Onassis Sweater Girl

Palataanpas Lindy Bopin ostosten pariin jälleen yhden yläosan myötä. Viime aikoina olen päätynyt ostamaan syksy- ja talvivaatteita keväällä ja kesällä, ja talvisaikaan kesävaatteita, mutta onneksi tämä Onassis-neulepaita kelpaa materiaalinsa ja hihojen pituuden vuoksi monenlaiseen säähän - myös kesän viileämpiin päiviin.

Onassis on 70% viskoosia ja 30% nailonia, eli minulle mieluista materiaalia, koska pidän kovasti viskoosin sileästä tunnusta iholla. Ostin Onassiksen sekä punaisena että persikan värisenä ja kumpikin maksoi alennuksessa jotain kahdeksan euron luokkaa, eli kukkaroa ei paljon rokottanut ostella syksyvaatteita kesäaikaan. Ja totta puhuen, tämä oli juuri täydellinen vaate sellaiselle 17 lämpöasteen kelille, jollaisessa nämä kuvat on otettu.

Kahdesta Onassis-topista tämä punainen on parempi, koska vaikka rakastan persikanpunaista sävyä, siitä näkyy vähän ikävästi läpi ja toistaiseksi ei-harmaaksi värjäytyneiden nude-rintaliivien puutteessa en voi käyttää sitä. Tästä sen sijaan ei näy edes mustat rintaliivit läpi ja käytinkin What Katie Didin cone-liivejä saavuttaakseni sen perinteisen Sweater Girl -lookin. Sitä nyt ei oikein näy näistä kuvista, koska kaikki kuvat, joissa olin sivuttain, osoittautuivat enemmän tai vähemmän suttuisiksi, mutta minä itseasiassa tykkään hirveästi vintage-tyylisistä "tötteröliiveistä" neuleiden alla. Ne näyttävät yllättävän imartelevilta, vaikka joitakin moderneja naisia varmasti ajatus ketunnokista kauhistuttaa, mutta minä en miellä niitä ketunnokiksi vaan tietynasteiseksi autenttisuudeksi.

Top: Lindy Bop Onassis

Trousers: Collectif Bonnie (not available anymore)

Shoes: Lola Ramona

Brooch: TopVintage (not available anymore)

Earrings: From Paris with Love!

Yhdistin vyötäisille ylettävän Onassis-neuleen housuihin, vaikka paita on pituudeltaan sellainen, että sen voi sulloa hameenkin sisälle, mutta koska en viitsi aina käyttää samaa hametta, oli housujen vuoro. Neule on vyötäröltä myötäilevä ja muualta vähän väljempi ja vaikka yleensä haen aina sitä myötäilevintä vaihtoehtoa, niin tämän istuvuus on itseasiassa mukavaa vaihtelua. Tykkään siitä, että sivuille jää vähän väljää, mutta vyötärö on kuitenkin istuva. Mukavampi käyttää neuletta myötäilevien alaosien kanssa ilman, että tulee vatsapöhöstä liian itsetietoiseksi ;P

Housuina oli Collectifin Bonniet, jotka ovat ihanat, mutta jokseenkin tukalat istuttavaksi joustamattomuuden vuoksi ja kuten näette, takamukseni kohdalta ottaa jo vähän kireää muutenkin. Toisekseen näissä on vähän vikaa vetoketjussa ja vetoketju jää jumiin omaan kankaaseensa, mutta sen saa vedettyä ylös niin kauan kuin muistaa olla vetämättä vetoketjua kokonaan alas, ettei se jumita siihen reunaompeleeseen. Valitettavasti valkoisessa Dolores-topissani on sama vika, että vetoketju jämähtää omien ompeleiden väliin, mutta koska vetoketju on sivussa, en saa sitä vedettyä päälleni ollenkaan, joten siihen pitäisi vaihtaa vetskari kokonaan. (Sen lisäksi olen värjännyt sen pesussa hailakan vaaleanpunaseksi. R.I.P Dolores.)

Tukalle kävi myös hassusti näissä kuvissa, koska ulkona oli tuulista ja jostain syystä siinä vaiheessa, kun sumutin lakkaa nutturaani, se päätti ruveta pörröiseksi, joka tapahtuu muuten ihan joka kerta hiuslakan kanssa. Vaikka hiuskarvat vähän sojottaakin, niin ainakin nuttura kesti sen verran paikallaan, ettei alta paista liian tumma tötterö, jonka ostin silloin kun minulla oli mustat hiukset. En ole viitsinyt ostaa vaaleaa nutturatötteröä, kun tukka alkaa vasta nyt olla sen pituinen, että sen saa ylipäänsä rullattua tuollaiselle rullalle siivosti, mutta laiskoihin päiviin tai räväkämpiin lähtöisin tämä on oikein kiva keino saada vähän eloa hiuksiin.

Nämä kuvat on otettu reilu viikko sitten ja itseasiassa minun piti ottaa näiden kuvien jälkeen kuvia myös viimeisestä Lindy Bopin kesätopista, eli mintunvärisestä Doreliasta, mutta sitten iski sellainen "ei tämä sovi minkään kanssa"-fiilis ja kuvautinkin jotain muuta. En vain pääse yli siitä fiiliksestä, että Dorelian rintamus näyttää oudolta ja että se toppi ei sovi minkään muun kuin mustan hameen kanssa ja en viitsisi aina sitä samaa Hell Bunnyn Paulaakaan käyttää. Poikaystäväkin jaksaa huomauttaa, että siinä topissa on tissit tarjottimella (mutta miehistähän se on kiva asia), mutta ehkä vielä keksin sille jonkin kaverin. Jos ei muuta, niin Paulalla mennään taas kerran.

Oletteko te ostaneet mitään Lindy Bopin alennuksesta?


In English:

Time for another review on Lindy Bop's sale items and this time we're talking about their Onassis sweaters. I'm wearing the red one here, but I also bought on in peach, which is sadly too see-through for my current underwear situation so I won't be wearing it anytime soon. This red one however is perfect and allowed me to wear black(!) underwear so I opted to wear my What Katie Did cone bra for that more authentic sweater girl look.

The Onassis top is 70% viscose and 30% nylon, which is perfectly light material for colder summer days, but also works for autumn and winter. It was 17 C outside when we took this pictures a little over a week ago and this top was very suitable for these temperatures. 

I paired this top with my Bonnie trousers by Collectif, but you could wear it with some nice circle skirt as well. I chose trousers, because I've worn my only proper black circle skirt (Paula by Hell Bunny) too much lately and thought it was be nice to wear trousers once in a while. These are a tad too snug for my butt and actually have some problems with the zipper, but as long as I don't pull the zipper all the way down, I can still zip these up. (My white Dolores top has the same problem, but since the zipper is on the side, I can't pull it down and therefore it's unwearable unless I have the zipper changed.)

I also decided to do a hair bun since my hair is finally long enough for one, but it didn't work out all that well. The moment I put hairspray on my hair it got all frizzy and since it was windy outside, you can see the end result in these pictures. Well, regardless of how messy my hair looks, at least the bun stayed in place.

Two days ago I was going to get my Dorelia top (from Lindy Bop as well) photographed, but it didn't work with anything I tried. I really didn't want to wear my Paula skirt again, but looks like that is probably the only bottom that will ever work with Dorelia, which is too wide at the hips to be worn over anything. I guess that by the time I'll try to photograph it again, it will be with the Paula skirt.

Have you bought anything from Lindy Bop's sale? If you did, how was the quality on them?

Essence - halpismeikit testissä

Edellisessä kosmetiikkapostauksessa puhuin huulipunista ja enimmäkseen kalliista sellaisista. Nyt käännetään kelkka ympäri ja puhutaan halpiskosmetiikasta, eikä paljon halvemmaksi taideta Suomessa päästä kuin Essencen hintaluokkaan.

Kävin pari viikkoa sitten Tokmannilla, jossa Essencen meikkihylly osui silmään. Olin lukenut toisesta blogista Essencen meikeistä ja jäinkin uteliaisuudella tutkailemaan hyllyä. Ekana silmät osui monipuoliseen valikoimaan ripsivärejä, joita oli tosiaan kaikenlaiseen lähtöön, ja sen jälkeen katse jämähti hintaan. Ripsivärit olivat hinnaltaan 2.99-5.99. Herran jestas, onko tämä edes todellista?

Itse asiassa mikään Essencen meikeistä ei maksanut kuutta euroa enempää. Useimmat maksoivat 2-4 euroa, mutta jotkin erikoisemmat maksoivat sitten maksimissaan kuutisen euroa. En muista maksaneeni mistään viittä euroa enempää.

Minulla on ollut vähän huonoa tuuria ripsivärien kanssa. Käytin pitkään jotain  L'Orealin False Lash Wings -ripsiväriä, joka oli ihan hyvä, mutta koska olen ahne paska, ajattelin että jospa löytäisin vielä paremman. Sokoksen alennuksesta tuli jo muutama kuukausi sitten ostettua Sensai 38C ripsari, jota on kovasti kehuttu, mutta joka on yksi huonoimmista ripsiväreistäni ikinä. Ainoa hyvä puoli on se, että sen voi poistaa vedellä, mutta ikävä kyllä 38 astetta iholla kesäkuumalla tuntuu tulikuumalta, eli sekään ei ole hyvä.

Töissä ollessani kokeilin myös muita tyyriimpiä ripsivärejä, koska totesin, että jos se L'orealin ripsiväri maksaa 17.90 ja merkkituotteiden (Estee Lauder ja Lancome) ripsivärejä saa alennuksessa Sensain tapaan 19.90€/kpl, niin miksi en kokeilisi. Testaamani tuotteet eivät osoittautuneet hyviksi ja koska budjetti ei anna enää periksi kalliimmille hukkaostoksille, kuulostivat Essencen 3-4 euron hinnat varsin kohtuullisilta. Vaikka en pitäisi meikeistä, niin ei ainakaan mene kohtuuttomasti rahaa hukkaan.

Yksikään näistä ripsiväreistä ei ole suoranaisesti huono - itseasiassa tuo Lash Princess, tekoripsimäisen pitkät ja mustat ripset antava ripsiväri on suuri suosikkini. Sillä saa oikeasti pitkät ja tuuheat kauniit ripset ja koska väri kuivuu hitaasti, sitä voi rauhassa vedellä useamman kerroksen ja tarpeen vaatiessa erotella ripsiharjalla. Yleensä harjaaminenkaan ei ole tarpeen, eikä Lash Princess varisekaan käytössä (en käytä alaripsiin, siellä saattaa varista), joten tämä on enemmän kuin hintansa arvoinen tuote. Ainoa miinuspuoli tulee siitä, että tämä tahraa pesuvaiheessa runsaasti ja jos haluaa poistaa kaikki meikkinsä yhdellä tuotteella niin kuin minä, niin ei onnistu tämän kanssa.

Muutkin ripsivärit tahraavat suhteellisen runsaasti pesuvaiheessa, enkä pidä niistä muutenkaan yhtä paljon kuin Lash Princessistä. Käytän tuota oikealla olevaa Forbidden Volume topcoatia, eli päällysväriä, joskus ripsivärien päällä antamaan todella tuuhean ja näyttävän lopputuloksen, mutta sen annosteleminen niin, ettei ripsistä tule paakkuisia, on vähän haastavaa. Hyvä tuote silti, koska sitä voi levittää minkä tahansa ripsivärin päälle, mutta toisaalta niin voi mitä tahansa ripsiväriäkin, joten en oikein ymmärrä funktiota. Either way, worth the money.

Sen sijaan tuo I Love Extreme -ripsivärissä mikään muu ei ole extremeä kuin harjan valtava koko. Harja on isompi kuin silmäni ja sillä on mahdotonta levittää väriä järkevästi, koska se on yksinkertaisesti kolossaalinen ja tuntuu siltä että enemmän menee ohi kuin paikalleen. Ei jatkoon.

Jatkoon ei pääse myöskään tuo Essencen rajaustussi, josta tuli yksi tuhru mustaa ja sen jälkeen ei mitään. Ei yhtään mitään. Kaksi euroa roskiin.

Sen sijaan vähän randomisti ostettu Soft Touch Mousse osoittautui aika hyväksi tuotteeksi. Kun ekaa kertaa aloittelin meikkaamaan 20-vuotiaana ihoa, käytin jotain (liian tummaa) Dream Matte Moussea ja kun katselin tätä, tuli sellaiset nostalgiat, että ostin tämän samankaltaisen vaahtomaisen meikkivoiteen. Sävy on vähän liian tumma, mutta iholle levittäessä sulautuu hyvin ihon sävyyn ja kesän edetessä varmasti vielä paremmin. Pidän myös siitä, että tuote on oikeasti peittävä ja saa aikaan sellaisen ihanan virheettömän lopputuloksen, joka normaalisti vaatisi paljon meikkivoidetta ja peiteväriä. Toivoisin vähän vaaleampaa sävyä ja jotain logiikkaa tuohon numerointiin, koska sävy 01 oli tummempi kuin tämä 04 Matt Ivory, joka oli silmämääräisesti valikoiman vaalein vaahtomainen väri.

Viimeisenä ostin luomivärin ja väriksi valikoitui erittäin vaalea nude, joka on lähempänä kermanvalkoista. En osaa käyttää luomiväriä, vaikka se oli eka meikki, jota koskaan käytin, joten otin tällaisen mahdollisimman huomaamattoman sävyn, jolla luomen saa tasaväriseksi ja katseen kirkkaammaksi. Tähän mennessä tuote on osoittautunut hyväksi, vaikka sitä pitää kerrostaa aika paljon, että saan helposti läpi paistavat verisuoneni piiloon.

Testasin tässä kuvassa miltä meikkipohja näyttää salamalla, koska jokainenhan on nähnyt niitä julkkisten jauhonaamoja salamalla otetuissa valokuvissa ja pelkäsin, että käytän liikaa puuteria ihmisten ilmoilla, joten halusin nähdä millainen meikkini oikeasti on. Minähän meikkaan aika hämärässä, joten määritelmäni "virheettömästä" ihosta voi olla hyvin virheellinen, mutta tässä täysin käsittelemättömässä kuvassa näkyy miten ihon pienet virheet on jääneet kauniisti ihan puhtaasti tuon Essencen Soft Touch Moussen alle. Käytän toki muitakin meikkejä, kuten puuteria ja poskipunaa, mutta meikkivoiteen ohella käytössä on Essencen I love Nude -luomiväriä ja ripsissä sekä Lash Princessiä että Forbidden Volumea.

Essencellä oli myös ihan mukava valikoima melko mattaisia, geelimäisen pinnan antavia kynsilakkoja, joista valitsin punaisen, koska punaisia kynsilakkoja ei voi koskaan olla liikaa ja keltaisen, koska en ikinä maksaisi keltaisesta kynsilakasta kahta euroa enempää. Keltaista olen testannut ja se oli mukava, vaikka sävy ei ehkä kellertävälle iholleni sovikaan, mutta punainen on vielä avaamattomana purkissa. Silti pohdiskelen pitäisiköhän käydä hakemassa näitä myös vaaleanpunaisena/pinkkinä, koska ei tosiaan ole hinnalla pilattu ja ihan täysin hyviä lakkoja, vaikkakaan ei aivan Essien kaltaisia, mutta kyllä tämä keltainen parit tiskit kesti ennen kuin molemmat peukalot alkoivat halkeilla. Muissa kynsissä lakka pysyi kunnossa pitkään, kunnes aloin repiä sitä lastuina irti (liian koukuttavaa, vaikka haitallista).

Jotten ihan tuhoaisi kynsiäni tuolla lastuittain repimisellä, ostin myös tuollaisen kynsilakanpoistosienen. En tykkää raapia kynsiä vanulapuilla, joten ajattelin että parilla eurolla pyyhin kynteni vaikka vessapaperiin, jos tuo sieni ei toimi, mutta sillä lähti lakka niin hyvin, että jäin pohtimaan, että miksi tätä ei mainosteta enemmän. Minäkin olen aina ostanut kaiken maailman muita kynsilakan poistoaineita ja vasta ostin pari kuukautta sitten apteekista Acon kynsilakan poistoainetta kahdella eurolla, kun paljon halvemmalla olisin saanut paljon helpomman vaihtoehdon. Ketuttaa.

Onko teillä kokemusta Essencen meikeistä tai muista halpamerkeistä?


In English:
Last time I spoke about cosmetics I was all about lipsticks and especially the more expensive ones. Today we're gonna take a peek into something totally else, super cheap cosmetics by Essence.

I came to know Essence from another blog so when I found them in our local market, I was very curious. At first I thought I should try out something, but when I noticed none of the products cost more than 6 euros, I had to try multiple products!

So first, let's talk about mascaras. I've bought many expensive mascaras (Estee Lauder, Lancome, Sensai), but I actually didn't love any of them, so I didn't have very high expectations for mascaras that cost around 4 euros. Surprisingly enough all of them are decent and the Lash Princess false lash effect mascara became my new favorite! It gives beautiful, long lashes that look almost unreal - just as the product promises. It doesn't fall off and it's easy to put multiple layers, but for that reason I bought the Forbidden Volume topcoat.

