tiistai 6. toukokuuta 2014

Aurinko paistaa ja lunta sataa, taitaa tulla kesä

Eilen aamulla herätessäni joskus kymmenen jälkeen, ulkona tuiskutti lunta ja lämmintä oli hurjat kolme astetta. Päivän edetessä lumisade vaihtui vesisateeseen, joten pelasin koko päivän pleikkarilla ja huomasin, että olen pelannut jo hurjat 68 tuntia Final Fantasy X HD Remasteria. Ei se mitään sinällään, kun kahdella aiemmalla ps2:n tallennuksella oli erikseen pelitunteja 150+, yhteensä yli kolmesataa. Kaikissa muissakin FF-peleissä pelitunteja on 60-120 yhdellä tallennuksella ja monet olen pelannut neljäkin kertaa läpi. Kertoo jotain siitä miten kulutin teini-ikäni.
Miten olen kyennyt käymään koulussa ja pelaamaan yhtä aikaa noin paljon?

Viime yönä heräsin siihen, kun aurinko paistoi silmään verhojen takaa. Katsoin kelloa, joka näytti 5.15 ja voin sanoa, että auringonvalon rakastajanakaan en ollut erityisen ilahtunut. Noustuani ylös kuutisen tuntia myöhemmin ukko hoputti minut kauppaan ennen aamiaista ja kun kaupan jälkeen nautittu aamiainen oli puolessa välissä, pikkuveljeni hoputti minut kaupungille. Vastineeksi pyysin häntä räpsäisemään pari asukuvaa äidin juoksennellessa asioillaan.

Tarvitsen punaiset tennarit.
Olen olevinani dieetillä, eli yritän keventää ja päästä mahdollisimman laiskasti takaisin rantakuntoon, mutta siitä huolimatta kävimme syömässä kaupungilla. Minua suretti, kun kuulin lempiravintolani Sylvesterin lopettaneen ravintolapuolen ala carte -listan kokkien lopareiden johdosta, joten sitä tuli sitten vähän aikaa pohdiskelua mitäs sitten ennen kuin päätimme mennä Waahtoon äidin kustannuksella syömään. Söin siellä viimeksi kesällä ja ravintolan ruokalista oli uusittu sen jälkeen, joten päätin kokeilla härkäburgeria, ettei mammaparka menisi ihan vararikkoon. Toisekseen listalla ei ollut salaattia pääruokana, oli vain joku nimeltä mainitsematon talon kasvisruoka, enkä suoranaisesti voi sanoa pitäväni erityisen paljon kypsennetyistä rehuista. Eli burgeria siis.

Härkäburger, joka olikin possua.
Kävi ilmi, ettei ravintolassa ollut revittyä lehmää, mutta pulled pork kelpasi yhtä lailla ja hyvää oli. Nimen voisivat kyllä listaan vaihtaa. Moittimista ei ollut missään muussa kuin siinä, että vesi oli niin lämmintä, että jäät sulivat kahdessa minuutissa ja tarjoilija toi laskun pöytään, mutta ei ollut itse siinä sitten, kun sen olisi halunnut maksaa. En tiedä sitten pitääkö siellä maksaa tiskillä, mutta ainakin rakkaassa Syltyssäni laskuvekotin tuotiin pöytään.

Kaunis ja lämpimän aurinkoinen kevätsää.
Loppuun täytyy muistella vähän nuoruutta. Siitä on jo aikaa, kun on viimeksi herännyt toukokuussa siihen, kun lunta tuiskuttaa niin paljon, että sitä on paikoittain seuraavana päivänäkin viisi senttiä. Yhtenä vuonna lukioaikoina lunta kuitenkin tuiskutti kymmenisen senttiä kun toukokuuta oli jo pitkällä, joten tein poikaystäväni sisaren kanssa herttaisen pienen polvenkorkuisen lumiukon. Ikävä kyllä minulla ei ole siitä kuvaa, mutta sillä oli kädet, jalat, hiukset (heinistä), tonttulakki ja kaikki - kunnes seuraavana päivänä joku naapurin penskoista oli käynyt potkimassa sen kumoon. Voi että harmitti, mutta tästä opimme, ettei lumiukkoja passoo rakentaa yleisille alueille, tai ainakin jos rakennat, niin muista myös ottaa kuva niistä ennen kuin joku tuomion koltiainen tulee ne tuhoamaan.

Toivotaan, että tulisi pysyvästi aurinkoista ja ennen kaikkea keväisen lämmintä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti