sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Color of the day is black

Heräsin yöllä yli kymmenen kertaa jo toista viikkoa flunssanssa olevan miehen kuorsaukseen. Aamulla kun kello näytti 8.27, olin äkäinen kuin perseeseen ammuttu karhu ennen kuin poikaystäväni ystävällisesti muistutti, että kelloja siirrettiin tunti taaksepäin. Iltapäivällä unohdin taas ja mietin miksi puoli kolmen aikaan alkaa olla pimeää, ja sitten kun muistin, tulikin kiire räpsäistä pari kuvaa tämän päivän asusta.

Äitini päivittelee tyllihameita jokapäiväisessä elämässä ja poikaystävän isän mielestä näytin siltä, että olin menossa hautajaisiin. Koska ulkona oli kylmää ja märkää, valikoitui päivän "väriksi" musta ja ihan vain pelkkää mustaa päästä varpaisiin.
Jos joku miettii näitä tyllihameitani, ne ovat syksyllä ja talvella mukavan lämpimiä ja on paljon mukavampaa kurasäälläkin, kun joka päivä on prinsessapäivä.

Olin vähemmän kateellinen kuin yleensä, kun poikaystävän vanhemmat esittelivät lomamatkakuvia Kreikasta. Sillä aikaa kun me kärvistelemme Suomen märässä syksyssä, nauttivat he milloin mistäkin lämpimästä paratiisista. Pääsisipä itsekin, mutta ei ole rahaa ja passikin on umpeutunut.

Keskiviikkona kävin kaupungilla ostamassa hiusväriä ja osuin sopivasti myös Sokoksen aleviikoille, jolloin hiustenhoitotuotteet olivat -40%. Ostin violetin Colormaskin, Goldwellin shampoota ja hoitoainetta (koska No Nothing oli loppu, eikä se sen puoleen alennuksessa ollut muutenkaan) ja Cutrinin hiuslakkaa ja multispray-muotoilukiinteen niissä toivoissa, että saisin joskus tehtyä kestävät kiharat.

Lauantaina kävin markkinoilla vain toteamassa, että siellä on vähemmän kojuja kuin normaalin toriaikaan. Sinne meni nekin bussirahat kankkulan kaivoon, kun talvikenkiäni varten ostamani kengänpohjallisetkin osoittautuivat liian paksuiksi.

Dress Collectif Regina doll, bolero Seppälä, petticoat Sam's, shoes City-Market, accessories Vivien of Holloway.
Tukan voisi tässä joku päivä värjätä taas violetiksi, alkaa latvat olla taas siniset ja juuri paistaa melkein kaljun näköisenä juurikasvun kohdalta. Tuon päälle on hyvä lätkäistä violettia, koska se itseasiassa kestää aika hyvin päässä ja näyttää siltä kuin koko pää olisi latvoja lukuun ottamatta musta. Edellisen violetin raja on sulautunut nätisti mustaan, oikeastihan minulla on varmaan kymmenen sentin juurikasvu.

Kunhan tukan saa värjättyä, voisin testailla ostamiani hiustuotteita. Muistelin, että serkun maailman paras hiuslakka olisi ollut Cutrinin, joten uskallan toivoakin, että tuosta on jotain hyötyä. Sillä suihkutellut kiharat kestivät kaksi päivää, mutta toisaalta kihartimen käyttö vaatii kärsivällisyyttä, jollainen minulla on usein kortilla.
No, jospa noista tuotteista olisi apua ja saisin kestävät kiharat ilman, että minun täytyy käyttää puoltatoista tuntia niiden kihartamiseen. Jos ei super strong -hiuslakat auta, niin en tiedä auttaako mikään.

2 kommenttia:

  1. Tyllihameet ovat kyllä syksyn ja talven pelastus! Vaikka sitten alkukeväästä, kun ollaan syksyn lämpölukemissa, ne aina jännästi jäävät kun on niin lämmin. Upealta näytät kyllä tässä asussa. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lämpimällä säällä tulee käytettyä vähemmän, mutta olen opetellut kulkemaan ihan kesäsäälläkin tylleissä silloin tällöin, en ehkä niinkään muuten vaan, mutta kuvia varten. Ne on kyllä tosiaan ihanan lämpimiä näin syksyllä ja talvella, tarkenee oikein hyvin sukkahousuissa ja hameessa. Oikeastaan paremmin kuin housuissa :D

      Poista