Casual Office Look with Elissa the Indie Cat

Aika on esitellä toistaiseksi viimeisimpiä ostoksia, joita olikin yhdessä paketissa aika paljon. Toissakertaisen postauksen pikkujoulumekko oli paketin pääostos, mutta mukaan mahtui myös neuletakkeja, hame, toinen mekko ja sitä rataa. Kaikkia olen jo käyttänyt töissä mönkiessäni pöytien alla vaihtamassa tietokoneita tykötarpeineen.

Ihanaa päästä oikeasti töihin, vaikka näin aluksi joudunkin tekemään "hanttihommia", eli niitä helpoimpia, koska aloitin viimeisimpänä. Toisin sanoen kolmen miehen joukosta ainoana naisena ronttasin parisenkymmentä tietokonetta ja näyttöä tykötarpeineen ympäri rakennusta. Ei haittaa, vaikka jäi keskiviikon salitreenit väliin, kun on tällä viikolla tullut kuntoiltua töissä. Vielä kun en tuntisi itseäni niin tyhmäksi muiden seurassa, kun joudun kysymään jokaisesta kirjainlyhenteestä, että mitä se tarkoittaa. Voisi ehkä edesauttaa sitä, että pääsen tekemään jotain haastavampaa, jos antaisin itsestäni sellaisen kuvan, että kykenen siihen sen sijaan, että tuijotan monttu auki.
Onneksi opin nopeasti.

Eilispäivän asukokonaisuus oli hiukan laiskempana versiona töissäkin päällä aiemmin tällä viikolla (ilman vyötä, neuletakki hameen päällä), kuten moni muistakin blogiin päässeistä asukokonaisuuksista. Koekäytän ne viikolla, tai jos törmään johonkin ikuistamisen arvoiseen asukokonaisuuteen vahingossa, kuvautan ne sitten viikonlopulla, koska viikolla ei yksinkertaisesti ehdi. Alkaa tulla pimeää siinä vaiheessa, kun lähden pyöräilemään kotiin, mutta toistaiseksi olen ehtinyt vielä hämärällä kotiin, ettei ole mennyt pimeässä pikkutuikun kanssa ajelemiseksi. Minulla on vain aika onneton Jopo-valo, jonka saa pyöräytettyä nopeasti ohjaustankoon kiinni, mutta jos meinaan itse nähdä pimeällä, tarvitsen varmaan vähän tehokkaamman valon.

Asu koostui Bannedin vadelmanvärisenä myydystä neuleesta, joka on kyllä luonnossa enemmän viininpunainen sävyltään. Se on pehmeää keinokuitusekoitusta ja ihana päällä, mutta vähän liian pitkä käytettäväksi kellohelmojen kanssa, ellei sitä sullo hameen alle piiloon. Käytin sitä tosiaan töissä hameen päällä, mutta vyön kanssa hameen alla se näyttää paremmalta, niin ei katoa viime aikoina jo muutenkin paisunut vyötärö kokonaan.

Hameena on Collectifin Polly mustana. Se on ihanaa joustavaa bengaliinia, mutta tuotti minulle pettymyksen siinä, että materiaali on huomattavasti aiempia Collectifin bengaliini-ihanuuksia ohuempaa. Ei siis oikein talvihame, vaikka sukkahousut on oikeastaan pakolliset alla, koska muuten alkkarit näkyy hameesta läpi.
Oli sellainen WTF-fiilis, kun punaisen Regina-mekkoni alla voi käyttää oikeasti vaikka mustia pitsiröyhelöalushousuja eikä näy alta, mutta sitten tämän hameen ja navynsinisen Regina-mekon (joka oli myös samassa paketissa) kangas on sen verran ohutta, että (mustat) alushousut paistaa läpi. Mustasta kankaasta! Olettaisin, että myös ne himoitsemani Hayworth-housut ovat samaa tavanomaista ohuempaa bengaliinia, joten taitavat jäädä ostamatta.
Ohutta kangasta lukuun ottamatta Polly-hameessa ei ole vikaa. Halkio ei hivo takalistoa (niin kuin uudessa Regina-mekossa, miksi, oi miksi suosikkimallini on pilattu?), se ei ole liian väljä vyötäröltä eikä purista lanteilta. Ostin tämän koska Fiona-hameessani oli molemmat viat, enkä ole siksi käyttänyt sitä. Ajattelin myydä sen jollekin, jolla on vähän suorempi vartalo.

Viimeisimpänä osana asua tulevat asusteet, eli vyö, kuvioidut sukkahousut (joiden kuvio ei kyllä näy kuvissa) ja ylläri, ylläri: rintakoru!

Elissa the Indie Cat on Erstwilderin uudesta rintakorusarjasta, jossa on 60-luvuntyylisiä koruja. Olin haaveillut tästä ja parista muustakin Erstwilderin rintakorusta jo jonkin aikaa, mutta Collectifilla ollut riikinkukkorintakoru ehti loppua, joten se jäi ostamatta, mutta suurimpana jarruttajana näiden ostoon on ollut kuitenkin hinta. Kuvissa näkyvä rintakoru maksoi 28,95€, jonka hintaisia aika pitkälti kaikki Erstwilderin Australiassa suunnitellut korut ovat Euroopassa. Minusta se on hirvittävä hinta yhdestä pienestä koristeesta, mutta pikku-Elissa naukui niin ahkerasti TopVintagen sivuilla "ota minut mukaan", että olihan se otettava, kun ostoskori pursui jo muutenkin tavaraa.

Kaikilla muilla on näkynyt kivoja rintakoruja blogeissa piristämässä yksinkertaisia neuleita (ja ollaan nyt rehellisiä, ei tämäkään neule näyttäisi oikein miltään yksinään), mutta minä en ole sellaisia löytänyt, kun aristelen jotenkin Ebaysta tilaamista. Toisekseen haluan rintakoruni olevan sen verran iso, että se näkyy kauempaakin, eli jotkin 1-2cm suurimmillaan olevat korut jäävät vastedeskin ostamatta, ellei niitä sitten laittaisi useampaa riviin, esim. pieniä kukkasia tai tuommoisia.
Elissa-kisulini on onneksi melko kookas (ja painavahko), joten se erottuu hyvin ja sietääkin erottua tuolla hinnalla. Minä en ole hullu kissanainen, mutta kun luen ihastuttavien kissanaisten kuten Alisan ja Katariinan blogeja, tulee itsellenikin hirveä hinku hankkia kissakuvioituja mekkoja, neuleita ja rintakoruja. Jos ostaisin kaikki, ei vaatehuoneeseeni mahtuisi enää kulkemaan, joten toteutin itseäni sitten tämän korun kanssa.

Hommasin myös muita kivoja pieniä yksityiskohtia, kuten parit From Paris With Loven korvikset. Molempia on tullut käytettyä, mutta enemmän olen käyttänyt yllä olevassa kuvassa näkyviä Mr. Whiskers & Mr. Bubbles -korvakoruja. Yleensä tukkani on auki, joten kala jää hiusten alle piiloon, mutta ainakin kissa jää näkyviin, mikä tärkeintä :D

Näissä asukuvissa tarpeen olisi ollut myös uusi sateenvarjoni, It's Raining Dogs, joka tuli erillisessä paketissa (ja jonka houduin hakemaan senkin postista töiden jälkeen, koska poikaystävä ei avannut ovea postimiehelle, kun "ei tiennyt kuka siellä oven takana on". -__-'). Vettä tihkutti ja siksi kuvien laatu on mitä on, mutta piti käyttää se ainoa tilaisuus, kun on joku kuvaamassa ja on vielä edes vähän päivänvaloa jäljellä. Arkena ei tosiaan ehdi.

Lauantaina käytiin myös Kinskissä syömässä lihapiirakoita ja vohvelia, nam. Oli muuten tosi hyvät lihapiirakat, ymmärrän miksi ihmiset käyvät hamstraamassa niitä kotiin saakka. Vohvelia oli tehnyt mieli jo perjantainakin, mutta söin silloin sacher-kakkua.
Lauantai kruunattiin käymällä elokuvissa katsomassa uusin Bond, Spectre. Elokuvateatteri tuli vielä näin viikkoa myöhemminkin suurin piirtein täpötäyteen ja elokuva alkoi 25 minuuttia myöhässä, mutta oli sen arvoista. Juoni oli kyllä osin ennalta arvattava ja samoja vanhoja juttuja toistava, mutta minusta se on ihan hyvä asia, koska tunnistin siitä viittauksia vanhoihin Bond-elokuviin. (Olisitte nähneet kuinka kiljuin Skyfallia ensikertaa katsoessani, kun siinä oli Conneryn aikainen Aston Martin <3)
Elokuvassa oli Craigille ominaista synkkyyttä, mutta myös enenevissä määrin Roger Moore-tyylisiä puujalkoja, joita ei ihan hirveästi aiemmissa Craigin elokuvissa ollut. Pidin leffasta, vaikka sitä kuten monia muita Bondeja vaivaa vähän se sama iänikuinen saman jutun venyttäminen ja paikasta toiseen liihottaminen. Pidin myös siitä, että leffa on hyvin kytköksissä aiemmin esitettyihin Craigin Bondeihin ja toimii ne yhteen sitovana elokuvana.

Kotona katsoin toisen elokuvan töllöstä, The New Worldin. Pidin ja en pitänyt siitä. Inhoan onnettomia rakkaustarinoita ja vaikka elokuvassa oli periaatteessa ennen pitkää melkein onnellinen loppu, muljahteli rintakehäni pitkin elokuvaa ja harkitsin jo, etten katso sitä loppuun asti, ettei tule hauskan Bondin jälkeen paha mieli. Katsoin kuitenkin, koska leffan täytyy olla todella huono, jotta jätän sen kesken, jos olen ihan oikeasti ryhtynyt katsomaan sitä enkä vain törmännyt kanavasurffatessa siihen.

Isänpäivää vietettiin syömällä ruokaa poikaystävän vanhempien luona porukalla ja herkuttelemalla sekä kakulla että kääretortulla. Omalle isälle hommattiin pitkän pähkäilyn jälkeen merinovillakalsarit ja -poolopaita. Ei tule kylmä koiran kanssa ulkoillessa.
Pikkuveli osti samanlaiset, koska merinovilla on kuulemma paras materiaali kaikkeen. Minä pohdin, että jos miehille tehdään merinovillaboksereita, miksi naisille ei tehdä siitä alushousuja? Niissä ei muuten varmasti palelisi talvella hameella edes sukkanauhojen kanssa. Merinovilla ei edes kutita.
Tai sitten voisivat tehdä kashmir-sukkahousuja. Kashmir on mielestäni maailman ihanin materiaali heti silkin jälkeen, joten jos joku toisi kashmir-silkkisukkahousuja myyntiin, minä olisin ensimmäisenä jonossa ostamassa niitä.

Miten teillä on viikko sujunut? Annoitteko isille lahjoja?