Once upon a December

Joulu oli ja meni, kiltit lapset ja tuhmat aikuisetkin sai lahjoja. Kauheasta stressaamisesta huolimatta sain kuin sainkin lahjan poikaystävältä ja ai että olikin osannut valita lahjan hyvin. Kuulemma oli kahden tunnin harhailun jälkeen epätoivoissaan piipahtanut wannabelle ja sieltä mukaan tarttui Hell Bunnyn Cilla-paita ja Paula-hame, sekä kaksi paidan kanssa yhteen sopivaa pientä söpöä rusettia. Sunnuntaina sopivasti joulun jälkeen oli kerrankin niin upea auringonpaiste, että piti uhmata pakkasta ja kuvauttaa pikkuveljellä asu, joka minulla oli päälläni joulunakin, vaikkakin jokseenkin riisutumpana versiona (lue: tyllihameita oli päällä vain yksi). Asustin asun M.A.K:in neuletakilla, joita onkin näkynyt viime postauksissa jo parissa eri värissä. Jos joku miettii että kuinka monta samanlaista neuletakkia ihmisellä voi olla, niin vastaus on neljä: vielä löytyy sävy Fiesta Orange.

Itseasiassa minulla oli myös jo entuudestaan tismalleen samanlainen Cilla-paita, mutta pienemmässä koossa. Tämä S-koko on vyötäröltä melko väljä, mutta istuu paremmin käsien kohdalta, joten pidin sen pienen pähkäilyn jälkeen ilomielin vaatekaapissani. (Lue: punaisia paitoja ei ollut enää jäljellä koossani, että olisin voinut vaihtaa toiseen väriin.) Minulla on myös mintunvihreä Cilla top, joka näkyi syksyllä blogissa, mutta joka on ollut hyvin vähällä käytöllä, koska se ei suoranaisesti ole tissit tyrkylle tuovan kaula-aukkonsa kanssa sovelias töihin. Hyvä asia siinä on kuitenkin se, että tämä sopii kaiken kokoisille ja rusetin voi solmia itselle mieluisalla tavalla, joten vapaa-ajan paidaksi aivan loistava.

Paula-hame minulla on entuudestaan punaisena, joten tiesin, että tykkään siitä mustanakin. Minulla on toki musta kellohame (Collectifin Liesel), mutta se on sen verran raskasta puuvillamateriaalia, että on mukava olla tällainen kevyempikin, vaikka pakko myöntää, ettei Paula-hameet ole tehty Suomen talveen, niin lämmin kuin täällä onkin ollut. Materiaali on ohutta, läpikuultavaa ja joustamatonta puuvillaa, mutta ainakin se hulmuaa kauniisti tyllin kanssa. Yhtä high maintenance kuin Lieselkin, koska ryppyyntyy ja kerää karvaa itseensä.

Huomasin myös, etten ole ehkä paisunut jouluna ihan niin paljon kuin luulin (vaikka kasvot on pyöristyneet), koska tämä hame on vyötäröltä vähän väljä, mutta se korjautui hyvin Pinup Couturen vyöllä. Näin heti mielessäni tämän asukokonaisuuden, kun avasin lahjapaketin ja kiljahtelin innosta ukon turjaketta rutistellen. Jos saan näin hyviä joululahjaylläripylläreitä, niin ehkä ensi vuonna (jos yhdessä ollaan) en kiukuttele siipalle siitä, että jättää lahjaostokset viime tinkaan. En yhtään osannut odottaa, että leveitä helmoja mollaava poikaystävä ostaisi minulle vapaaehtoisesti kellohelmaisen hameen, koska hänen mielestään minun pitäisi pukeutua minimittaisiin makkarankuorimekkoihin, joissa näytin ihan hyvältä 6kg sitten, mutta joissa en viihdy nykyään. Ei tee mieli näyttää persettä kellekään muulle kuin sille poikaystävän kaverille, joka teki taas oharit tapaninpäivänä, eikä vastannut edes viesteihin koko yönä, vaikka oltiin sovitusti kaupungin yöelämässä. Ei se minua haittaa, ettei se kusisukka ilmesty paikalle, mutta poikaystävän puolesta suututtaa, koska kyllä ihminen ohareista pettyy. Joskus sitä toivoo, ettei pääse sanomaan "just proved my point", niin kiva kuin on ollakin oikeassa.

Asiasta toiseen, katsoin eilen (uskokaa tai älkää) ensimmäistä kertaa Anastasia-elokuvan, josta kähvelsin blogin otsikonkin. Pidin elokuvasta ja koska laulu jäi mieleen, totesin, että miksi ei: kerran joulukuussa sitä aurinkokin paistaa! Pakkastakin oli, mutta se oli pientä siihen öiseen 14m/s tuuleen, jossa käveltiin kaupunkiin baariin ja takaisin. Ihme, ettei kellään ole (vielä) lenssua. Anoin myös pari päivää lisää lomaa ensi viikon alkuun, jolloin voisi piipahtaa Mikkelissä. Tahdon maistella sitä sivettikissakahvia, jota ostin pikkuveljelle joululahjaksi. ;P

Muista joululahjoista puhun enemmän seuraavassa postauksessa. Piti vähän arpoa kumman postauksen julkaisen ensin, mutta ehkä nämä ilahduttavan aurinkoiset kuvat meni nyt etusijalle, koska olen hyvällä tuulella. Katsokaas kun se aurinko paistaa risukasaankin!

In English:
After all my complaining I did get a Christmas gift - Hell Bunny Paula skirt and Cilla top - from my boyfriend so I had to wear it immediately. I wore it on Christmas with a smaller petticoat and on Sunday as a little fancier outfit with two petticoats and M.A.K cardigan, which I have in 3 other colours of which two have been in my blog already.

I'm really happy I got such a nice gift although I actually had this top already, but in a smaller size. This size fits my arms and bust better, but isn't as fitted on my waist as the XS. I also have it in mint. I haven't worn them often, because they're not work appropriate due to the gap between breasts and all that, but it's a nice and beautiful top that fits both busty gals and relatively small breasted girls like me.

I also love my skirt which I had in red already. It's a bit wide on my waist (which is a small miracle, because I totally ate too much on Christmas), but looks perfect with a belt. The fabric is pretty much see through non-strectchy cotton that gathers dust and hair and is high maintenance, but I love how it is flowier than my Collectif Liesel skirt. I do hope though that the button doesn't come off like with my red Paula skirt.

I also got lots of other Christmas presents, but I'll get to them in the next blog post. :)