torstai 20. kesäkuuta 2013

Juhannusta odotellessa

Eikö sää voisi joskus parantua? Juhannukseksi oli luvattu hellettä, mutta ilmeisesti vain viralliseksi päiväksi, ettei niinkään aatoksi.

Suunnitelmissa olisi piipahtaa katsomassa kokkoa, ehkä baarissa porukalla, mutta minulla on aivan sellainen kutina, että suunnitelmat menee mönkään niin kuin aina. Serkku majoittuu mummolla ja siellä ihmiset kaavailee grillipippaloita, joissa on tarjolla pari kiloa makkaraa, lihaa ja telttasauna, että tiedä sitten kuinka pitkään niissä menee. Ei se ole kiva sekään jos yksi porukasta puuttuu, eikä sinne norkoilemaan meno sekään kivaa ole, puhumattakaan, että viettää koko juhannusyön vanhuksien kanssa.

Itsellä olisi kymmeneltä normisauna, mutta voi olla, että jää käymättä tai vaihtoehtoisesti jää käymättä missään juhannuksena, jos sääkin vielä heittäytyy paskamaiseksi.

En kai voi nyt väittää olevani optimisti, mutta oletusarvoisesti uskallan edellisten kokemusten perusteella odottaa, että joku tai jokin kusee kaiken suunnittelemani. Yleensä sää, mutta ihmiset seuraavat hyvänä kakkosena. Vedän vaikka sitten kalsarikännit yksinäni, kun serkun lainapyörästäkin kumi otti ja puhkesi omia aikojaan.

H&M maksimekko, Queen of Darkness -vyötärövyö, kaulakoru Sokos, ballerinat City-Market, laukku Gussacci, bolero Laura Scott (Halensilta).
Tänään kävin taas työkkärissä vain saadakseni kuulla, että tarvitsee todistuksen ennen kuin rahaa irtoaa. Ja todistuksessa valmistumispäivä on 28.6, että ehkä ei irtoa rahaa ennen sitä. Mites sitä ens kuu pitäisi elää...
En sentään ostanut kaupungilta mitään muuta kuin Klippoteketin kuivashampoota. I'm proud of myself. Serkkuni osti nätin fiftarimekon, tunnusti "syntinsä" äidilleen ja sai vastaukseksi isältään, että käy ostamassa toinenkin mekko.
Olisivatpa minun vanhempani yhtä kannustavia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti