Käytiin viime lauantaina Kuopiossa Matkuksessa, josta ostin Sunny´sista italialaisen mekon, josta ei kyllä vielä ole kuvia, ja The Body Shopista meikinpoistoainetta. Johan minä torstaina(ko?) olin ehtinyt ostaa Vibram Fivefingersit. Sitten tiistaina tulikin Collectifin tilaus perille ja vaatekaappiini tuli vähän enemmän yhdisteltäviä vaatekappaleita. Tämän viikon perjantaina pari näistä vaatekappaleista menikin käyttöön luomaan office lady -työasun.
Tilasin Collectifin mustan Fiona-kynähameen ihan juuri siksi, että se on kätevästi yhdisteltävissä niin fiftaripaitoihin kuin esim. ihan tavalliseen kauluspaitaankin. Hame on puuvilla-elastaanisekoitusta, sopivan kevyttä materiaalia, mutta lähestulkoon joustamaton ja kurttaantuu todella helposti. Koonkin kanssa menee vähän niin, että lanteilta se on mittataulukon alkupäässä, eli minulle persuksen kohdalta UK10-koon loppupäässä olevalle se on lanteilta hyvin kireä, mutta vyötäröltä taas melko väljä, eli isompi kuin mittataulukon mukaan. Väliin menisi nyrkki tai kaksi, jotka kyllä vyötärön välissä käväisivätkin suoristelemassa kurttaantuvaa Dolores-toppia.
Yläosana oli siis valkoinen Dolores, joka on malliesimerkki siitä kuinka Collectifin Dolores-topit ovat pahamaineisen erikokoisia. Minulla on siis punainen Dolores, joka on kurveja nuoleva napakka ilmestys - ja sitten on tämä, ohuempaa pusero-materiaalia oleva valkoinen yksilö, jonka vyötärö on niin väljä, että sinnekin menee nyrkki väliin. Ja yritäpä kaventaa, kun vetoketju on sivussa...
Tätä ei sitten käytetä hameen/housujen päällä näemmä kovinkaan paljoa, kun punainen Dolores kelpasi siihenkin.
Bonuksena sanottakoon, että rintamus on tässä niin hyvin muotoiltu, että Kuopion New Yorkerista ostamani (lapun mukaan liian isot, mutta käytössä sopivat) rintaliivit pysyivät paikallaan ilman olkaimia. En viitsinyt hankkia toisia punaisia juovia olkapäihin, koska näistä hihoistahan jää rumat hankaumat/painaumat käsiin, riippuivat ne missä kohdin käsivartta hyvänsä.
Muihin Collectifilta tilattuihin asioihin kuuluvat Eloise-kynämekko, jonka kanssa minun olisi pitänyt noudattaa Topvintagen ohjetta siitä, että tilaa kokoa pienempi, koska mekko on todella isoa kokoa. True to size, my ass, mekon vyötärölle jää todella paljon tilaa (jonka voi kuroa vyöllä) ja lanteillakin on tyhjää rinnasta nyt puhumattakaan. Kaiken lisäksi mekko on leikattu rinnasta niin, että sitä rintamusta pitäisi olla tai jää tyhjää kangasta. Kaverilla on onneksi ompelukone, joten jos kysyn oikein nätisti, hän varmaan kaventaa mekkoa minulle.
Laiskana otin kuvan ennen muoveista riisumista, vaikka jälkeenpäin olisi voinut olla viisaampaa. |
Mukaan tarttui myös kaksi vyötä, molemmat vaaleanpunaisena. Tuo kapeampi Martha-vyö huijasi minua, koska kaikissa kuvissa se on vyötäröllä kireänä, mutta oikeesti tuossa ei ole reikiä sen vertaa, että sitä voisi käyttää missään muualla kuin lantiolla. Työkaveri tulee tässä pelastukseen; hänellä on kuulemma rei'itin, että voin tehdä siihen lisää leikiä ja käyttää vyötäröllä. Minä kun en niitä tavallisia housuja käytä, niin en tee yhtään mitään vyöllä, jota voi käyttää vain lanteilla.
Toisen vaaleanpunaisen rusettivyön ostin ihan siksi, että se sopii yhteen tiettyjen mekkojen kanssa ja myös yhden mekon kanssa, jota en ole vielä tilannut, mutta jonka haluan. :D
Viimeisenä ja todennäköisesti vähäisempänä ostin myös Pamela Mannin pilkulliset ja saumalliset sukkahousut, jotka varmaan tekee saman kuin kaikki muut, että repeää ensimmäisellä käyttökerralla ja se sitten niistä 12 eurosta.
Tosiaan tällä säällä sukkahousuja on tullut käytettyä. Periaatteessa tarkenisi ilman, mutta kun lämpö on vakituisesti siinä 15 asteen tienoilla niin ohuissa sukkahousuissa pärjää paremmin. Vähän riipoo, kun viime vuonna kävelin koko heinäkuun ilman sukkia. Nyt on ollut pari päivää töissä, ettei ole ollut sukkahousuja ja samalla lailla pari päivää kotona, että ei sukkia. Yölläkin pitää nukkua pörrösukat jalassa, hemmetti soikoon.
Jotta tästä ei tule pelkästään vaatteisiin keskittyvä postaus, sanottakoon viimeisenä, että nyt jäin sitten lomalle. Viikoksi. Ja lomasuunnitelmatkin lakaistiin sopivasti jalkojen alta "muuttuneiden olosuhteiden" vuoksi. Nyt kyyhötän sitten koko viikon yksin ja pyörittelen sormia, koska kaikki muut on töissä. Eikä tuolla säälläkään juhlita, jos se yhtä kylmänä ja sateisena jatkuu. Tehokkaasti voi siis käyttää koko viikon sisällä yksin murjottamiseen.
No, ehkä nyt voisi tehdä sen toissavuotisen vaatekaapin kevätsiivouksen. Minulla on paljon vaatteita, joita en käytä, mutta jotenkin tuntuu siltä, ettei mitään raaski kuitenkaan heittää mäkeen, jos niitä sitten lopulta kuitenkin käyttäisi. (Ei tule käytettyä.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti