Hyvää valkosipulia!

...eli markkinoilla mamman kanssa.

Tänään oli markkinoiden viimeinen päivä ja olin luvannut lähteä mamman kanssa lakuostoksille. Koska en ollut ehtinyt syödä aamupalaa kävimme ennen markkinashoppailua "aamupalalla" Uniikki-kahvilassa, jossa en ollut ennen käynyt. Luulin paikan olevan tyyris, mutta mukava pala valkosuklaajuustokakkua, savuporopiirakkaa, latte (kaikki minulle), berliininmunkki, ja kahvi (mammalle) irtosivat yhdellätoista eurolla. Mamma maksoi.

Ulkona oli pakkasta -10 astetta ja tuuli kamalasti. Olin pukeutunut sukkahousuihin ja pisimpään hameeseen mitä kaapista löytyi (ja jonka olemassaolon olin lähestulkoon unohtanut, vaikka rakastan sitä) ja villapaitaan (=akryylipaitaan). Päivän asu -kuva tulee siis tässä:

Hame Rain of Petalsilta, raitaneule Seppälästä ja toppi mistä lie.

Alun perin meinasin pukeutua toiseen Rain of Petalsin hameeseen, joka on polvipituista farkkukankaan tapaista tekonahkaremmeillä varustettuna, mutta pakkanen sai minut harkitsemaan kangashousuja sukkahousujen päällä. Ikävä kyllä - vai pitäisikö sanoa onneksi? - ne pöksyt, jotka aioin laittaa jalkaan olivat likaiset, eli niissä oli ikävä tahra reidessä, joten heitin ne pesukoppaan ja penkoessani päälle puettavaa löysin kaikkien muiden hameiden (niitä on paljon) pohjalta tämän. Että minä rakastan sen merenneitohelmaa ja korkosaappaiden kanssa ei laahaa maatakaan. Täytyykin käyttää tätä useammin, olihan se tyyris jo ennen kuin kyseinen putiikki nosti hintojaan 10 eurolla. (Ostin molemmat hameet pari vuotta sitten.)

Markkinoilla olimme mamman kanssa molemmat ihan höperöitä. Pakollisten viipurinrinkeleiden ja lakujen jälkeen menin ostamaan valkosipuleita mieheltä, joka ostosten jälkeen ohi kulkiessani huutaa perääni: "Hyvää valkosipulia!" Samoin sinnekin.
Mammani jahtasi 20 euron jättisäkkiä pullaa/leipää/viinereitä/rinkeleitä ja 10 euron jättimäisiä pääsiäiskasseja helppoheikeiltä, jotka kommentoivat ostoksia näin: "Nyt ei rouvalta munaa puutu." Savolaista huumoria :D
Vähän kaduttaa, etten ottanut kuvaa mammasta viiden jättimäisen säkin kanssa kulkemassa kaupungilla. Se oli nimittäin koomista.

Toinen sukkia ja mehiläisvahaa myyvä miekkonen kiekaisi ohikulkiessamme: "Nyt ilmaiseksi kengän kiillotus!" Repäisin hameen helman polven yli paljastaen koko kengän, jolloin miekkonen happamin naamoin tuumaa, ettei koko kenkää aio kiillottaa, mutta ainakin kärki kiiltää. Kysyipä saman tien myös, että siskoksiako sitä ollaan. Mamma tietenkin otettu, minä lähinnä nolostunut - äiti oli liikkeellä rumimmassa punaisessa verkkatakkimaisessa rievussaan.
Mehiläisvahaa ostimme (eli äiti osti), kun 30 eurolla sai kaksi putelia. Täytyykin googlata oliko miten riistohinta.
Ostosten jälkeen olisi pitänyt lähteä livohkaan, kun vieressä kököttävä miehen veli alkoi tuputtaa meille MIESTEN puuvillasukkia, jotka olivat kaiken lisäksi vain 70% puuvillaa.

"Yleensä maksaa 6€/pari, minä myyn teille 2€/pari. Ostakaa, ostakaa miesten puuvillasukkia viistoista paria nyt halvalla!"

Ei ostettu. Mamma maksoi ukolleni villasukat samalla, kun vahamyyjän veli yritti edelleen tuputtaa meille niitä muita sukkia. Lopulta lähtiessämme laittoi kädet puuskaan ja murjottaessaan tokaisi: "MIE EN SAA MYYTYY YHTÄÄN MITTÄÄN TÄNNÄÄ!"
Veli takaisin: "Sie oot liian aggressiivinen."
No aijaa? Äkkiä livohkaan.

Markkinasaalis ilman ruisleipää, jonka unohdin kuvata.

Ostin (=äiti osti, koska ei antanut minun mennä nostaa rahaa automaatilta) siis Goldenmix-mehiläisvahan niitä kahdeksia nahkahanskoja ja kolmia tekonahka- ja yhtiä nahkakenkiä varten. + kaksi nahkatakkia siihen päälle. Mukaan lähti myös kuvassa vahan alla oleva rinkeli, vieressä olevat marinoidut valkosibublat, takana killuvat metrilakut ja ylläripussi. (Teille se on ylläri.)

Nomnom.

Äiti osti kolme isoa rinkeliä, minä yhden keskikokoisen, että sen ehtii syödä ennen pilaantumista - meillä kun ei ole kuin onnettoman pieni jääkaappipakastin. Mistä saisi halvalla arkku-/kaappipakastimen, sellaisen pienen ja söpön, joka mahtuu yksiöön?

Valkosibublaa viherpippurimarinadissa. Tein niistä salaattia Apetina Snacksien ja miniluumutomaattien kanssa ja hyvää tuli. Parempia kuin ne mitä viime vuonna ostin (ja jotka taitavat yhä olla jääkaapissa piilossa). Vieressä se mehiläisvaha, joka kuulemma käy niin nahkalle, tekonahkalle, kengille, rukkasille kuin kuiville kantapäillekin ja koiran anturoille. Yritäpä rasvata Pöystin koipia ja sitten on matot rullalla :D

Viimeisenä, muttei vähäisempänä ylläripussi:

En ollut koskaan ennen nähnyt niin värikästä kojua. Myyjät olivat käsittääkseni brittejä, puhuivat englantia ja vähän suomea. Äiti yritti kysyä saako niitä maistaa niin suomeksi kuin elekielelläkin, mutta eiväthän ne ymmärtäneet ennen kuin toinen selitti minulle englanniksi, että ne olivat jäässä (luonnollisestikin) ja ihan HELVETIN isoja muutenkin, että niitä olisi voinut mitenkään maistaa. Mitä ne sitten olivat?

Aitoa englantilaista fudgea! Varmaan 50 eri makua isolla pöydällä. Voi pyhä sylvi, että oli pakko saada niitä hirvittävästä 29.90€/kg hinnasta huolimatta. Otin vain yhden yhtä makua, koska nuo ovat oikeasti kamalan isoja, enkä ottanut siis läheskään kaikkia makuja, koska noistakin (tuosta puuttuu vain 1, joka oli kai makua Midnight Mint) tuli hintaa 16.90€. Ei tinkaamallakaan antanut alennusta, koska "I'm not the boss." Joo, pomosi seisoo 1,5m päässä, kysy siltä saakeli.
Fudget ovat jopa minun makuuni *eeppinen sokerihiiri* kamalan makeita, mutta ihanan virkistäviä peruskarkeille. Vähän pienempinä palasina olisivat saaneet olla, koska nyt nuo voi huoletta jakaa neljään osaan ja sittenkin ne olivat liian isoja yhdellä suupalalla syötäväksi. Luulen, että teen kanssa nämä ovat hyviä niinkuin kotikutoisetkin toffeet, mutta näitä on kyllä pakko pieniä.
Otin parhaimman kuuloisia makuja, eli minttusuklaata, limeä, Bailey's lattea, vadelmaa kookoksella ja vadelmaa suklaacrispillä, sitten sitä Midnight Mint ja jotain muuta mint vissiinkin ja suklaabanaania, sekä ihan perus cream fudgea. Jos olisivat pienempiä paloja olisin voinut ottaa useampiakin makuja aina eksoottisimmista viritelmistä lähtien (sellaisia keltavalkoruskearaidallisia), kuten lakritsiminttukookosmikälietä.

Lopputulos markkinoille: äiti on pari sataa euroa köyhempi, minä 7.60€ (bussikyydit kahteen suuntaan + 1€ ruisleipä). Äiti ei siis tuhlannut markkinoilla noin paljon rahaa vaan koska myöhästyimme bussista piipahdimme Asussa, josta hän osti itselleen nätin punaisen duffelin, 70% neitsytvillaa, 20% keinokuitua ja 10% KASHMIRIA.
Kaikki missä on kashmiria saa minulta hyväksynnän. Approved.