Pissed off Snowhite

Joskus kaikki ärsyttää ja kaikki pienet yksityiskohdat menevät päin persettä. Vetoketju ei pysy omin avuin ylhäällä ja poikaystävä kieltäytyy laittamasta yläreunassa olevaa nipsua kiinni huomatessaan minun olevan jo valmiiksi äkäinen. Kävelen kaupunkiin vetoketju puoliväliin saakka auki, koska myöhästyin bussista kiukutellessani ja tukkaa laittaessani, mutta sillalla tuulee niin rajusti, että kauniit kiharat on keskikaupungille päästyä historiaa. Eikä unohdeta sitä, että matkalla oli sellainen kuravelli, että tennaritkin tykkää.

Pieni ulkoilu teki kuitenkin hyvää. Oli täysin pilvetöntä ja aurinko lämmitti ihanasti. Kävelymatkalla tullut hiki haihtui sopivasti kuvia otettaessa ja hyvä fiilis jatkui kotona todetessa, että kuvista tuli vieläpä hyviä. Niin hyviä, että saatte oikein ihastella niitä runsain mitoin.

Päivän asun eka variaatio koostuu jo talvellakin täällä vilahtaneesta Pinup Couturen ihanasta Jenny Snowhite-mekosta ja saman merkin valkoisesta bolerosta, jota käytin ensimmäistä kertaa, vaikka ostin sen jo marraskuussa. Talvisaikaan ei ihan näin lyhyille boleroille ole ollut tarvetta, mutta etsin koko viime kesän juuri tällaisia vaaleita olkapäät peittäviä neuleita, jotta voisin käyttää töissä halterneck-mekkojani ilman että on pakko paahtua pitkähihaisen neuleen kanssa. Tämä bolero olisi siihen hommaan täydellinen, jos vain olisi varmuutta työn jatkumisesta.

Jenny-mekkoon ei kuulu vyötä, vaikka käytän sen kanssa vyötä. Nyt päätin rikkoa kaavaa ja kengät vaihdettuani otettiin kuvia mekosta ilman vyötä - ja ilman boleroa. Oli todella tuulista, mutta auringon ansiosta ulkona tarkeni kekkuloida kesäisemmässä asussa sen verran, että mekon kauneuden sai taltioitua talvisia kuvia paremmin kokonaisuudessaan.

Mekossa on kivat ohuet olkaimet, joiden ainoa huono puoli on siinä, että rintaliivien olkaimet on haastavaa asetella niiden alle piiloon. Tietysti tästäkin ongelmasta pääsee kun käyttää olkaimettomia rintaliivejä tai jättää rintsikat kokonaan välistä (vuorauksen ansiosta onnistuisi tämäkin), koska mekon luutetun yläosan ansiosta siinä on tarpeeksi tukea kulkea vaikka kommandona, jos siltä tuntuu.

Myös kaula-aukko on minulle poikkeuksellinen, koska se ei ole sweetheart-mallia, joka on suursuosikkini. Käytän toki muitakin tyylejä, mutta sitä löytyy ylivoimaisesti kaapista eniten. Joku varmaan muistaa, että minulla on myös kaksi Jayne-mekkoa, joissa on samanlainen leikkaus yläosassa, mutta niitä olen käyttänyt tätä mekkoa vähemmän, koska paksujen sukkahousujen kanssa takalistolla on vähän turhan ahtaat oltavat.

Jostain syystä olen hyvin mieltynyt käyttämään Jenny-mekkoa punaisten asusteiden kanssa ja talvella käytinkin tätä paljon punaisen pitkähihaisen boleron ja paksun punaisen vyön kanssa. Kesää kohti kevyemmät asusteet ovat parempia, joten otin myös ehkä minulle yleisemmässä asukokonaisuudessa muutaman kuvan, eli Pinup Couturen ohuella punaisella vyöllä ja Collectifin Elizabeth-bolerolla asustettuna. Harkitsin myös punaista petticoatia, mutta tulin siihen tulokseen, että näiden enemmän 60-luvun tyylisten mekkojen ja hameiden kanssa on parempi, jos alushame ei vilku alta. Tyllin vilkkuminen ei oikein sovi helman muotoon samalla tavalla kuin joidenkin rypytyksettömien A-linjaisten helmojen kanssa.

Kuten mainitsin alussa, oli hyvin tuulista. Jostain syystä mieleen ei juolahtanut, että mäen päällä nököttävän tuomiokirkon pihalla saattaisi käydä melkoinen viima.

Alkaa näitä epäonnistuneita kuvia olla kertynyt jo sellainen määrä, että saattaa jossain vaiheessa tulla taas fail-postausta. Tällä tahdilla mitä näitä kertyy olisi tämän vuoden alussa tai ensi vuoden lopussa vähän haastavaa selata kaikki kuvat läpi. Tietty viisas tekisi tämänkin asian niin, että keräisi kaikki epäonnistuneet kuvat samaan kansioon sitä mukaa kuin niitä kertyy sen sijaan, että säilöisi niitä kymmenissä eri kansioissa vuoden ajan, mutta kuten on tästä auringossa möllöttämisestä jo huomattu, niin viisaus ei asu meissä.

Mutta ei mitään huonoa jos ei hyvääkin. Kuvien jälkeen käytiin Kinskissä ja katselin, että naapuriin on tulossa uusi kauppa. Puhuivat tanskalaisista kengistä ja minä tietenkin ajattelin, että olisipa hienoa jos sieltä tulisi Lola Ramonaa. Puhuin nämä kuvat ottaneelle Janinalle siitä millaisista kengistä olen haaveillut jo aivan liian pitkää, kun kappas kuppas - juuri ne samat kengät ilmestyivät naapuriliiketilan korokkeelle pällistelemään. Taisin kiljaista vähän liian kovaa innostuksesta.

Eli uusia kenkiä odotellessa ei tarvitse murehtia sitä, että meni hyvä asunto siipan mieltymyksen vuoksi sivu suun. Nyt voi nekin rahat käyttää kenkiin, eli win-win.


In English:
You might wonder why this blog post is called "Pissed off Snowhite". You see, I had a really bad day, because of really small things. My boyfriend wouldn't close the hook on my dress, so after missing my bus I walked all the way to the city centre with my zipper half open. My pantyhose fell halfway down my legs and my hair got mostly ruined in the wind. Somehow I thought it wouldn't be windy where we were having our photoshoot, but it turned out I was wrong. Luckily it was actually funny instead of irritating.

When we were taking pictures, I got over my irritation and just enjoyed the beautiful weather. The photos turned out great and even though some of them are more funny than pretty, it's alright, because I had a lot of fun.

The day turned even better when I heard that we're going to have a Lola Ramona shop just next to my favourite cafe. I even saw the same shoes I've been drooling over for months just there on display. I wanted to buy them immediately, but sadly I have to wait until the shop opens.

Today's outfit is Jenny Snowhite dress by Pinup Couture with varying accessories. I usually prefer to wear red boleros and cardigans with this Jenny, but today I opted for white and blue as well. I couldn't decide what combination I wanted to wear, so I wore both, and in addition I wore the dress on it's own. I think I might even prefer to wear it on it's own, because the dress doesn't require a belt to cinch the waist - it does that on it's own. The Jenny might actually be my best fitting dress. It fits and looks beautiful with and without a waist cincher and doesn't even necessarily require a petticoat due to the ruching on the skirt, but I prefer to wear it with a petticoat anyway.

I have two Jayne dresses, black and blue, and they have the same top as the Jenny, boned and lined with slightly stretchy satin for comfort. (And the belt I'm wearing in the first four pictures is from my Jayne dress.) I like the straps on these dresses and even the neckline, although I usually prefer sweetheart necklines, but I think it's good to have something different for a change. Now I just need those new shoes.