Welcome to the Very Late club

Eipä ole ennen ollutkaan näin pitkää taukoa bloggailussa, että olisi ehtinyt kolmisen kuukautta vierähtää edellisestä kirjoituksesta. En ole edes käynyt Bloggerin puolella pariin kuukauteen, joten muidenkin blogit ovat jääneet lukematta, mutta jospa sitä tästä vähitellen alkaisi kirimään. Mielenkiinto on ollut muissa asioissa (työ, kirjoittaminen, lukeminen, The Sims 4), mutta nyt kun olen viimein kesälomalla, on hyvin aikaa keskittyä myös näihin retuperälle repsahtaneisiin asioihin.

Kuvia tähän postaukseen tulee niinkin kaukaa kuin vapulta. Vappuna ei tosiaankaan ollut lämmin, siksi paksut sukkahousut, mutta kesäisempiäkin kuvia on tulossa ja toivon mukaan ennen joulukuuta.

Dress: Miley Pencil Dress / Hell Bunny

Cardigan: Overload Cardigan / Dancing Days by Banned

Sneakers: Vagabond

Bag: American Vintage Patent Bag / Dancing Days by Banned

Necklace: Collectif

Aloitellaan nyt paljastuksella. Olen kasvattanut viimeisen puolen vuoden aikana vähän elintasovatsaa (kutsutaan myös töiden lounaseduksi), joten shoppailut ovat jääneet huomattavasti vähemmälle eikä uusia vaatteita ole kertynyt kaappiin ihan hirveästi. Paitsi nyt elokuussa, mutta se on asia erikseen...

Lihomisesta taas on seurannut sitä kivaa pientä sivuilmiötä, että osa omista vaatteista on jäänyt pieneksi ja vielä kivempi sivuilmiö, että kun jää hyvin tehokkaasti kahden koon väliin, on vähän hankala ostaa mitään jos pienempi koko on liian nafti ja iso edelleen liian väljä. Joissain tapauksissa olen onnistunut tehokkaasti luovimaan kahden koon välillä ja viimeisimmässä tilauksessani Collectifin alesta ostinkin puolet vaatteista koossa UK10 ja puolet koossa UK12 - ja kaikki sopivat. Vain yksi mekko oli väljä ja senkin voi korjata vyöllä.

Nyt kun ollaan päästy tästä paljastuksesta, onneksi on olemassa vaatteita, joissa koolla ei ole niin väliä. Kuten tämä Hell Bunnyn Miley Dress, jonka ostin jo kuka ties miten kauan sitten wannabelta, jolloin vaaka ei vielä näyttänyt niin hurjia lukemia ja joka mukavan joustavan bengaliinikankaan ansiosta mahtuu päälle mukavasti, vaikka turvottaisi. Minulla on sama mekko myös vaaleanpunaisena mustilla pilkuilla, jonka ostin ennen tätä.

Miley on joustavaa materiaalia, mekossa on takana halkio, joka ei onneksi kiipeä aivan persvakoon saakka (toisin kuin esim. Collectifin Regina-mekoissa) edes pitkällä ihmisellä, vaikka helma suoraan sanottuna kyllä kiipeää kävellessä ja näyttää monesti vähän minimmältä kuin onkaan. Etupuolella on kaulan alla napilla kiinnitettävä mikälie, joka ei mielestäni ole ihan täysin tarpeellinen ja rintamuksessa on tilaa pienemmässäkin koossa vähän isommallekin rinnalle, jos siltä tuntuu. Tosin tuo valkoinen härpäke ei hirveästi jousta, että ainoa paikka mistä mekko voi ottaa kiinni, on tuo rinnan ja käsiaukkojen seutu.

Neuletakki on Bannedin Overload Cardigan, joita saa monessa eri värissä. Linkitän tässä mustaan, koska vaaleanpunaiset ovat loppuneet TopVintagelta, josta omani ostin. Minulla on näitä mustana, vaaleanpunaisena ja turkoosina ja saattaa olla, että jos tarvetta tulee, ostan muitakin värejä. Toistaiseksi kuitenkin neulehylly paisuu niin, että on tehtävä ensin vähän inventaariota ennen kuin voi edes harkita tarvitsenko lisää neuletakkeja.

Materiaali on vaaleanpunaisessa ja turkoosissa ihan superpehmeää joustavaa sekoitetta, mutta mustassa Overloadissa on jostain syystä karheampi materiaali. En tiedä miksi. Käsittääkseni kuitenkin kaikki nämä neuletakit ovat 60% rayonia, 20% elastaania ja 20% polyamidia, jos materiaalilappua on uskominen. Peseytyvät joka tapauksessa hyvin eivätkä ole vielä nukkaantuneet.

Kengätkin, jotka näkyvät jotenkuten ylemmissä kuvissa ovat "uudet", eli ostin ne keväällä lumien sulettua. Rakkaat Guessin tennarini ovat jo niin räjähtäneet, että piti ostaa uudet ihan arkikävelyyn soveltuvat tasapohjaiset kengät. En oikein tykkää käyttää Conversejani arkikenkinä, koska ensinnäkin ne on niin perhanan vaikea saada jalkaan ja toisekseen kangasta, joka ei ehkä ole se käytännöllisin materiaali kevät- ja syksykeleillä, jolloin tällaisia kenkiä tarvitsee, niin ostin sitten tuollaiset Vagabondin söpöt vaaleanpunertavat nahkatennarit. Ihanan pehmeät, pohja myötäilee jalkaa, tukevat ja kevyet. Värikin on täydellinen. Saatoin ostaa samanväriset Ten Pointsin nilkkurit vähän kylmempiä kelejä ajatellen...

Kuten näkyy, laukkukin on vaaleanpunainen. Bannedin ihana American Vintage Patent Bag, saa punaisena, mustana ja vaaleanpunaisena. Ei maksa paljon, on tilava, mutta ei valtava, pallolukko kestää hyvin kiinni eikä kahva ole vielä revennyt, vaikka tuonne työntäisi neuletakin, järjestelmäkameran ja tiineeltä sammakolta näyttävän lompakon. Oli hyvin vähällä, etten ostanut viime viikonloppuiselta Helsingin reissulta samanlaista mustana, mutta päädyin sitten kaverin kehotuksesta eri mallin laukkuun. Saattaa se musta tosin joskus kotiutua kuitenkin, koska tästä on tullut nopeasti suosikkilaukkuni kokonsa ja käytettävyytensä puolesta. Ainoa miinus siitä, että olen onnistunut jotenkin tuhrimaan tähän mustakynää ja että takana roikkuva metallisydän, joka ei kuvissa näy, on tartuttanut väriälaukun pintaan. Ei käyttöä haittaa ja koska en ole myymässä pois, ei vaikuta jälleenmyyntiarvoonkaan.

Näitä kuvia ei ole millään tavalla säädetty vaan ovat tulleet ulos puhelimesta sellaisina kuin ne on otettu. Kuvaan edelleen järjestelmäkameralla niitä "parempia asukuvia", mutta vappuna oli muutakin kannettavaa kuin järkkäri, joten kuvat tuli otettua puhelimella. Muutamat asukuvat on tullut otettua kännykällä ja pari settiä on kesän aikaan kameralla kuvattuja kuvia odottamassa julkaisua, joita yritän tässä saada itseäni käymään läpi ja julkaisemaan.

Kuten sanottua, olen nyt elämäni ensimmäisellä täyspituisella ja täysin palkallisella kesälomalla. Tai no, lomaa on pari päivää vaille neljä viikkoa, koska siirsin pari päivää syyskuulle, mutta syyskuukin on kesäkuukausi, joten täydet neljä viikkoa on töiden alkamisesta ehtinyt kertyä. Aika menee töissä hurjan nopeasti (paitsi niinä päivinä, joina ei tosiaankaan mene) ja päivät ja viikot ja nyt näemmä kuukaudetkin vain vierivät eteenpäin ja ennen kuin ehtii huomata, on mennyt melkein kolme kuukautta edellisestä blogikirjoituksesta. Huh.

Loppuun sanottakoon, että on ilmoja pidellyt, mutta toivottavasti nyt jäisi vielä muutamia lämpimiä päiviä kesälomallekin nautittavaksi. Niin mukavaa kuin olikin olla ilmastoidussa toimistossa töissä samaan aikaan kun ulkona oli yli 30 astetta hellettä, olisi mukavaa löhötä myös rannalla 25 asteen lämmössä :)

Mukavaa elokuuta kaikille!


In English:

Time flies by so fast! Hard to believe it's already been almost three months since I last wrote here. I've been completely out of Blogger for a couple of months, but I think I'm ready to come back. It's not like I decided to stay out on purpose anyway, I've just been busy with work and other stuff (= writing, reading and The Sims 4). Now I have my first full, paid summer vacation so I have plenty of time to get back to blogging.

In addition to being lazy and preoccupied with other things, I've also gained some weight due to free meals at work, which has lead me to not buying so much new stuff or taking photos of the stuff I already own as often as before, mainly because either
1. my clothes don't fit anymore or if they do, they are a little too tight
2. new clothes are either too small or too big
So nice being between sizes...

Luckily my last huuuge order from Collectif worked out perfectly; I bought half of the clothes in size UK10 and the rest in UK12 and everything fitted well. I guess I'm such a long time customer I can determine which will still fit in smaller size and the ones I'm not so sure of, it's better to go with larger size.

Then let's talk a little about this outfit. This Miley Pencil Dress by Hell Bunny is such a stretchy material, it will fit even if I feel a little... bloated. It has a slit at the back that does not rise all the way up to my buttcrack even though the skirt itself does rise up a little while walking. I wish I could say the same about my Regina dresses... :(

I have another Miley dress in light pink and it's a little bit see through because the material is quite light in both dresses and not so forgiving with tummy issues, but both are nice and easy to wear if you don't mind showing some bumps or wearing some shapewear.

I also love that Overload Cardigan by Banned. It's supersoft, comfortable, washes well and has a nice color. I have these in rose pink, mint and black. The black one seems to be different material, it's not as stretchy or soft as the other two, but lovely anyway.

The American Vintage Patent bag is also by Banned/Dancing Days and my new favourite. I use it all the time, because it's the perfect size - not too small, not too big, even fits my SLR camera without looking huge - and the perfect color. It was affordable, it's beautiful and durable, the lock stays closed and won't open by itself even if the bag has a sh*tload of heavy stuff inside. I have this issue with some other bags, but not this one. This one is perfect and available in pink, black and red. I'm not entirely convinced I don't need this in black as well...

Last but least the lovely leather sneakers by Vagabond are "new" as well, as new as stuff bought way back in spring can be. I mean these photos are from May Day. I love the color of these shoes and they're comfortable and easy to wear for everyday wear. Not that I've worn these in months though. It's been so hot that I can't even imagine wearing shoes that cover this much skin. 

That being said, I'd actually like having some more of these warm days. While it's nice to work in a refreshingly cool ventilated office when it's +32 degrees outside, it would be equally as nice to stay at the beach when +25 degrees. I don't need any more of those +39 temperatures in our apartment, but I wouldn't mind enjoying the sun and a light summer breeze in my hair for a little while longer :)

Not so fashionably late

Mukavaa kevättä kaikille! Nyt kun ainakin Suomessa pakkassäät ovat vaihtuneet hellelukemia hipoviin lämpötiloihin, on hyvä aika muistuttaa vähän helmikuun pakkasista kuvapläjäyksen muodossa. Minulla ei ole tekosyitä, olen ollut vain liian laiska kiireinen muiden asioiden hoidossa niin bloggaaminen on vähän jäänyt. Kuvia on kuitenkin näiden viikkojen ja kuukausien aikana kertynyt varastoon, että jospa niitä tästä alkaisi kevätkeleistä virkistyneinä julkaista :)

Näissä kuvissa on pääosassa Voodoo Vixenin upea Ella Tartan-mekko, joka jo kertaalleen vilahti blogissa näissä kuvissa, mutta joka saa nyt ihan oman postauksensa. Tykkään tästä mekosta monestakin eri syystä, mutta tärkein on varmaan tämän mekon helma, joka on huomattavasti perusfiftarimekon helmaa pidempi (käsittääkseni 30 tuumaa) ja muihin Voodoo Vixenin vaatteisiin verrattuna valtava. Katsokaa nyt tuota kankaan määrää!

Miinuksiakin pitkässä helmassa on: kaikki tyllit ovat liian lyhyitä. Useimmat kaupoista saatavat perustyllit ovat pituudeltaan jotain 26-27" tuumaa, joten ne sopivat useimpien tunnetuimpien merkkien fiftarimekkojen kanssa mutta sitten kun käy niin, että helmassa on pituutta melkein kymmenen senttiä enemmän kuin perusmekossa, vaihtoehdot ovat olla käyttämättä tylliä kokonaan (ja kuka sitä haluaa näin leveän helman kanssa?) tai näyttää kuppikakulta. Tai sitten voi käyttää vähän litteämpää tylliä, kuten yksikerroksista Hell Bunnyn Polly-tylliä, joka kohottaa mutta ei levennä. Kuvissa alushametta ei näy, mutta uskokaa minua kun sanon, että se oli tuolla helman alla pitämässä pyllyn lämpimänä 13 asteen pakkasessa.

Tyllihameista sen verran, että yleensä suosin mahdollisimman pehmeitä ja muhkeita tyllihameita, mutta niiden mekkojen kanssa, joissa helma on huomattavasti alushametta pidempi, on ihan käytännöllistä käyttää jotain vähän litteämpää alla. Ostin tuon Polly-tyllin joskus talvella erikseen määrittelemättömänä ajankohtana ja se on kyllä ollut käytössä. Yleensä Hell Bunnyn tylleillä on se paha tapa, että ne kiipeävät sukkahousuja ja kinttuja pitkin, pakkautuvat reisien eteen, sähköistyvät ja kipinöivät (kokeilkaa riisua tylli pakkassäiden jälkeen jossain pimeässä, niin huomaatte mitä tarkoitan) mutta Polly-hameessa ei ole kuin yksi kerros eikä sekään pääse pakkautumaan eteen, koska hameessa on satiinialushame, joka estää tämän klassisen karheiden tyllien ärsytyksen. Kuvissa sitä ei edelleenkään näy, mutta uskokaa pois, kun sanon että oikein hyvä alushame 26 eurolla. Paljon parempi kuin hintavammat vaihtoehtonsa ja arkikäyttöön parempi myös niille, jotka eivät halua olla tylleineen kuin norsuja posliinikaupassa ja pudotella helmoillaan kaupoissa tavaroita lattioille.

Dress: Ella Tartan Flare Dress by Voodoo Vixen

Cardigan: MAK

Belt: thrifted

Petticoat: Hell Bunny Polly petticoat

Shoes: Natura(?)

Tykkään tästä mekosta enemmän neuleiden kanssa kuin ilman ja varsinkin tällä kombinaatiolla, mikä näissä kuvissa nähdään ja nähtiin jo aiemmin. Lyhyen neuletakin ja paksun vyön kanssa mekko on huomattavasti imartelevampi kuin ilman mitään lisukkeita. Toki tähän vaikuttaa sekin, että olen kerännyt vähän elopainoa viime kuukausien aikana, mutta vastineeksi mekon hurjan pitkästä helmasta tässä on ainakin minun pituiselleni naiselle hyvin lyhyt selkämys. Mekon oma vyö on myös varsin ryhditön, sillä siinä ei ole minkäänlaista koviketta vaan se on ihan pelkkä kangassuikale, joka toimii lähinnä koristeena.

Mekon hihoista mainittakoon sen verran, että ne on ommeltu tuosta kainaloiden kohdalta suurin piirtein mekkoon kiinni, joten tässä mekossa ei nostella käsiä eikä kumarrella tai halita ihmisiä. Toisin sanoen teoriassa hihat ovat riittävän väljät niin ettei mikään purista mistään, mutta sitten käytännössä jos yrität liikuttaa käsiä, niin yrittämiseksi jää. Takin pukeminen on vähän haastavaa kun käsien liikerata rajoittuu muutamaan kymmeneen asteeseen kumpaankin suuntaan...

Minulla on tästä mekossa käytössä koko M, joka sopii tällaiselle standardimittaisten S- ja M-kokojen väliinputoajalle hyvin. Mekossa on paisumistilaa vyötäröllä eivätkä hihatkaan purista, mikä on alkanut viime aikoina olla ongelmia joidenkin muiden muuten päälle mahtuvien mekkojen kanssa. Myös rinnassa on tilaa ja ihana tartankangas joustaa vähän muutenkin. Materiaalista en osaa sanoa muuta kuin että samantyyppistä on kuin muutkin tartanmekot, lämmintä ja pehmeää. Syys- ja talvikäyttöön, kesällä kuljetaan jossain kevyemmässä.

Minulla on vielä yhdet/kahdet talvikuvat säilössä, jotka julkaisen tällä menolla varmaan oikeasti kesäkuussa ja sitten on tullut keväälläkin kuvattua pari kertaa, osa kännykkäkuvia ja osa ihan järkkärillä, joita sitten julkaisen kunhan ehdin/jaksan/kiinnostun. En ole bloggailua lopettanut, olen vain todennut, että niin kuin muidenkin asioiden kanssa, teen silloin kun se kiinnostaa. Jos ei jaksa, niin pakkohan ei ole tehdä. En minä tästä muuta saa kuin hyvän mielen ;P

Hauskaa viikonloppua kaikille, toivotaan että kylmistä kuvista huolimatta ruutujen ulkopuolella lämpöä piisaa jatkossakin!


In English:

Now that the current temperature is over 30 degrees apart from the one we had in these photos, it's a good time to publish some photos way back from February. This Ella Tartan Flare Dress by Voodoo Vixen was first seen in these photos, but I figured it needed a blog post of its own since it's such a nice dress.

This lovely winter tartan dress differs from most 50's inspired dresses with it's very long skirt (~30") that is lovely and full, unlike some other Voodoo Vixen skirts that are mostly A-line. As a tall person I love the length but there's the problem of what kind of underskirt to wear underneath. Standard petticoats are about 26" long which is too short but not having a petticoat at all is a waste since the skirt is so full. While most too short petticoats give a very visible cupcake effect, you could always go for a less full petticoat, like Polly petticoat by Hell Bunny. I'm wearing one and I love it: it has only one layer of tulle and a satin underskirt to prevent it from climbing up my legs like a regular Hell Bunny petticoat would do. Also, these petticoats are very cheap, only 26 euros in our local store and not much higher in other stores. They're also much better than the regular Hell Bunny petticoats if I might say and work better for everyday life.

Back to the Ella Dress. While it's a pretty dress, I like "hiding" the top part rather than displaying it. The torso is too short for me and the belt is basically like a strip of fabric with no structure that doesn't give a particularly flattering shape to my waist. Wearing a thicker belt on my actual waist looks and feels much better. Also the sleeves are sewn into the dress in a way that really restricts arm movement. No bending down, hugging or reaching for anything; even putting on a coat is difficult. The sleeves are not too tight for me (unlike sleeves of some other dresses), they're actually very comfortable... as long as I don't have to move my arms in any way.

I'm wearing a size M which is true to size and perfect for someone like me who is beginning to be between sizes in most standard fit brands. Voodoo Vixen sizing runs a little smaller than Hell Bunny and Collectif but so far that has been working for me, since during the last few months I have gained some weight and as a result have ended up being between sizes in my favorite brands. I guess that's a good thing for my bank account since that has reduced my shopping for obvious reasons :D

I still have more photos from winter and a couple sets of photos from spring which I'll be publishing on unspecified schedule. I haven't stopped blogging, I've just been lazy busy with other things so my blog has been on hiatus, but I hope to get more active with blogging now that I'm generally a lot more active than during the dark winter months. I'm done hibernating and ready for spring and summer!

Despite these very cold looking photos, let us all enjoy the warmth of spring and hope that we will have a lot more of these warm summery days in the future!

Pretty Kitty

Hei taas pitkästä aikaa! Kevät on jo ovella (ainakin kaikkialla muualla paitsi Suomessa), mutta tässäpä viimeiset syksyllä otetut kuvat. Vähän on laiskanlaisesti tullut näitä julkaistua ja jäljellä on vielä parit kuvat talvelta, jotka sitten varmaan tällä tahdilla julkaisen kesällä...

Ostin tämän Vivien of Hollowayn Kitty-mekon jo syksyllä, kuten varmaan arvata saattaa näiden kuvien ympäristöstä. Ostin näitä kaksi, tämän valkopohjaisen Rose and Bow Pink-mekon ja Perfume-mekon vaaleanpunaisena. Molemmat ovat 100% joustamatonta puuvillaa, mutta vähän yllättäen tämä vaaleampi versio on paksumpaa ja karheampaa kangasta, eli sopii paremmin myös syys-talvikäyttöön siinä missä se toinen taas on huomattavasti kesäisempi sileän ja ohuehkon materiaalinsa puolesta.

Nämä Kitty-mekot ovat ns. päivämekkoja, eli näitä ei nyt ihan suoranaisesti ole tarkoitettu alushameen kanssa käytettäväksi, mutta koska näiden alle mahtuu tylli, niin minähän käytän näitä tyllin kanssa. Kaunis helma pääsee paremmin oikeuksiinsa eikä peppua palele. Isoa tylliä alle ei nätisti mahdu ilman kuppikakkuefektiä, mutta nyt on tullut myyntiin Hell Bunnyn yksikerroksisia Polly-tyllihameita, jotka ovat täydellisiä tällaisten ei-täyskellohelmaisten mekkojen alle. Varsinkin kun näissä Kitty-mekoissa on 29" pitkä helma, joka on useita tyllejä kolme tuumaa (n. 7,5cm) pitempi, tyllihame, joka ei ole täysin kolmion muotoinen vaan laskeutuu alhaalta suoraan alas, näyttää paremmalta kuin liian lyhyt ja liian pöyhkeä tylli, jonka rajat jäävät näkymään mekon päältä helman laskeutuessa reunan yli suorana. Näissä kuvissa käytän joskus kauan sitten ostettua, mutta kertaakaan käyttämätöntä Lindy Bopin tyllihametta, jonka ostin läpällä neljällä punnalla Lindy Bopin alennuksesta. Se on muita litteämpi ja pitempi petticoat, joka on niin karhea, että jos se ei olisi ollut näiden kuvien aikaan ainoa alushame, joka ei tehnyt kuppikakkuefektiä, en olisi sitä vaivautunut käyttämään.

Näissä Kitty-mekoissa on myös yksi puoli, jota luulin aina inhoavani, mutta josta itseasiassa tykkään, eli olkatoppaukset. Ei edes mitkään kevyet bleiserityyppiset toppaukset vaan ihan jykevät toppaukset, jotka huomaa, että on olemassa. Aluksi tuntuivat niin epämukavalta sovittaessa, että harkitsin jo leikkaavani ne irti, mutta sitten kun vaan lähdin tämä päällä töihin, ei niitä enää huomannut. Itseasiassa tällaiselle päärynälle olkatoppaukset toimivat hyvin koska ne tuovat ryhtiä sinne, jossa sitä ei ole ja vastaavasti vyötärö näyttää (vyön kanssa) kapeammalta, kun hartioilla on enemmän ryhtiä. Tässä tapauksessa vaan nuo olkatoppaukset on vähän hassussa paikassa eikä osu täysin yksiin oman hartialinjan kanssa, mutta tulee silti aika ryhdikäs fiilis niiden ansiosta. Muuten on pakko sanoa, että tämä mekko roikkuisi päällä.
Etutaskut ovat parhaat. Ei tarvitse etsiä sitä sivusaumaa niin kuin piilotaskujen kanssa ja tilaa on vaikka mille.

Ostin tämän Kitty-mekon samassa koossa kuin kaikki muutkin Vivien of Hollowayn mekot, eli 36-28-40, mutta tämä on huomattavasti väljempää mallia kuin tarkoituksella tiimalasivartalon kurovat halterneck-mekot ja mahtuu siis mukavalla tilavuudella päälle, vaikka olen elopainoa viime aikoina kerännytkin. Jos näiden ostosta haaveilee, kannattaa ottaa huomioon, että näiden mekkojen kuuluukin olla väljähköjä, mikä on sanottu ihan VoH:in sivuillakin. Kyseessä on kuitenkin päivämekko, joka on tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön, tai ainakin oli 1950-luvun esikuvansa mukaisesti ja siksi tässä mahtuu myös syömään. Sen takia näiden alle ei sitä tylliäkään tarvitse, jos ei nyt ihan välttämättä halua. Vyön kyllä tarvitsee, jos meinaa vyötäröä korostaa ollenkaan, mutta menisi mukavasti myös jokapäiväisenä mekkona ilman mitään asusteita. Halutessaan VoH:ilta saa tilattua huiveja samalla printillä kuin näitä mekkoja.

Dress: Kitty Rose and Bow Dress by Vivien of Holloway

Bolero: Voodoo Vixen

Belt: Hell Bunny

Petticoat: Lindy Bop

Beret: Collectif

Lipstick: Merlot by NYX

Shoes: Natura(?)

Lopuksi kaikki muut kuvissa näkyvät vaatteet/asusteet. Neuletakki/bolero on Voodoo Vixenin, ostin sen ihan tämän asukokonaisuuden takia, mutta värinsä puolesta sopii monen muunkin talvisemman asukokonaisuuden kanssa. Tuon eturusetin alla on neppari, jolla laitetaan kiinni. Helppokäyttöinen ja ihanan pehmeä päällä, jotain keinokuitua. Vyö on Hell Bunnyn, samasta syystä ostettu kuin neuletakkikin, mutta menee myös hyvin tartanmekkojen ja muiden viininpunaisten asujen kanssa. Vähän turhan leveä makuuni, mutta jousto on aina hyvä asia.

Kengät ostin syksyllä heräteostoksena. Merkki on näistä kulunut pois, mutta jos oikein muistan, niin nämä ovat Naturan nilkkurit. Aitoa nahkaa, superpehmeät jalassa. Korko on juuri täydellinen, että näillä voi kävellä vaikka kuinka pitkiä matkoja ilman, että jalat tulevat kipeäksi. Ainoa miinus siitä, että korko on ulkoa superkova ja töissä kuulee alakerrasta yläkertaan saakka missä kuljen, kun kävelen näillä. Sisäpuolelta pehmeää, lämmintä karvaa, joten vaikka ostin nämä syksykäyttöön, niin olen kyllä kulkenut näillä ympäri talven ilman villasukkia ja yhtään palelematta. Paras heräteostos ikinä.

Viimeisenä vilaus tylliä. En tästä alushameesta tosiaan maksanut kuin neljä puntaa. Ostin sen joskus kauan sitten Lindy Bopin jättialennuksesta ja sen jälkeen se on notkunut käyttämättömänä vaatekaapissa. Tylli on a-linjainen ja siinä on joku aluskangas, ettei takerru jalkoihin, mutta eihän se hirveän hyvin paikallaan pysy. Materiaali on kuin hiekkapaperia ja kaikkien muiden merkkien tylleistä (Hell Bunny, Lady Vintage, Banned, Sams) tämä on kaikista karhein. Normaalihintaan nämä ovat 29.99£ Lindy Bopin sivuilla, jota en suoraan sanottuna menisi maksamaan. Alennuksesta ostettuna ajaa asiansa.

Tässä on sellainen pieni koira haudattuna, että Lindy Bop taitaa olla ainoa (edullinen) tyllivalmistaja, joka tekee 28" ja 30" tyllejä, joten voi olla, että joku päivä joudun ostamaan heiltä vielä toisen tyllihameen jos mielin saada näiden Kittyjen alle oikeanpituisen alushameen. Tämä tyllihän on useita senttejä lyhyempi kuin mekko, mutta koska ei ole niin pöyheä kuin muut, ei näytä niin kamalalta kuin jos alla olisi jotain muhkeampaa.

Seuraavaksi olisikin sitten luvassa parit talvikuvat. Yritän julkaista ne ennen kesäkuuta ;P


In English:

I'm late again; here are some photos from October. Last autumn I bought this Rose and Bow Kitty Dress from Vivien of Holloway along with another Kitty Dress. Both are crisp 100% cotton, except that this one is made of thicker material and isn't quite as smooth as the other one. This one is better suited for autumn/winter, the other one is a summer dress (which didn't stop me from wearing it in the winter anyway).

Kitty is a day dress with a comfy fit. Compared to my halterneck dresses this dress is almost a size bigger and does not nip in my waist unless worn with a belt, which is probably only a good idea since it does not stretch at all. It's comfortable to wear all day long, doesn't require a petticoat (which didn't stop me from wearing one anyway), has nice front pockets and not so nice shoulder pads. I've never really liked shoulder pads and I initially thought I'd get rid of them, but in the end I found it it gives a rather nice figure for a pear shape woman like me. It makes my posture look a bit better.

The skirt length is 29" which makes it rather difficult to wear this dress with petticoats since your standard petticoats are around 26-27" which are too short (and too full). Also since this dress doesn't have a circle skirt you can't wear anything full underneath without looking a cupcake. Luckily Hell Bunny has been making new one layer Polly petticoats and the Lindy Bop petticoat I'm wearing in these photos isn't particularly poofy either.

This Lindy Bop petticoat has been in my wardrobe for a long time and this is like the only time I've actually worn it. I bought it just for lols, since it was only 4£ in their sale but as you can expect, the quality isn't good. It's the scratchiest petticoat ever despite having an underskirt to help with this problem. The regular price for LB petticoats is 29.99£ which is a little too high for this quality, but I might have to buy another one anyway at some point since they're like the only (cheap) manufacturers that make petticoats longer than the regular 26-27". (They sell 28" and 30" petticoats or at least have sold.)

Then the rest of the clothing. I bought that bolero by Voodoo Vixen just because I saw it would go so well with this dress and the same thing happened with that Hell Bunny belt. Both work with other winter outfits (especially my tartan dresses) and I've been wearing them a lot.

I don't quite remember if those boots are actually by Natura, but I bought them for autumn and ended wearing them all winter as well. They're super soft genuine leather, have nice warm furry inside and the perfect heel height (~5cm). I can walk all day in those and that's what I've been doing. The only problem with these shoes is that the heel is very, very hard and makes so loud noise everyone at work hears me all the way from downstairs to upstairs whenever I'm walking around.

I've been taking so long breaks between posts that the two sets of photos I actually have from winter are probably going to take some time before I'll publish them, but I'll try to post them before June. After all who wants to see snow in June? (We don't but at this point we will by the amount of snow we're still getting in March...)

Hubertine - Housut mekkoaddiktilla

Pitkän tauon jälkeen ensimmäinen asupostaus ei olekaan blogin nimen mukaisesti mekosta vaan housuista - peräti viime syksyn puolelta. Käsittelin nämä kuvat jo kuukausia sitten, mutta postausten julkaiseminen on vain jäänyt syksyn ja talven aikana vähemmälle. Eilen sitten otettiin ensimmäiset talven asukuvat, joten jotta niitä ei tarvitse sitten kesäkuussa julkaista, niin tässä nämä syksyisemmät kuvat alta pois.

Näin tämän Voodoo Vixenin neuletakin ensimmäistä kertaa Curves to kill -blogissa varmaan monta vuotta sitten ja sitten elokuussa Kuopiossa käydessä löysin tämän vahingossa Rock'n'Dotista. Vannon, että aina kun käyn siellä, tulee ostettua hirveät määrät rojua monella sadalla eurolla (viimeksi ostin kolmet kengät tämän neuleen ja muiden juttujen ohella), mutta se hyvä puoli on paikan päällä shoppailemassa, että vaikka tuotteet ovat kalliimpia kuin netissä, voi sovittaa sellaisia vaatteita, joita ei välttämättä normaalisti ostaisi, mutta jotka ovatkin oikeassa elämässä todella kauniita. Tämä neule nyt on aina ollut ihana, mutta varsinkin talvikautena runsaassa käytössä.

Rusetin saa pesua varten irti, se on napeilla kauluksessa kiinni, eli ilmankin voi käyttää, mutta minulle koko neuleen idea on tuo rusetti. Muutenhan tämä olisi vain musta neuletakki, jossa on vaaleat helmiäisnapit. Sen verran vanhaa mallia tämä on, ettei tätä enää ainakaan Voodoo Vixenin omilla sivuilla myydä ja olin itsekin jo kuvitellut, ettei tätä enää mistään löydä, mutta niin vain se kävelikin vastaan ja on vakiinnuttanut itsensä vakinaiseksi osaksi vaatekaappiani. Edellisessä postauksessa näkyneen mustan tyllihameen kanssa erityisesti on tullut tätä käytettyä.