I had never heard that there are mascara topcoats, so I thought it would be very fun to try out fun. The Forbidden Volume topcoat is easy to apply, but I don't quite get why I'd need a mascara specifically to put on others when I can put almost any mascara on top of another. Sure, the end result isn't always beautiful, but it isn't perfect with this either. (Very close though.)

The third and the one of the left, the I love Extreme mascara was my least favorite mainly because the brush is HUGE. And when I say huge, I mean humongous. It was larger than my eye, which made it impossible to apply the mascara, so I have to say thumbs down for this one.

I also tried out the eyeliner, but it didn't work at all. It just dried out immediately after opening, so I threw it away and decided to stick with my old one.

I'm not good at using eyeshadows so I bought a nude one, very close to a creamy color. It's very subtle but covers veins in my eyelids, so I've been using it a lot. It also stays in place well enough for me.

The Soft Touch Mousse was a relatively random pick since I bought quite a few foundations already, but ended up staying with my old favorite anyway. This one is a touch too dark for my skin in 04 Matt Ivory, but it was the lightest one available (01 Sand was darker, the numbering wasn't consistent at all) and it blends into my skin really well. It has very high coverage so it can grant that "flawless" skin which many of us vintage/repro enthusiastics are after. It's not the best foundation to use in the summer, but for me, it's a new favorite and I've been using it a lot (blending it with other foundations).

Last but not least I tried out a couple of gel finish nail polishes. Both cost only 1.99€, so I had to pick a red (because a girl can never have too many red nail polishes and/or lipsticks!) and a yellow, because it was cheap enough to buy a color so random as that. The nail polishes are opaque, won't need a lot of layering like some other super cheap nail polishes and the yellow one also lasted decently with proper base coat (Essie) and top coat (Dermosil).

Since I bought nail polish, I figured I could buy a remover as well. You know, so I won't just rip off the color which I usually do... And the Quick & Easy Sponge remover turned out to be just the thing for the job! I love wearing nail polishes, but I hate removing them with cottons pads so I mostly just rip them off and then don't wear anything for several weeks, but with this sponge it's much easier to remove the color and get ready to wear another one. I hope it doesn't dry out, because I really this product and how easy it makes removing nail polish.

Do you have any experience of Essence's products?

Kesän avajaiset 2016

Eilen vietettiin kesän avajaisia ja kaupungilla oli kerrankin jopa keskustan kattavaa tapahtumaa. Edellisinä vuosina on yleensä pidetty vain torikirppistä ja Waahdon terassilla puhe, mutta tänä vuonna oli tapahtumaa levitetty ympäri keskustaa. Vanhat autot osallistuivat Puruveden ympäriajoon, jonka jälkeen ne parkkeerasivat puoliksi suljetulle Olavinkadulle ihasteltaviksi ja liikkeissä oli tax free -hintoja. Musiikki pauhasi keskustassa aika ajoin kuulemma niin kovaa, että seinät helisivät ja kun piipahdimme torilla käynnin jälkeen Kinskissä, ulkoa kuului Piippolan vaarista lähtien lastenlauluja lasten tanssikilpailun ollessa käynnissä.

Kaupungilla oli hirveästi ihmisiä ja ihan yllätyin, ettei paikalla ollut yhtä hiljaista kuin monien muiden koko kaupungin juhlien aikaan. Nyt oli osattu tapahtumaa mainostaa ja hankkia sinne tekemistä niin, että ihmiset vaivautuivat lähtemään liikenteeseen vaihtelevan puolipilvisestä ja vilakasta säästä huolimatta.

Minulle eniten viihdykettä oli torikirppiksessä, josta ostin Downton Abbeyn ensimmäisen ja toisen kauden. Serkkuni on kehunut sarjaa minulle hirveästi, mutta en ole vielä katsonut sitä yhtään jaksoa, joten eiköhän ole jo korkea aika, jos kaksi kautta saa yhteishintaan 5€. Ostin myös söpöt jäätelötötterökorvakorut, jotka esittelen blogissa myöhemmin, ja äiti onnistuttiin taivuttelemaan ostamaan ihanat kiilakorkokengät, jotka olivat minulle liian isot, vaikka ne olivat kokoa 38. Alan jo taipua luulemaan, että jalkani ovat kutistuneet, koska ne eivät olleet ainoat muka-oikean kokoiset kengät, jotka olivatkin liian isot.

Liikkeellä oli myös paljon maskotteja, oli Valion pingviiniä ja Sokoksen oravaa, mutta tämä Herra Hakkarainen oli suosikkini. Se näytti niin hassulta möllöttäessään autojen välissä silmät ummessa :D

Mustan Virran panimo oli avannut autobaarinsa Riihisaareen ja koska pikkuveli on mainostanut tätä St Olaf -olutta maailman parhaaksi olueksi, niin pitihän sitä maistaa, vaikka en oikeastaan juo olutta. Olen alkanut kuitenkin pohtia, että ehkä en juokaan vain kaljaa, eli näitä halpiskuraoluita, kuten Karhua, Lapin Kultaa ja Karjalaa. Oikeita oluita voi kyllä siemailla sen parin desin verran, kunnes alkaa tökkimään, mutta tämä oli niin kylmää, että tämä upposi kokonaan - ja jos ei minkään muun vuoksi niin siksi, että kyllä nyt paikallista pitää sen verran tukea, ettei jätä jäljelle kaupungin suojeluspyhimyksen mukaan nimittyä laatuolutta.

Wanhalla asemallakin oli puuhaa, vaikka sinne asti sai torilta jonkin matkaa köpöttääkin. Lapsille (ja aikuisille) oli karitsoja rapsutettavana ja rapsutuksesta ne pitivätkin kovasti. Noita vaaleita kun rapsutti leuan alta, niin ne vispasivat häntää hirveällä vauhdilla, mutta tuo joukon musta lammas (puujalka, höhö) oli siinäkin asiassa erilainen, että häntä pysyi paikallaan. Näitä oli ihana kuoputtaa, kun olivat niin pehmeitä, ja kun aikuiset ei kerran päässeet ponin kyytiin, niin oli hyvä olla edes joitain eläimiä, joita kuoputella.

