sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Got to love tartan! - Hell Bunny Aberdeen Dress

Aina kun kesä vaihtuu syksyyn ja pimeämpään vuodenaikaan, alkaa tartankuvio kummitella mielessäni. Viime vuonna löysin muutaman ihanan tartan-hameen, mutta järkeilin, etten osta niitä, koska niitä ei tule käytettyä kesällä. Suomessa kun asutaan, on kesä niin lyhyt, että tartanvaatteille jää loistavasti käyttöaikaa, joten tänä vuonna sitten ratkesin ja ostin Hell Bunnyn AW15-kokoelmasta Aberdeen-mekon.
Samanlaisessa blackwatch-printissä myytiin aikoinaan Collectifilla Rizzo-mekkoa, jonka olisin niin palavasti halunnut, mutta joka ei koskaan palannut valikoimaan, joten kun tämä HB:n mekko ilmestyi TopVintagelle, niin lätkäisin sen ostoskoriin muiden jo aiemmissa postauksissa esiintyneiden vaatteiden ohella. Olin sen jo aiemmin muualta bongannut ja todennut, että tuo kotoutuu minulle, joten se oli vain ajankysymys, että kaikki haluamani vaatekappaleet ilmestyivät samaan paikkaan myytäväksi.

Aberdeen-mekko on mukavaa, pehmeää ja lämmintä hiukan villamaista kangasta, joka laskeutuu melko raskaana alas, joten käytin kahta alushametta sen alla nostaakseni helman kunnolla koholle. Siinä on myös melko korkea vyötärö, joten vyö on ehdoton pitkälle selälleni, jottei se roiku vähän liian empire-tyylisesti yllä. Muutoin istuu täydellisesti ja sweetheart-kaula-aukkokin on sen verran korkealla, että tämä on loistava vaate niin töihin kuin muuallekin. Vastaa kokoaan ja tilaa löytyy kaikenkokoisille rinnoille, vaikka kangas ei juuri jousta.

Ja taas olisi tullut käyttöä sille sateenvarjolle, kun ulkona satoikin vähän enemmän lunta ja räntää kuin odotin. Tulisi jo lunta, niin ei olisi aina märkää ja pimeää ja ehkä saisi otettua kuviakin joskus ilman, että täytyy uhmata sääolosuhteita ja kameran tarkkuutta hämärähkössä kuvaamiseen. Meinasi akkukin loppua, mutta ehkä näistä saa sen verran selvää, että pärjätään taas ensi viikonloppuun saakka. Postaustahti rajoittuu väkisinkin viikonloppuihin, koska on pimeää kun lähden töihin ja kun tulen töistä, on vielä pimeämpää. Katselen työpaikan ikkunasta kaihoisasti ulos, että siellä se aurinko taas pilkistää sen kaksi minuuttia ennen kuin tulee pilvistä taas.
Miksi aurinko ei voi paistaa koskaan viikonloppuna?
Perjantaina meillä oli työpaikan pikkujoulut. Käytiin syömässä Perlina di Castellossa, jota olen kovasti kaikille kehunut, mutta jossa kaikki ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Minä sain kyllä ruoan ajallani, mutta yhdelle toiselle henkilölle tuli siikaa lohen sijaan ja toisen tilaus katosi kankkulan kaivoon ja ruoka tuli vasta siinä vaiheessa, kun minä aloittelin jo jälkiruokaa. Jälkiruokana ollut tiramisukakku oli keskeltä osittain jäässä, joten siitäkin nuhteita. Kahvit sentään saatiin ilmaiseksi näiden sekaannuksien takia.

Pikkujoulut jatkuivat Hedbergin 365-esityksellä Savonlinnasalissa. Alkupuolisko oli hiukan tylsähkö, eikä Hedberg oikein tuntunut pääsevän vauhtiin, mutta loppupuoliskosta naurettiinkin vedet silmissä sille kuinka simpeleläiset karkottavat hyökkäävät venäläiset, jos sota sattuu koskaan puhkeamaan.
"Minun nauriit, saatana!"
Työkaverikin hukkui katiskaan ja tukehtui nauruun. :D

Piipahdettiin myös Sillansuussa oluella ja siiderillä. Piipahdukseksi se jäikin, kun yhden täytyi lähteä kotiin lämmittämään saunaa ja muut lähtivät samalla kyydillä kotiin. Muuten olisin viihtynyt kyllä pitempäänkin, mutta en halunnut kävellä pimeässä yksin kotiin, joten arvatenkin olin kyrpiintynyt, kun lopulta päädyin kuitenkin kahden aikaan yöllä kävelemään yksin kotiin. FML.

Puolikymmeneltä kotiin mentyäni poikaystävä ilmoitti, että ollaan menossa Rocksiin ja parin tunnin baarissa olon jälkeen minut lempattiin kahden aikaan yöllä yksin, kun muut jatkoivat matkaa Taminoon. En halunnut maksaa enää kolmanteen paikkaan saman yön aikana narikkamaksua ja oltuani kirjaimellisesti koko päivän liikenteessä halusin nukkumaan, mutta eikös se ryhmäpaine aina voita ja kaltaiseni selväpäiset ja -järkiset ilonpilaajat lempataan oman onnensa nojaan ilman, että kukaan edes vilkaisee taakseen. Way to make a person feel worthless and lonely.
Hip hei, hurraa.
Pääsi poikaystävän kaveri nyt virallisesti inhokkilistalle. Juuri viikolla puhuin siitä miten inhoan tätä poikaystäväni kaveria (koska aina myöhässä eikä osaa hävetä sitä, aikataulut ei pidä muutenkaan, annetaan turhia lupauksia eikä koskaan ilmoiteta jos joku juttu peruuntuu, ja tätä listaa voisi jatkaa loputtomasti) ja tämän tempauksen jälkeen voin sanoa, että ihan sama kuinka monta "sovintoa" tehdään, tulee se jätkä olemaan inhokkilistani ykkösenä. Ei tuo poikaystäväkään suuressa suosiossa ole, kun on noin idioottien pompoteltavissa. Yritin kostaa tunkemalla työkaverilta saatua Poppamiehen Ahjo-kastiketta (jossa on 330 000 Scovillea) ruokaan, mutta laitoin liian vähän, joten ei polttanut edes omaa suuta. Perkele, eikö mikään onnistu?

Kenenkään ei pitäisi joutua siihen tilanteeseen, että puolisoa pitäisi vaatia valitsemaan jompi kumpi, kaveri tai kumppani, mutta meillä ollaan vahvasti menossa siihen suuntaan. Sadly nothing ever changes, ei myöskään parisuhdestatus, vaikka joskus siihen olisi syytäkin.


In English:
I've always loved tartan and last year I drooled over some tartan skirts, but never convinced myself to buy them as I generally think tartan is for winter and I prefer to buy clothing that works mostly for every season. However when Hell Bunny Aberdeen Dress came out, I knew I had to get it. When it appeared on TopVintage along with some other pieces I wanted, I purchased it immediately and I'm so happy I did! The fabric is so soft and falls nicely although it's so heavy it requires two petticoats to get the hem poofy enough for my taste. It's also work appropriate, so I'll be wearing it a lot this winter.

On Friday I attended a pre-Christmas party with my co-workers. We ate in an italian style restaurant and went to a stand-up performance. The show was great and everything else went fine except for the fact that as I didn't want to walk home alone in the dark, I left early in my co-workers ride, but ended up walking home alone anyway in the middle of the night.
You see when I went home my boyfriend said he wanted to go to a bar, and after we had been in the bar for a couple of hours everyone wanted to go to another bar. Having paid three cloakroom fees already and being tired after a very long day I wanted to go home, but nobody understood and so they just ditched me alone. Even my boyfriend just passed me by like I wasn't there and left with the others. Way to make someone feel worthless and lonely.

So basically now my boyfriend's friend, the mastermind (=asshole) behind this incident is on my hate-list, where he should have been all along. He's the most inconsiderate and annoying person I've ever met and now matter how many times I try to put up with his shit (always late, never apologizes and what's worse, doesn't even think he's doing anything wrong), I can't stand him.
My boyfriend doesn't get any thanks either for choosing him over me. Nobody should ever have to make their spouse choose between two people, but we're going that way inevitably. 
Sadly nothing ever changes.

8 kommenttia:

  1. Nätiltä näytät! Minäkin olen katsellut tuota mekkoa, se on oikein kivan mallinen ja värikin voisi sopia minulle. Mutta olen säästänyt rahaa "jo" kuukauden kun laitan siskoni tuomaan mulle Amerikasta paljon kaikkea mitä täältä ei saa, niin kauheasti kertyy kaikkea sinne ostoslistalle, niin taitaa tämä jäädä ostamatta. Tosin houkuttaisi kokeilla tuota kangasta, kun on ilmeisesti vähän lämpimämpää. Argh, vielä kaksi viikkoa niin on Black Friday ja saan tuhlata kaikki säästöt ja sen jälkeen katsoa mitä Euroopalla on tarjottavanaan mulle. On ehkä vähän hälyttävän vaikeaa olla ostamatta asioita :D

    Tiedän niin tuon valitsemisprobleeman. Meillä oli melkein sama tilanne pari vuotta sitten, ja kyse oli vielä parista avokin lapsuudenystävistä/parhaista kavereista. Ne eivät jostain syystä pitäneet minusta (miten tämä voi olla edes mahdollista!) ja alkoivat keksiä hassuja juttuja minusta, ja koska avokki päätti olla minun puolellani, ne hylkäsivät sen kokonaan. Mun mielestä todella tökeröä olla pitämättä kaverin tyttöystävästä ja sitten suuttua lopullisesti kun se ei sitä lempannutkaan. Kuitenkin niin monta vuotta ne oli kavereita. Säälittää avokki, mutta ne tyypit oli kyllä ihan kauheita. Eli ehkä hyvä niin. Tuntuu silti pahalta olla se syy miksi vuosien ystävyys valui hukkaan, vaikken minä mitään väärin tehnytkään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei onneksi ole tuota ongelmaa, ettei se kaveri pitäisi minusta vaan minä en pidä hänestä. Ollaan vanhoja tuttuja yli kymmenen vuoden takaa, koska tuo kaveri seurusteli poikaystäväni siskon kanssa, joka on siis vanha paras kaverini :'D Meillä on piiri pieni pyörii hommelit menossa täällä Savossa.

      Mutta joo yritän kyllä sietää tuota kaveria koska kummallakaan meistä ei ole paljon kavereita, mutta joka ikinen kerta kun jonnekin pitäisi mennä, on myöhässä eikä koskaan edes pahoillaan siitä vaan kaikkien muiden pitäisi vaan ymmärtää, että "joskus venyy". Ei ajattele yhtään, että muilla on ehkä joku aikataulu joka kusee hänen takiaan ja jos aikataulu kusee, niin siitähän EI voi ilmoittaa etukäteen. Heittelee myös ajattelemattomia kommentteja ja käyttäytyy muutenkin rasittavasti, mutta se on varmaan minun pääni sisällä, koska yleensä tässä vaiheessa olen jo muutenkin vittuuntunut, jos ollaan päästy reippaasti suunnitellusta myöhässä siihen vaiheeseen, että ollaan samassa tilassa.

      Ihan täysin napit vastakkain meillä persoonallisuudet, kun toinen hengaa kaikkien kanssa ja minä olen hyvin valikoiva seurani kanssa, mutta tässä seurassa joudun aina sellaiseen porukkaan, jossa minulla on oikein karvat pystyssä kun inhottaa katsella örveltäviä ja/tai hönöileviä juoppoja. Vituttaa myös poikaystävän puolesta, koska silloin harvoin kun he ovat menossa jonnekin päiväsaikaan, poikaystävä on valmiina sovittuun aikaan ja tästä kaverista ei kuulu mitään ennen kuin 2h myöhemmin, jolloin on jo liian myöhäistä koska on esim. töitä ja ei voi kuntoilla enää kahdeksalta, jos kymmeneltä täytyy mennä nukkumaan. Inhottaa kun toisesta on ihan täysin ok vaan pettää toisen odotukset, eikä anteeksipyyntöä kuulu koskaan - josko edes tajuaa, että sellainen olisi paikallaan. Siksi kutsuin ajattelemattomaksi moukaksi. Täsmälliselle ihmiselle on sietämätöntä katsoa tuollaista käytöstä.