Top: Hell Bunny

Trousers: Hubertine trousers by Hell Bunny

Shoes: Lola Ramona

Cardigan (from previous photos): Voodoo Vixen

Ostin nämä Hell Bunnyn Hubertine-housut wannabelta varmaan jo elokuussa ja kuvien kuvauspäivämäärä näyttäisi olevan 23.09.2017. Pitkään on näitä tullut säilöttyä... mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

Hubertine-housut ovat puuvillaiset ilmeisesti 40-luvun henkiset housut, jotka menevät kiinni noilla sivunapeilla. Elopainoa on tullut kerättyä vähän liikaa viime aikoina ja ahteria levitettyä, mutta istuvat silti mukavasti. Vyötärö ei ole ihan niin korkea kuin toivoisin, mutta tarpeeksi korkea, ettei jää ikävästi juuri sen vatsarömpän alapuolelle.

Paras puoli näissä housuissa on takapuoli, etupuolesta niin väliä, koska tuo rypytys ei ihan hirveän imarteleva ole. Enhän minä tietenkään omaa takalistoa näissä näe, mutta tietääpähän ettei ahteri näytä ihan valtavalta noiden leveiden lahkeiden ansiosta. En ole ennen käyttänyt leveälahkeisia housuja, mutta näiden jälkeen ostin kahdet muutkin leveälahkeiset housut eikä ole sen jälkeen kapeita housuja tullut käytettyä (poikaystävän harmiksi). Näihin voi salakavalasti jalkojen lämmikkeeksi sujauttaa polvien yläpuolelle ylettävät sukat eikä varmasti kinttuja palella vilakammallakaan säällä, tosin materiaalit vuoksi nämä nimenomaiset housut ovat olleet odottelemassa kevättä.

Lahkeen pituudesta sen verran, että tasapohjaisten kenkien kanssa lahkeenpituus on juuri passeli tällaiselle 172cm pitkälle ihmiselle, jonka pituus on enimmäkseen selässä, mutta korkojen kanssa lahkeet ovat liian lyhyet. Eli vähän joutuu valikoimaan mitä kenkiä käyttää, mutta eipä se ole aina pakko koroissa kulkea, vaikka varsinkin viime aikoina olenkin huomannut, että ne ovat henkilökohtaisesti paremmat jaloilleni kuin täysin tasapohjaiset kengät.

Pukeudun yleensä hyvin naisellisesti/tyttömäisesti, mutta kuten näistä kuvista huomaa, välillä tulee poikettua sen mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeiltua jotain muuta. Ei tämä ole ehkä ihan sitä ominaisinta tyyliäni, mutta pidän vaihtelusta ja eri tyyleillä leikittelystä. Varsinkin myös 40-luvun asukokonaisuudet ovat alkaneet kiinnostaa varsinkin arkikäytössä. Hiuksiahan en edelleenkään osaa/ehdi/jaksa useimmiten laittaa, mutta ainakin vaatteet ovat nättejä ja minulla on niihin pukeutuneena hyvä mieli.

Jos joku siis miettii, että olenko lopettanut koko fiftarihomman kun on tämä blogi jäänyt näin pahasti retuperälle, niin en suinkaan. Olen edelleen arkififtari (ilman sitä tukkaa), käyn töissä fiftarivaatteissa ja 90% arkipäivistä minulla on ylläni tyllihame. Meikkiä olen käyttänyt töissä viime aikoina tosi vähän, koska talvella ihoni tuppaa kuivamaan ja olen pyrkinyt saamaan leuan finniongelmat kuriin, tosin vähän huonolla menestyksellä. Laiskuuttani olen myös säästänyt aikaa työaamuisin meikkaamalla vähemmän, mutta rakastan yhä huulipunia, kissansilmärajauksia, kellohelmoja ja niitä tyllihameita ja laittautuminen on mukavaa, kunhan siihen vain olisi aikaa.

Shoppailu on kyllä jäänyt vähemmälle. Alan viimein olla siinä pisteessä, ettei ole tarvetta jatkuvasti uusille vaatteille, tai sitten vain mikään ei ole iskenyt silmään niin, että olisi pakko saada. Collectifin alennuksesta ostin eilen boleroita ja pari mekkoa ja sitten olen jo todella pitkään haaveillut heartmyclosetin mekoista. Haluaisin ihanan hempeän vaaleanpunaisen kellomekon rusetilla... ja useita muitakin. Kunnon 40-luvun pukukin kelpaisi, voisi leikkiä sitten kunnon vanhanajan toimistotätiä. Eli kyllä ostoslistalla on tavaraa, en vain ole saanut aikaiseksi näitä ostaa, kun ei sille hempeän vaaleanpunaiselle mekolle keskitalvella ihan hirveästi tarvetta ole.

Näiden syksyisten kuvien merkeissä mukavaa talven jatkoa kaikille!


In English:

First proper outfit post in a while isn't about a dress - it's about trousers. I bought these Hubertine trousers (by Hell Bunny) way back in August and these photos are from September, but better late than never?

These 40's(?) styled wide legged trousers are made from cotton and close with side buttons. The front isn't as flattering on me as I would hope, but the backside is great as it makes my bum look a little smaller than it actually is. I've never liked wide legged trousers for some reason, but I loved these so much I bought two other pairs of similar trousers (one from Hell Bunny and the other from Voodoo Vixen).

The length of these trousers is not perfect on me. It's great when I'm wearing flats but too short for wearing with heels. Well, not like I always have to wear heels, although they're better for my feet than completely flat shoes.

The cardigan is an old model by Voodoo Vixen which I've always liked, but since it was old, I thought I'd never find it... until in August I did. I don't remember the name of this cardigan, but I love the detachable bow and the pearlescent buttons. It looks so cute paired with a black skirt and tights and works with trousers as well like in these photos.

I usually dress up in girly clothes but sometimes I like to step outside of my comfort zone like in these photos. I rarely wear trousers but I like these trousers so much there was a time during autumn that I wore mostly trousers which is rare for a person like me who loves circle skirts and petticoats. And I mean I still love them although I haven't been blogging about dresses and circle skirts as much as I used to. I guess I've just been lazy, but I haven't stopped dressing in vintage inspired clothing. I'm still terrible at doing my hair, but that's something I already gave up on a long time ago. As long as I'm dressed in pretty clothing, I'm happy.

I haven't shopped as much as I used to either. Yesterday I bought some clothes from Collectif's big sale, but otherwise pretty much nothing since Black Friday. I do want to buy some dresses and maybe even a suit from heartmycloset, but I have trouble deciding with all the lovely dresses they have. All I know that I want one dress to be soft pink and have a bow, but haven't decided on yet whether I'll buy one of the models listed in their website or ask for a custom order. Hopefully they do deliver to Finland, because I'm gonna cry if they don't.

Happy winter days to everyone!

Parin kuukauden kuvat ja aikakoneella väärälle vuosikymmenelle

Kummasti kun parin viikon pituiseksi tarkoitettu tauko venähtää melkein kahdeksi kuukaudeksi, tulee sellainen fiilis, että joko nyt... Ja sitten se menee ohi ihan niin kuin kaikki viikonloput. Jos minulla on ikinä selkeää aikataulua postauksille ollutkaan, niin myöhässä sitä ollaan joka tapauksessa. Mutta täällä ollaan taas, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan varsinaisesti asukuvilla, vaikka minulla on vielä julkaisematonta materiaalia syys-lokakuulta. Niitä on sitten hyvä julkaista keväällä. Sen sijaan saatte kuvapläjäyksen parin viimeisen kuukauden ajalta, lukuun ottamatta joulun- ja uudenvuoden ajan kuvia, joita ei ole ensinnäkään paljoa ja toisekseen, joita en ole siirtänyt puhelimesta tietokoneelle.

Syyskuussa minutkin siis siirrettiin nykyaikaan, kun sain älypuhelimen joululahjaksi, ja olenkin opetellut käyttämään sitä enemmän ja vähemmän ahkerasti. En kuitenkaan niin ahkerasti, ettei akku kestäisi 6-7 päivää yhdellä latauksella, mikä ilmeisesti on nykyaikana ihan hurjan pitkä aika. Kameraa on tullut käytettyä jonkin verran ja tässä onkin kuvasatoa parilta viimeiseltä kuukaudelta puhelimen uumenista, pitkälti siksi, etten ole ottanut järjestelmäkameralla yhtään asukuvia niiden julkaisemattomien kuvien jälkeen. Marras-joulukuun pimeät päivät eivät ole oikein ihanteellista kuvausaikaa ja nyt se vuoden kurjin aika on tullut vahingossa skipattua kokonaan.

TL;DR: Kuvasatoa parilta viimeiseltä kuukaudelta.

Dress: Ella Dress by Voodoo Vixen 

Cardigan: MAK

Belt: Lindy Bop (from another dress)

Jewellery: gifts from mum

Käytiin Majakassa porukalla syömässä ja kerrankin ajan kanssa. Oli alkupalat, pääruoka, jälkiruoka ja viinipullo pöytäseurueelle (jonka minä maksoin, meni 70e koko reissulla). Alkupalaksi otin kylmäsavuporoa ja -hevosta (toinen olisi riittänyt, yhdessä liikaa), pääruoaksi oli taas poroa ja joku merkillinen riistawallenberg ja juurespyrää ja jälkiruoaksi puolukkabanoffeeta ja Irish Coffeeta, tietenkin.

Ökyilin myös Sillansuussa ja ostin tällaisen 14,50 euron siiderin, jota oli 0,75 litraa ja 6%, eli periaatteessa kuin olisi ostanut kaksi siideriä, jotka vain tulivat yhdessä pullossa. Olen muutenkin maistellut kaikenlaisia erilaisia laatusiidereitä ja totesin, että pidän ranskalaisesta siideristä. Tai ainakin osasta.

Työpaikan pikkujoulut oli marraskuun lopussa Kuopiossa, jossa oltiin koko viikonloppu hotellissa parin työkaverin kanssa. Ennen pikkujoulua piti käydä laitattamassa kuontalo kuntoon, koska onhan se nyt ihan hirveä tuossa aiemmassa kuvassa. Laitatin hiukset pitkästä aikaa taas Säde-kampaamossa ja lopputulos oli herttainen ruusublondi. Idea oli saada samantyyppinen sävy kuin kesällä näissä kuvissa, mutta vähemmän harmaa ja enemmän hattara ja mielellään pidempään kuin pari päivää kestävä. Tehostin sävyä vielä vähän kotona jollain hyvin epämääräisellä shokkivärimikserillä ja pari viikkoa olin hattarapää.

Top: Kennedy sweater by Lindy Bop (old)

Skirt: Flowers & Charms

Coat: Hell Bunny

Scarf: Lasessor

Ostin tuon hameen paikallisesta Jessica K-liikkeestä, koska se nyt vaan oli niin ihana ja olin jo pitkään haaveillut tällaisesta. Joulua edeltävänä perjantaina löysin samanlaisen hameen kermanvalkoisena Pukista ja ostatin sen poikaystävällä joululahjaksi. Nyt minulla on kaksi näitä <3 Töissä kuvassa käytössä, koska kuminauhavyötärön ansiosta mahtuu hyvin syömään ja helppo heittää aamulla päälle ja näyttää söpöltä skarpilta.

Kaulahuivi on 100% villaa, juuri minun värinen ja ostettu sekin heräteostoksena Jessica K:sta, mutta käytössä päivittäin, joten oli hintansa arvoinen.

Pikkujouluissa yövyttiin tosiaan Sokos Hotel Puijonsarvessa, jolla oli vähän mielenkiintoinen käsitys yhden hengen huoneesta, mutta väliäkö tuolla jos egoni sai oman sängyn, kun yhden hengen huoneesta maksoin. Itse asiassa ihan hyvä myös, että oli kaksi sänkyä, koska tuon lähemmän sängyn lakanat oli todella karheat ja nukkaiset, niin vaihdoin ne toisen sängyn lakanoihin, jotka olivat paremmat. Muuta sanottavaa hotellista, että huone oli siisti, mutta siellä oli tosi kuuma kaikista pienimmälläkin lämpötilan säädöllä ja kaikki äänet kadulta ja naapurihuoneista kuuluivat sisään.

Joulukäytävä oli herttainen ja nuo tonttukoristeet ihania. Aamiainen oli Frans & Sophiessa ja se oli hyvä, tuota tunnelia/käytävää pitkin sinne köpöteltiin.

Amarillossa syötiin perjantaina, pikkujoulut olivat siis lauantaina. Söin Don Ama -burgerin ja pitihän sitä ottaa mojitoa ja mansikkamargaritaa, kun kerrankin sai kunnollista. Söin minä jälkiruokaakin, mutta sen söin ennen ainoatakaan kuvaa.

Black Friday oli myös samana viikonloppuna, joten kävimme lauantaiaamuna shoppailemassa Kuopion keskustassa. Tutustuin Google Mapsin toimintaan ja navigoin itseni Rock'n'Dotiin, jossa oli kaupan syntymäpäiväjuhlat ja sen vuoksi kaikki -25% paitsi kellomekot ja takit taisivat olla -35%. Mukaan tarttui pari töihin sopivaa kauluspaitaa, joista tuo Bannedin vaaleanpunainen on ikävä kyllä jo kaiken joulusuklaan syönnin jäljiltä himpun kireä rintanappien kohdalta, mutta tuo Collectifin Tura-paita on ihana. Rakastan noita rusetteja.