Paluumatkalla syötiin Olavinkadulle parkkeeranneella Alpo Food Truckilla herkulliset Limousin-härän luomulihasta tehdyt hampurilaiset, joiden jälkeen matka jatkui Taito Shoppiin. Siellä otin kuvia Jukka Rintalan näyttelystä, mutta teen niistä iiiihanista mekoista oman postauksensa, ettei tämä yksi venähdä liian pitkäksi.

Kirkkokadun hiekkakentällä oli lisää museoautoja ihasteltavina ja yllättävän paljon väkeä ottaen huomioon, että Olavinkadullakin oli yhä kova hulina. Oli muuten hankalaa ottaa autoista kuvia niin, ettei jokaisen edessä tai vieressä ollut jotain ihmistä möllöttämässä liian tunnistettavan näköisenä. Niin paljon kuin julkisella paikalla saakin kuvata, en välttämättä viitsi laittaa satunnaisten ihmisten kasvokuvia nettiin, mutta koska kaikkea ei voi rajata pois pilaamatta kuvia ihan kokonaan, niin väkisinkin taustalle jää ihmisiä.

En niin perusta autoista, mutta suosikkini näistä autoista oli tuo yksin kuvattu iso harmaa auto ja tässä suoraan tekstin yläpuolella oleva vaaleansininen. Oli myös tosi kiva nähdä muida fiftarityyliin pukeutuneita naisia, joita oli kaupungilla liikkeellä minun lisäkseni ainakin viisi muuta, mutta koska ollaan Itä-Suomessa, niin toisille ei tietenkään vaihdeta halaistua sanaa vaan ohi kävellään niin kuin ei olisikaan. Huvitin itseäni sillä, että tunnistin kaikkien näiden ihmisten mekkojen merkit. Yhdellä oli H&R Londonin punainen Tattoo Flock -mekko, toisella Hell Bunnyn Vanity, kolmannella Collectifin mekko, neljännellä oli Hell Bunnyn Lacey ja viidennellä oli mekko, joka näytti mallin perusteella Vivien of Hollowaylta mutta printin perusteella saattoi olla myös halpiskopioversio Queen of Hollowaylta.

Mitä minulla itselläni sitten oli päällä? Yllättäen sellaista merkkiä, josta olen puhunut paljon, mutta jota en ole omistanut ennen kuin nyt - Lindy Bopia.

Tarkalleen ottaen tämä ihanan pinkki Vamp-toppi on Lindy Bopin alennuksesta, mutta hame on Hell Bunnyn Paula (ja sen huomaa siitä, että se on perhanan ryppyinen :D) ja vyö Pinup Couturen. Asukokonaisuus on kuitenkin rakennettu topin ympärille ja sen räikeä väri pääseekin hyvin esille mustan alaosan kanssa. Väri on myös täydellisesti yhteen sopiva Chanelin huulipunan ja tuon huivin kanssa, josta on tullut viime aikoina suosikkini. Tällä kertaa rusetista tuli niin iso, että siitä tuli Minni Hiiri-efekti, mutta minua ei itse asiassa haitannut ollenkaan, koska hiusten latvat ottivat ja suoristuivat tuulessa samantien. Tukka olisi näyttänyt vielä tylsemmältä luuhkalta ilman tuota huomiorusettia.

Vamp-toppi on ihanaa, superpehmeää laadukasta bengaliinia, eikä siinä ole vetoketjua ollenkaan, joten se vedetään pään yli päälle. Se on melko lyhyt, mutta juuri sopiva että sitä voi käyttää hameiden ja housujen sisään työnnettynä, tai oikeasti korkeavyötäröisten housujen päällä ja kaula-aukkokin on juuri sopivassa kohdassa, että paita kelpaisi myös työkäyttöön (jos olisi töitä). Hihat on tilavat ja paita on supermukava päällä (parempaa bengaliinia kuin Collectifilla!), joten siihen n. 7-9€ hintaan mitä tästä alennuksessa maksoin, tämä on enemmän kuin hintansa väärti.

Mutta... aina on mutta. Katsokaa noita nappeja. Ne menevät vinoon, siis ihan oikeasti kaartuvat vinoon. En yhtään ihmettele, että tämä oli alennuksessa, kun noita katsoo ja vaikka niiden irrottaminen ja uudelleen ompelu ei ole niin iso vaiva, niin en niitä tähän hätään irrotellut, koska 1. oli kiire ja 2. halusin, että näette, ettei halvalla saa täydellistä, vaikka tämä melko lähellä sitä olikin ensimmäisellä kokeilulla.

Toinen ongelma on tuo hassu sauma rintojen päällä. Topissa on tuohon saakka edessä ylettyvä kaksinkertainen kangas, josta en ottanut selvää että pitäisikö sen ylettää rintojen alle vai onko se vain taitos. Jos se on taitos, niin en tiedä miksi se on noin iso ja jos sen pitäisi ylettää rintojen alle, niin se tarkoittaisi sitä, että tämän topin käyttäjällä pitäisi olla erittäin lyhyt kiinalainen torso ja AA-kupin rinnat. Minulla ei ole edes push-up-liivejä ja tuo sauma jää suoraan rinnan päälle. Ei se ole tässä värissä liian häiritsevä, mutta jos ostaisin tämän paidan valkoisena (mistä haaveilin), niin tuolle kyllä pitäisi tehdä jotain.

Nykyään tätä paitaa saa ainakin toistaiseksi hintaan 16£, mutta minä maksoin tästä tosiaan jotain 7-9€. Ostin monta muutakin yläosaa superhalvalla ja esittelen niitä blogissa sitä mukaa kun ehdin, mutta helpottaisi huomattavasti asukokonaisuuksien rakentamista, jos olisi enemmänkin käytettäviä hameita ja housuja muussakin värissä kuin mustassa. Ehkä pitäisi kokeilla Lindy Bopin hameita, ne ovat ilmeisesti parempilaatuisia kuin nämä Hell Bunnyn helposti rypistyvät Paulat.

Oliko teillä millaisia kesän avajaisjuhlia?


In English:
Yesterday we had an opening ceremory for summer season, but I'm going to skip most of the talk about it and just say there were pretty old cars and people everywhere, and even lambs for petting. There was also a flee market where I bought Downton Abbey Season 1 and 2 for 5 euros, and cute little ice cream earrings, which I'll show here later.

I saw a few other fifties style gals and was rather amused how easily I identified what brands they were wearing. There were Lacey and Vanity dresses by Hell Bunny, Mimi Doll by Collectif, Tattoo Flock in red by H&R London and something that looked like a Vivien of Holloway dress, but could have been Queen of Holloway replica instead.

What did I wear? I wore Lindy Bop - well the top at least. The skirt is Paula by Hell Bunny (it's kinda obvious, because it's so wrinkly) and the belt is Pinup Couture. This Vamp top is by Lindy Bop, and I bought it from their sale for ~7-9 euros. I bought plenty of tops, but this has to be my favorite of them all, because it's very soft, super comfortable bengaline and it's pink. It's a perfect match with my Chanel lipstick and the scarf <3

But! There is always a but, isn't there?
Look at the buttons, as they are definitely not in line. It's not a big deal to take them away and sew them back on, but I wanted you to see why this was in so big sale (currently it's 16£ and still in sale) earlier. 

Also there is the lining issue. I'm not sure if it's just a fold to keep the top together or if it should hit below my bust, but if it's supposed to be lining, then the wearer should have a very short torso and around AA-cup bust for it to work. If it's a fold, I have no idea why it's so long. It's not a huge issue for me with this pink top, but if I were to get this in white (which I'm actually considering despite the flaws), I wouldn't want a seam mid bust.

I'm also considering trying Lindy Bop's skirts, because I think I'll need more bottoms. I bought so many tops and I don't want to pair them all with same bottoms, which all mostly black. I've heard their skirts are quite good but long, but since I'm tall, I don't think that will be an issue at all.

Kesäisiä asusteita / Summery accessories

Meikkipostausta odotellessa esiinnytään pirteän kesäisessä ja tarkoituksellisen värikkäässä asussa, joka on rakennettu puhtaasti asusteiden mukaan. Tätä asua olin suunnitellut jo aika kauan ja onneksi siitä tuli yhtä kiva kuin olin ajatellutkin.

Tässähän asussa ei siis ole yhtään uutta vaatetta, mutta asusteet sen sijaan on enimmäkseen uusia, tai ainakin käyttämättömiä, kenkiä ja koruja lukuun ottamatta. Kuten mainitsin, asukokonaisuus onkin rakennettu asusteiden ympärille - tai tarkalleen sanottuna yhden ainoan asusteen ympärille.

Ostin tämän Erstwilderin ihanan kuppikakkurintakorun viimein TopVintagelta kuolattuani sitä ikuisuuden. Erstwilderillä on aivan ihania rintakoruja, mutta koska ne ovat niin tyyriitä (n. 29€/kpl), valitsin niistä vain sen parhaimman ja ostin ainoastaan tämän. Kuppikakut on kuitenkin sitä syvintä minua, vaikka kissakorut niin kivoja onkin.

Tämä Picnic-sarjan rintakoru olisi täydellinen gingham-kuvioisten mekkojen ja paitojen kaverina, mutta ylläri kyllä niitä ei kaapista löydy. Rehellisesti sanottuna gingham on enemmän Paawon heiniä, joten yhdistin tämän sitten toiseksi parhaimpaan vaihtoehtoon, eli punaisiin pilkkuihin. Tämä Vivien of Hollowayn mekko on käväissyt blogissa jo pari kertaa ennenkin, mutta koska se on ehdottomasti suosikkimekkojani, se tulee varmaan käymään täällä vielä monesti myöhemminkin. Neuletakkikin piipahti täällä talvella ja vaikka olen käyttänyt sitä paljon, eivät ne asut ole päässeet kuviksi tänne asti, joten edes siihen ei olla toivon mukaan vielä kyllästytty.

Toinen ei-niin uusi asuste on tämä Bannedin vyö, jonka tilasin talvella tartankuvioisen Dolores-mekkoni kaveriksi, mutta koska liian kirkkaan punaisen värinsä ansiosta tämä jäi sen mekon (ja oikeastaan kaikkien muidenkin) kanssa käyttämättä. Nyt tuli kaivettua se vöiden täyttämän laatikon pohjalta ja tämän mekon kanssahan tämä on oikein kiva, kun ei aina viitsi sitä valkoista patellavyötäkään käyttää. Tykkään tuosta rusettiyksityiskohdasta hirveästi, mutta tuo joustava osa joustaa makuuni vähän liikaa, eikä kiristä vyötäröä yhtä tiukalle kuin soisin sen kiristävän.

Viimeiset uudet asusteet on tuo hiuskukka, jonka ostin käytettäväksi Madison Lemon-mekkoni kanssa, mutta kukka olikin liian oranssehtava, että siitä olisi tullut yhtään mitään. Tähän ja ehkä muihinkin puna-keltasävyisiin asuihin se sopii kivasti, mutta täytyy kyllä keksiä tuolle enemmän käyttöä sillä se piristää tuota tukanluuhkaa paljon enemmän kuin huivit.

Rannekoru taasen on ostettu paikalliselta käsityöpajalta ja se on paremmin laukkuja tekevän Sulokkaan käsialaa. Näitä nahkaisia rannekoruja oli useampaa väriä laukkujen jämämateriaaleista, kuten hihnoista, mutta tämä valko-punainen oli se, jota ei voinut jättää ostamatta. Maksoin tästä melko tyyriit 15€, mutta oikeutin sen sillä, että se oli oikeaa nahkaa ja paikallista käsityötä.

Tuo korusetti taas aiheutti minussa vähän hämminkiä, koska muistelin, että se olisi ollut vanhempien entisen naapurin vanha (hän antoi minulle läjän rihkamakoruja ennen muuttoaan), mutta sitten poikaystävä muistutti, että hän on tuonut sen minulle kierrätyskeskukselta. Olen noita korviksia käyttänyt arkena aika paljon, mutta koru ja sormus on olleet tosi vähällä käytöllä. Täytyy alkaa käyttää näitä settinä enemmän, ovat kuitenkin tosi kivannäköisiä ja suurin piirtein tyyliin sopiviakin.

Näissä kuvissa on myös uutta se, että ostin hirveän läjän halpismerkki Essencen meikkejä Tokmannilta ja pitihän niitä testata. Räpsyttimet on meikattu neljän euron ripsiväreillä ja meikkipohja maksoi suunnilleen saman verran. Hintaan nähden lopputulos on erittäin hyvä ja vaikka meikkivoiteen väri vaikutti aluksi liian tummalta, se sulautui mukavasti omaan ihonväriini nyt kun en ole enää ihan kalkkilaivan kapteeni. Meikeistä tulee myöhemmin oma postaus, joten en puhu niistä nyt enempää.

Oletteko te ostaneet hintavia asusteita?

P.S. Kaikissa kuvissa on aika lailla sama pään asento, koska yritin esitellä hiuskukkaa ja kotona huomasin, että toiselta puolelta oli kiharat suoristuneet, niin eihän niitä kuvia kehdannut julkaista. Ja myönnettäköön, että tämä puoli päästäni on se imartelevampi, toisella puolella on kaikki "kauneusvirheet" :D


In English:
This time I'm not showcasing any new clothing, but new accessories instead. I built this whole outfit based on this beautiful cupcake brooch by Erstwilder and then added some other accessories that haven't been shown in the blog before. I wanted to buy so many Erstwilder brooches, but they are so expensive I just picked the best one. This cupcake Picnic brooch would have looked beautiful paired with gingham print, but since I actually don't own any gingham clothing, I opted for my favorite dress by Vivien of Holloway. It has been in the blog before and will be in the blog at some point again - it is a favorite.

Other accessories include this belt by Banned that I totally ignored after purchasing it in the winter. I bought it to go with my Dolores Tai tartan doll dress, but it was a wrong kind of red so it has been unused in my closet until now. I think it actually looks very fresh, since I usually wear my white patella belt with this dress.

I'm wearing a yellow M.A.K cardigan to go with the hair piece I bought to go with my Madison Lemon dress, but again wrong shade of yellow. (I must be color blind while I'm shopping.) This hair piece is too orange to go with that dress, but it will work wonders with other summery clothes, including this outfit.

Then there's my bracelet that is made by a local entrepreneur Sulokas, who makes really adorable bags. This bracelet is made from spare parts and therefore it was a bit pricy for 15 €, but since it's genuine leather and made by a local entrepreneur, I thought it's a very reasonable price to pay for something that screamed to be mine. 

My jewelry set is an old gift from my boyfriend (who didn't pay anything for them either, because they are thrifted) which I received like 5 years ago. I've worn the earrings a lot, but for some reason the necklace and the ring have been mostly taking space in my jewel case. I think I need to be wearing them more often, because they look pretty as a set too.

The only new thing you probably can't see well in these pictures is that I'm wearing new make up. After buying all those expensive make-up products I bought something that was ridiculously cheap. I'm wearing three Essence mascaras (because I had to try them all at once) and mousse foundation that initially looked too dark but ended up blending into my skin perfectly. All of these cost less than 5 €/piece, so I think that they're very much worth the cost. I'll be doing a separate blog post about them later.

Have you bought expensive accessories?

Deadly Dames part II: Voodoo Vixen top in Black

Olen shoppaillut viime aikoina jotain muuta kuin mekkoja, nimittäin yläosia. Viimeisimpänä tilasin Lindy Bopin alesta muutaman halvan topin, mutta palataan nyt vielä edellisiin ostoksiin hetkeksi. TopVintagen paketissa Bettie Pagen kenkien kanssa oli tämä Deadly Damesin Voodoo Vixen -toppi, jota olin kuolannut jo hyvin kauan, mutta jota en hinnan puolesta ollut rohkaistunut ostamaan. Epäröin tälläkin kertaa, koska saahan tuolla hinnalla kokonaisen mekon, mutta koska minulla ei ollut yksiväristä mustaa fiftaripaitaa, vakuuttelin itselleni, että sen ostoskoriin lisääminen ei ole niin hirveän suuri synti.

Tämmöisen lähestulkoon samanlaisen topin saa myös Collectifilta, mutta siinä on takaolkaimien sijaan niskan taakse ristiin menevä halterneck, eikä siinä oletettavasti ole myöskään vuorta, joten kallistuin jo jonkin aikaa sitten tämän kalliimman topin puolelle. Ensinnäkin näitä Deadly Damesin toppeja saa monessa eri värissä, jos viitsii tilata Pinup Girl Clothingilta, joten jos yksi tällainen sopii, niin olettaa saattaa, että muutkin värit istuvat nätisti. Ja tämähän istuu nätisti.

