OMG, she's wearing pants!

Reaktio työkavereilta, kun käytin kesäkuussa ensimmäistä (ja toistaiseksi viimeistä) kertaa töissä housuja töissä oli: "Oho, sillä on housut."
Käytin Collectifin punaisia Bonnie-housuja, jotka ovat yhdet niistä harvoista housuista, jotka jalassa kykenen olemaan kahdeksan tuntia, vaikka housuilla onkin tapana kurttaantua istuessa polvien kohdalta vähän ikävällä tavalla. Ne kuitenkin joustavat hyvin ja tuntuvat mukavalta jalassa, joten päätin sitten ostaa mustat samanlaiset Collectifilta viime kuussa. Miten ollakaan juuri sopivasti pari viikkoa ennen koko kaupan -50% alea (josta muuten tilasin lisää tavaraa).

Nämä mustat Bonniet ovat kuitenkin erilaiset. Ensinnäkin, nämä ovat huomattavasti napakampaa (pienempää) mallia kuin punaiset sisarensa, ja joustoa näissä ei ole nimeksikään. Toisin sanoen näillä saa aikaan Kim Kardashian takapuolen ja kurvit, mutta ei näillä kyllä istuta kahdeksaa tuntia, jollei mieli verenkierron katkeavan alaraajoista puolivälissä työpäivää. Toisaalta enpä ole kokeillut jos vaikka antaisivatkin vähän periksi pitemmällä istumisella, mutta päätellen siitä kuinka napakasti istuvat, uskallan arvata että jostain puolelta rasahtaa pyöräillessä.

Maailman kankein poseeraaja palkinto annetaan Maawolle!

Yhdistin pöksyt siihen yhteen ainoaan yläosaan, jota ei tule käytettyä oikein koskaan, eli Vivien of Hollowayn kuppikakkutoppiin. Topin ainoa vika on siinä, että se on himpun väljä vyötäröltä ja rinnasta, mutta näiden kuvien aikaan viime viikon perjantaina olin mässännyt koko lomaviikkoni britakakkua, pizzaa, ravintolaruokaa, vietnamilaista katuruokaa, alkoholittomia mehudrinkkejä ja muuta kivaa, että pikku pöhötyksen ja kurveja nuolevien pöksyjen kanssa toppi ei roikkunut päällä. Ei ainakaan, kun laittaa vyötärölle vyön hämäämään.

Housut ovat pääosin polyesteria, vähän sellaista jakkukangasta. Punaiset sisaret oli tvilliä, eli puuvilla-elastaanisekoitusta, jotka keräsivät kaikki karvat, mutta näiden materiaali on hienostuneempi. Sellainen että sopii vähän paremmin töihin kuin paloauton punaiset kaiken pölyn ja karvat keräävät pöksyt.
Vai eikös tämä asu näyttäisi toimistorotan päällä ihan siistiltä?

Tosin edelleen se kahdeksan tunnin istuminen tiukoissa housuissa ei kuulosta kivalta, plus etusauma kiertää housujen toisessa lahkeessa vähän merkillisesti sisäpohkeen puolelle. Liekö joku valmistusvirhe, tai sitten erikokoiset jalkani, jotka saavat spiraalin aikaan?

Otin viime viikolla myös Eloise-mekostani kuvia, mutta olen ollut laiska enkä ole tehnyt mitään blogin suunnalla koko viikkoon, vaikka minulla on ollut kahteen postaukseen kuvat säilössä ja varmaan olisi ollut kolmanteenkin, jos olisin eestynyt lähtemään kuvattavaksi.

Vaihteeksi ei ole satanut aivan joka päivä ja tälläkin hetkellä ulkona on niin upea sää, että painelen tästä viiden minuutin varoitusajalla mökille. Aikomuksena oli lähteä kaupunkiin ostamaan lyhyitä boleroita, mutta nyt kun tilaisuus koittaa niin mennäänkin porukalla mökille. Joten ehkäpä sunnuntaina näiden faaaabulous-kuvien jälkeen pääsette todistamaan miltä minä oikeasti näytän. ;P