      Minusta taas ei ole pitäneet eksän vanhemmat jostain syystä, vaikka käyttäydyin hyvin ja olen kiltti, en ryyppää enkä polta ja silloin olin vähemmän nasevasanainen ja äkäinen kuin nykyään. Olin ensimmäinen tyttöystävä, joka "vei" pojan pois vanhemmiltaan, joten ehkä siksi. Sama homma nykyisenkin siipan kanssa, koska olin aina ollut heidän tyttärensä kaveri ja yhtäkkiä seurustelinkin heidän pojan kanssa. :D Ei ollut sulavin liukuma kategoriasta toiseen, mutta nykyään sujuu hyvin edes sillä puolella.

      Poista
    2. Ja Black Fridaysta piti myös mainitsemani, että olen tämän kuun alusta saakka sitä jo odotellut ja erityisesti Collectifin alea kytännyt :D Toivotaan, että isot alennusprosentit rapsuu ja jos myös Pinup Couturella olisi -50% niin en ehkä pahoittaisi mieltäni muutaman kympin tulleista siinä tapauksessa, hurhur. :3

      Poista
  2. On kyllä todella upea kangas tuossa mekossa! Hienosti sopii sinulle :) Pitäis kyllä itsekin etsiä jostain tartania lisää, se on tähän vuodenaikaan aivan täydellistä.

    Argh itsellekin niin tuttua tuollainen tilanne! Todella ärsyttävää. Entisen avopuolison kanssa päädyin suosiolla eroon, kun en jaksanut kuunnella sen (naispuolisen) kaverin puolelta sitä jatkuvaa selän takana paskanpuhumista ja "piilov*ttuilua" ja yllätykseksi poikaystävänkin mielestä vika oli minussa eikä sen ystävättäressä :D Vaikka yritin tulla toimeen ja olin niin kohtelias ja asiallinen kuin vain kykenin ja jaksoin, niin en oikeastaan tiedä edes, mistä se ukon kaveri minulle oli närkästynyt vai halusko vaan muuten vaan tehdä kiusaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei onneksi tehdä (tietoisesti) kiusaa, mutta ylemmässä vuodatuksessa lukeekin vähän enemmän siitä miksi meillä on tuon kaverin kanssa napit vastakkain. Ei vaan pelitä yhtään kemiat ja vaikka en ole pyytänyt miestä valitsemaan jompaa kumpaa, mieli tekisi ihan vaan sen takia, että joskus on oikeus olla itsekäs ja ennen kaikkea onnellinen, jota en ole silloin kun tuo kaveri on kuvioissa mukana. Ajattelen vain että nyt se vie tuon siipan tuosta "pahoille teille". Yritän monesti mennä mukaan, etten jää ulkopuoliseksi ja että oppisin sietämään tuota kaveria, mutta joka kerta suututtaa vaan entistä enemmän ja tismalleen samasta syystä kuin aina ennenkin. Siinäkään mielessä asiat ei koskaan muutu :D

      Poista
  3. Ihana mekko! Ja hyvältä näyttää muutenkin :D

    VastaaPoista
  4. Aivan ihana mekko.

    Todella ärsyttävää käytöstä ihmisiltä. Tuntuu välillä, että aina pitäis mennä muiden pillin mukaan ja jos itse ehdottaa jotain, niin se ei koskaan käy. Sitten muka aina tehdään kuin vaikka minä sanon vaikka asia ei koskaan menisi niin. Yllättävän usein kun joillain ihmisillä on halu saada oma tahtonsa läpi ja perustelu on, että koskaan ei tehdä niin kuin he haluavat vaikka asia olisi ihan päinvastoin. Samat ihmiset myös yleensä olettaa, että toinen ihminen pyytää anteeksi ensin vaikka ei olisi oikeasti edes syytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, joskus sitä miettii että miten voi ihmisen sosiaalinen älykkyys olla niin huonolla tolalla, ettei tajua milloin vika on itsessä. Myönnän kyllä sortuvani siihen itsekin, mutta ainakin olen täsmällinen ja pyydän anteeksi jos olen myöhässä ja muutenkin on eri asia olla pari minuuttia myöhässä kuin puolitoista tuntia - ja vielä joka kerta.

      Poista