ilmankin. Tosin tarvitsen edelleen vähän enemmän täytettä kuin omasta takaa löytyy, mutta se on jo iso etu, ettei tarvitse käyttää aina jotakin niistä kolmesta bombshell-rintaliivistä, jotka omistan. Nyt voin käyttää niitä neljänsiä, jotka olivat liian pienet muihin VOH-mekkoihin, höhöhö.

Näissä mekoissa on kaikissa sama malli, mutta jostain syystä (materiaaliko?) joissakin on himpun eri leikkaus. Punainen ja navy puuvillasatiininen mekko istuu samalla tavalla, mutta esim. kuppikakkumekko on väljempi. Pilkulliset mekot on muita pitempiä ja punapilkullisessa mekossa on vieläpä pari senttiä pitempi torso kuin muissa. Tässä roikkui langanpätkiä helmoissa, mutta onneksi olivat irrallisia, eikä niin että sauma on purkautumassa jo ennen kuin olen ehtinyt mekkoa päälle vetää.
Joten... vaikka aina hehkutan, että tietää mitä ostaa, kun tilaa Vivieniltä niin on näissäkin eroa. Johtuuko siitä, että mekot ommellaan-ommellaan eikä tehdä tehtaalla? Who knows.
Käytiin myös Tallikahvila Kinskissä, koska pitihän poikaystävä tutustuttaa uuteen suosikkipaikkaani. Omistaja on herttainen ja viime viikolla vitsailtiinkin, että kanta-asiakkaille pitäisi olla omat mukit. Pitäisikö viedä söpö fiftarimukini tuonne, niin olisi enemmän käyttöä kuin kotona? :D

Tallikahvilassa käynti oli myös sinällään ajankohtaista (tai oikeastaan ei), koska kävin eilen ratsastamassa(!). Viimeksi olen istunut hevosen selässä 12 vuotta sitten kasiluokalla, kun oli koululiikuntapäivä. Vuohimäessä oltiin silloinkin ja silloin saatiin istua hurjat puoli tuntia kaakin kyydissä ja pitää ohjista kiinni, nyt piti tunnin aikana tehdä muutakin kuin keinua selässä ja kuvitella, että osaa jotain.
Sanonpa vain, että innokkaalla teinillä ja epävarmalla aikuisella on iso ero. Vaikka sellainen 600kg ero.

Toisin sanoen olin aika paskat housussa, kun juurikin sen laiskan keinumisen jälkeen piti ravata. Kumpparit ei kestäneet kunnolla jalassa, ei minkäänlaista jalkatuntumaa, jalustimet lähti jalasta, asento väärä, jalat on spagettia... Eli ihan perusensikertalainen kyseessä :D
Kunhan korjailin asentoani jonkin verran, ei jalatkaan enää tuntuneet siltä kuin olisi pitänyt vääntää ne solmuun länkisääriksi, ja takalistokin taisi säästyä mustelmilta. Kaakki olisi kyllä voinut olla nakkelematta niskojaan, niin ei olisi tarvinnut rystyset valkoisena ohjista pitää kiinni (vaikka se taisi olla nimenomaan syy niskojen nakkeluun). Vauhtiakaan ei tarvinnut kannustaa kun hepo lähti liikenteeseen omia aikojaan nähdessään, että edessä menevät ottivat vauhtia. Vähän jäi siis tämä "minulla on tämä paska hallussa"-fiilis saamatta.

En tiedä onko ratsastus ihan oma juttu, varsinkin kun yksi tunti rokottaa 30€. Eilen jalat kipeänä sängyllä maatessa mietin, että taidanpa jättää tuohon, mutta nyt kun jalat särkee edelleen ja ensishokista on päästy yli, harkitsen, etten heitä vielä kuokkaa kaivoon vaan annan tälle uuden mahdollisuuden. Jospa sitä kokeilisi toisen kerran paremmilla kengillä ennen kuin tyrmää koko homman - saa ratsastaessa ainakin maailmanluokan jalka- ja pyllytreenin jos ei muuta.

7 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! Arastan itse jotenkin kukkakuosia. Voisin laittaa koko asunnon täyteen sitä, haaveilen sellaisesta kukkasohvasta :3 Mutta jotenkin mekoissa tulee vaan jotenkin sellanen plöö-fiilis. Kai se on se kun ne vähän niinkuin kuuluu siihen vintage-tyyliin, kuten polka dot-kuviokin. Poikkeuksena mulla on se Hell Bunnyn Black Dahlian kukkakuvio, se jotenkin iskee! Ehkä se on se tumma pohja?

    Rintsikat pilaa mulla usein mekot, ne tuppaa näkymään kaikkialta. Olkaimettomat eivät anna paljoakaan tukea, naruolkaimet ovat kolme kertaa pienemmät kuin omistamieni rintsikoiden olkaimet ja muutenkin se ympärys on aina tosi leveä, ja tulee helposti näkyviin milloin mistäkin. Muutamassa mekossa oon miettinyt että jos en laittaisi ollenkaan, kun jotkut mekot pitää ne paikoillaan ihan hyvin, mutta se voisi ehkä olla vähän härskiä, kun kuitenkin löytyy aika paljon sitä heiluvaa. Inhottava aivopesun aiheuttama ajatusmalli, josta on tosi vaikea päästä eroon :( Kai sitä nyt saa luontoäidin antamat rasvapallot heilua.

    Niin ja mitä ratsastukseen tulee - se on ihanaa! Ratsastin pari vuotta jostain 10-vuotiaasta, ja kaipaan sitä niin. Kuitenkin ne tunnit on kalliita, ja jos viikoittain joutuisi maksamaan vaikka kahdesta tunnista tuolla 30e taksalla, siitä tulis jo sievoinen summa. Siksi sen lopetinkin aikoinaan kun ei riittänyt rahat enää. Ja nyt kun itse joutuisi kustantamaan niin ei ainakaan riitä :D



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellä kävi mielessä enemmän kerran kuussa meininki ratsastamisen osalta, mutta se on kai liian vähän, että sitä oppisi koskaan... Nyt on joka tapauksessa kankku ja kintut niin kipeät, että katsotaan uudestaan reippaasti ensi kuun puolella.

      Ennen aristelin itsekin kukkakuviota, se Birdie-mekko oli sitten se ratkaiseva, että tämän minä hyväksyn. Tämän uusimman kanssa tuli sellainen "pakko saada!"-fiilis, vaikka kuvio onkin vähän verhomainen. Ehkä minusta on nyt tullut höperö, kun kukkakuvio ja pinkkikään ei ole enää liikaa. Kaikki menee paitsi ruskea ja myrkynvihreä.

      Rintsikat ei itsellä vilku yleensä liikaa, mutta muiden Vivien of Hollowayn mekkojen kanssa ne näkyy väistämättä takaa, koska en voi käyttää olkaimettomia, kun ne ei anna tarpeeksi täytettä. Pakko käyttää sellaisia pari kuppikokoa suurentavia, että ei roiku päällä (ja pienempi koko tuskin mahtuisi päälle mekossa) tai jää rumasti tyhjää rintaan. Etupuolelta paksut olkaimet peittää ja takaa jos näkyy olkaimet, niin olen oppinut hyväksymään sen. Ei näytä liian pahalta, jos on musta vyö punaisen mekon kanssa ja takaa näkyy mustat olkaimet, vähän niin kuin sopii/kuuluu mekkoon :D Niin olen itselleni tolkuttanut, tai on elämä muuten kohtuuttoman vaikeaa.
      Ja onneksi itsellä on pienehköt rinnat, kotona ei ole IKINÄ rintaliivejä ja hyvin kestävät "kasassa". Ilman liivejä en ulos kehtaa lähteä, ellei ole niin paksu kangas sitten, ettei nännit näpötä läpi. Ja senkään ei pitäisi haitata, kyllähän ne 90-luvun puolella Sinkkuelämässä oikein laittoivat sellaiset muovinännit, että mennään "pitkillä valoilla".

      Poista
  2. Voi huokaus, miten kaunis mekko :) Mun suosikkiasuste tuohon on tuo vaaleanpunainen rusettivyö! Mä olen hirveen kranttu kukkakuvioiden suhteen ja suurin osa normikauppojen kuoseista on ihan kamalia mun mielestä.

    Kun näitä sun kuvia katselen ja noita tuon tyylisiä mekkoja, niin aina tulee palava halu ostaa jokin tuollainen... Meinasin sellaista jo ristiäisiin, mut en raaskinut, mut nyt taas on mielessä, että mitäs jos... Mut eräs ihminen sanoi, että tuollaiset mekot ei sovi näin vanhalle ja se jäi kummittelemaan mieleen. Ja kutienkin toivon, että jos vaikka ensi kesänä olisi jotkut juhlat, niin voisin tuontyyppisen mekon ostaa :) Ja mikäs mua estää viuhtomasta sellainen päällä ihan arkipäivänäkin :D

    Kukkakuosi muuten houkuttaa mehiläisiä ja amppareita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miekin oon aika nirso kukkakuvioiden suhteen, mutta tämä vain iski :D Ehkä olen muutenkin avartanut maailmankuvaani ja auennut näille retroprinteille paremmin.
      Ja vaaleanpunainen rusettivyö on kyllä ihana, onneksi ostin sen tätä mekkoa varten, kun käy muidenkin kanssa. Sekin ehtinyt saada jo töissä kehuja toisen mekon kanssa. ^^

      Ja turhaan arkailet iän kanssa, monet viisikymppisethän käyttää tälläisiä mekkoja esim. Misswindyshopin asiakkaista valtaosa on iältään välillä 36-45 ja monet vielä vanhempia. Jos pelkää sitä, että liikaa näkyy ihoa niin boleroa päälle tai hommaa hihallisen version. Minähän ostin äidille fiftarimekon 60v lahjaksi. Kukkakuviota ja paljaat olkapäät, jotka hän peittää yleensä takilla. Jos wannaben kanta-asiakkaista yksi on 80v mummeli, niin turha aristella iän kanssa. Nämä tämäntyyppiset mekot pukee kaikkia.

      Poista
  3. Voi vitsi miten upea mekko <3 Istuu sinulle niin kauniisti ja etenkin tuon rusettivyön kanssa. Tuo kangas kaikessa pinkkeydessäkään ei ole kuitenkaan liian imelä.

    Ja joo, noista Vivienin mekoista huokuu sellainen käsintehty fiilis, ne on ihan eri luokkaa kuin vaikka Hell Bunnyn mekot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Hell Bunnyn mekot onkin melkein massatuotettu Kiinassa, Vivienit tehdään Lontoossa eikä niitä (erikoisempia malleja) tehdä tuhottomia määriä :) Vähemmän näkyy katukuvassa varmaan myös hinnan takia.

      Ja joo, minulla on yksi imelän pinkki kirkas pallomekko, jonka ostin juuri sen takia (ja käytin tänään töissä itseasiassa :D), mutta tässä oli niin hienotunteinen tuo kukkakuvio, että oli pakko hommata. Sievä ja sellainen elegantti.

      Poista
  4. On kyllä kaunis mekko ja noi vyöt on myös tosi nättejä. Itse tykkään ihan hirveästi just ton värisestä vaaleanpunaisesta.

    Jotkut kukkakuosit ei miellytä yhtään, mutta toi on mielettömän kaunis.

    VastaaPoista