Paita on itse asiassa samaa materiaalia kuin Amanda-mekkoni, eli suhteellisen ohutta, pukumaista puuvillaa, joka ikävä kyllä kerää tosi helposti likaa ja karvoja. (Vivien of Hollowayn puuvillasatiini on parempilaatuista ja jopa Hell Bunnyn mekot keräävät vähemmän likaa.) Vaikka päällyskangas ei kuulukaan suosikkeihini, on tässä mekossa etuosassa ihanan sileä satiinivuori, jonka ansiosta tämän mekon kanssa ei välttämättä tarvitse käyttää rintaliivejä ollenkaan. Etumus on muotoiltu kuitenkin sen verran pyöreäksi yläreunasta, että käytän push-up-liivejä ilman olkaimia, koska en ole niin runsaasti siunattu, että täyttäisin rintamuksen omilla avuilla.

Käytän topissa kokoa M, kuten kaikissa Pinup Couturen vaatteissa ja se istuu oikein hyvin. Kangas joustaa aavistuksen, mutta en suosittelisi ostamaan pienempää kokoa, jos on kokojen välissä, ellei halua käyttää muotoilevia alusvaatteita. Itse en kyllä enää rehellisesti muista käytinkö näissä kuvissa sellaisia, mutta minulla on sellainen mielikuva, että en, koska oli ihan perhanan kuuma päivä ja kun tuossa topissa paistui auringossa, niin oli tosiaan kuuma. Kaksi tyllihametta tuon Pinup Couturen Jenny-hameen alla ei auttanut asiaa, mutta ainakin hame oli ihanasti koholla! Saisipa kaikki helmat noin pöyheiksi niin helpolla vaivalla.

Toppiin yhdistin tosiaan linnaprinttihameeni (Paawon ehdotuksesta), joka on näkynyt blogissa aiemminkin ja joka on ollut viime kuukausien aikana säännöllisesti käytössä. Siinä on vähän turhan väljä vyötärö, mutta tuolla tavalla vyön kanssa se näyttää oikein sievältä. Tykkään erityisesti tuosta vyötärön rypytyksestä ja siitä, että tämän kanssa täytyy käyttää lyhyempiä tyllihameita, koska tämä on vähän sellainen väliinputoaja pituudessa, että pitkät tyllit ovat liian pitkiä ja lyhyet meinaa olla liiankin lyhyitä. Onneksi tuo rypytys kuitenkin näyttää kivalta ja kätkee sen tosiasian, että nämä lyhyemmät tyllit on ehkä pari senttiä liian lyhyitä tämän kanssa.

Kenkinä minulla on myöskin pari postausta sitten vilahtaneet Gaborit, jotka on käytössä kertakaikkisen ihanat. Niissä on juuri sopivan korkuinen korko, että niillä on mukava kädellä ja joustavan ympäryksen ansiosta ne pysyvät hyvin jalassa. Ja vaikka ne ei nyt fiftarityyliä olekaan, niin ihan hyvin ne pelittivät tämän asun kanssa ja sopivat varmasti muidenkin mustien yksityiskohtien kanssa yhteen. Expect to see them a lot.

Näin loppuun voisi vielä sanoa tuosta Vixen-topista sen verran, että minähän haluaisin näitä monessa muussakin värissä, mutta euron huono kurssi ja tullimaksut kyntää vähän suunnitelmaa. Tämä näyttäisi aivan ihanalta pinkkinä, limenvärisenä ja mikä ettei mintunvärisenäkin - kaikki värejä, joita ei saa Euroopasta ainakaan sellaisilta sivuilta, jotka minä tiedän. Sniff.

Pidättekö te tämänmallisista topeista vai pelkäättekö rusketusrajoja? (Btw, en saanut sellaisia, koska aurinkovoide.) Ostaisitteko halvemman version vai kalliimman, mutta laadukkaamman?


In English:

For once I have shopped for something else than dresses - I've bought several tops instead. I bought a few cheap tops from Lindy Bop's sale, but since they haven't arrived yet (probably haven't even been sent yet), let's talk about my purchases from TopVintage. Last time I talked about my Bettie Page shoes, and now here let's talk about this Voodoo Vixen top by Deadly Dames.

I wanted this top for such a long time, but always thought it's too expensive. Well, it was a bit too expensive, but this was a choice between quality and price. Collectif has a Penny top that is very similar to this with the only difference that it is bengaline, unlined and has a halterneck. This Voodoo Vixen top is cotton sateen (sadly the kind that gets dirty very quickly) with front lining and straps at the back. I always thought I'd buy the Penny top, but no matter how many chances I had to buy it, I always passed it up.

I have a history of buying cheaper substitutes at first and then eventually ending up buying the one item I really wanted in the first place, but this time I decided I'm not gonna do that. I bought this top instead of the Collectif one and I'm quite happy I did. It's not as stretchy as a bengaline top would be and it gets dirty fast, but it's very well structured and because of the lining at the front, there is no need to wear a bra. I do wear one, because I don't have big enough breasts to fill the top, but if you are more blessed in this area, you wouldn't need to worry about wearing strapless bra.

I wear a size M and it's true to size. This fabric has a very slight dress, so if you fall between sizes, I'd recommend to go with the larger one or if you are small busted, wearing a waist cincher to fit into the smaller one.

I wore this top with my Pinup Couture Jenny skirt in castle print and I actually like the combination. It's not what you'd expected and because of that, it turned out really nice. I like this skirt particularly much because of the ruching at the waist and because it's a bit shorter than my other skirts, taking in shorter petticoats. I also like how full it looks with two petticoats - I wish all my dresses and skirts looked this full!

Now that I have one of these tops, I really want more colors. I could do with a pink, mint and lime coloured tops, but sadly those are the colors that are not available in Europe. I would have to buy from Pinup Girl Clothing and pay huge custom fees again, so that's not going to happen anytime soon. Maybe in November (Black Friday and Cyber Monday!) at the earliest ;P

Do you like tops like this? Would you pay more for a more structured top or end up with the cheaper one?