Ostin myös tuon Lindy Bopin auto-mekon, jota olin jo pitkään haaveillut ja jota harkitsin jo kesällä edellisen kerran kun kävin Rock'n'Dotissa, mutta jota en ostanut koska se oli siellä kallis. Sitten koska takitkin olivat hyvässä alessa, ostin tuon vaaleanpunaisen Collectifin takin, joka näyttää hotellihuoneen himmeän kelmeässä valaistuksessa likaiselta roosalta, mutta joka on kyllä ihan söpö vaaleanpunainen (suunnilleen samaa sävyä kuin kaulahuivini).

En yleensä osta mitään muuta kuin alusvaatteita ja sukkahousuja ketjuliikkeistä, mutta Gina Tricotlta ostin söpön ruman jouluneuleen ja samettitopin, jossa oli kiva sydänkaula-aukko. Työkavereita nauratin jouluneuleessani ja käytin sitä myös jouluaattona porukoilla. Pesun jälkeen tuosta materiaalista (akryylia) tuli tosi nihkeä ja muovisen tuntuinen, mutta ennen pesua se oli ihanan pehmeä.

Sitten päästään itse pikkujouluihin. Meitä oli hurjan paljon väkeä paikalla, kun osallistujia oli ympäri Suomen. Teemana oli 80-luku, mutta eräs jäi aikakoneen kyydistä hieman eri aikaan kuin muut...

Dress: Mildred Fishtail dress by Collectif

Bag: Tippi Bag by Hell Bunny

Shoes: Cindy Heels by Lulu Hun

Accessories: Collectif

Siinä vaiheessa kun pikkujouluihin osallistuminen varmistui, laitoin tämän Collectifin Mildred-iltapuvun tilaukseen, koska ajattelin, että kerrankin kun on tilaisuus pukeutua oikeasti eri lailla kuin arkena, niin se pitää käyttää hyväksi. Kuvissa mekko näytti ihanalta, mutta minulla ei ollut hajuakaan siitä miltä tämä näyttäisi livenä, koska kovasta googlauksesta huolimatta en löytänyt yhtään ainoaa kuvaa koko mekosta kenenkään muun kuin mallin päällä. Kauhulla odotin onko mekko sinnepäinkään, mutta jännitin turhaan, koska mekko on aivan ihana!

Mildredissä on ihanan pitkä korkokengissä juuri oikeanpituinen helma tällaiselle 172cm pitkälle ihmiselle, vyötärö on suurin piirtein siellä missä pitääkin, eli vatsarömpän yläpuolella mutta ei kainaloissa saakka ja bonuksena tässä mekossa on tuollainen pikkujoulukauden mässäilylle armelias kangaspala suoraan vatsan edessä piilottamassa ruokapöhön alleen. Näiden kuvien aikaan on siis tullut syötyä varsin tukevasti 80-luvun tyyliin...

Mekon helman pituus oli juuri passeli, koska poikkesin sen verran juhlatyylistä että ihonväristen sukkahousujen sijaan laitoin sellaiset kivat vatsan litistävät mustat sukkahousut, joiden en olisi välittänytkään näkyvän helman alta. Nämä Lulu Hunin samaa tilaisuutta varten ostetut Cindy-korkokengät sen sijaan pilkahtelivat söpösti helman alta laukun kanssa sävy sävyyn hopeisena. En ole ikinä käyttänyt mitään missä on näin paljon glitteriä, mutta näissä oli olo kuin Tuhkimolla, mutta Tuhkimostahan nämä kengät on nimensä ja ulkonäkönsä saaneetkin. Cinderella -> Cindy.

Ostin näihin päkiälaput, koska otin riskin ja laitoin nämä ilman koekäyttöä monta tuntia kestäviin juhliin, mutta päädyin sitten kuitenkin käyttämään näitä ilman pehmukkeita. Mukavat olivat jalassa, en saanut rakkoja eivätkä jalat tulleet kipeäksi. Kokoa UK5, sopii täydellisesti pienelle koon 38 jalalle.

En tiedä miten hyvin mekon materiaali näkyy kuvissa, mutta Mildred Fishtail Dress on siis metallinhohtoista samettia. Pintamateriaali on tämän takia hivenen karhea varsinkin jos silittää "väärään suuntaan", mutta näyttää oikeassa elämässä vielä paremmalta kuin kuvissa. Kiiltää upeasti ja keräsi paljon kehuja muilta juhliin osallistujilta, vaikka teemasta poikkesinkin. Mekko on kokoa UK10 ja vaikka naftisti istuukin, niin niinhän sen kuuluukin luiden kanssa tehdä. Vetoketjun sain itse vedettyä kiinni.

Mekossa on musta joustava bengaliinivuori polviin saakka, joka auttaa vähän silottamaan muhkuroita itsestäänkin ja loput hoitaa mekon armelias rypytys. Ainoa miinus on nuo roikkuvat off shoulder-hihat, jotka eivät pysyneet niin ylhäällä kuin tuotekuvissa vaan roikkuivat alempana luiden varassa ja joiden ansiosta oli välillä vähän alaston olo tuon yläosan kanssa. Tässä on aika matala kaula-aukko ja vaikka se pysyy muoviluiden ansiosta hyvin paikallaan, tässä oli silti aika paljon ihoa näkyvissä. Tuskissani mietin mitä liivejä tämän kanssa voi käyttää ilman että ne näkyvät alta, mutta sain vielä jotenkuten ahdettua alle vanhat olkaimettomat liivit ettei nyt tarvinnut sentään ihan hasardiksi ryhtyä ja olla ilman. Meillä oli työpaikalla nimittäin haku menossa vakipaikkoihin juuri näiden pikkujoulujen aikaan...

... ja avarasta kaula-aukosta huolimatta sain vakituisen työpaikan. Maailman paras joululahja. Aloitin tämän vuoden alusta vakinaisena ja on ihanaa päästä viimein suunnittelemaan elämää ensi viikon ruokalistaa pidemmälle. Hyvästi rahahuolet ja ne jatkuvat "valitettavasti sinua ei valittu tehtävään"-sähköpostivastaukset.

Työpaikasta puheen ollen, meillä on ollut älyttömästi herkkuja tarjolla. Halloweeninä oli suklaakuppikakkuja, jotka eivät olleet yhtä herkullisia kuin miltä näyttivät ja itsenäisyyspäivänä Suomi 100 -kakkua, joka oli just niin hyvää miltä näyttikin. Joulun aikoihin on ollut paljon karkkia tarjolla kun työkaverit ovat tuoneet ylijäämäherkkuja ja ulkomaan tuliaisia, jonka lisäksi sain neljä rasiaa suklaata ja yhden rasian vihreitä kuulia joululahjaksi. Sen lisäksi olin ostanut itselleni aiemmin yhden ison rasian vihreitä kuulia, joten olen syönyt aivan älyttömät määrät herkkuja ja sen takia paidat ja mekot ja hameet eivät enää tahdo mahtua päälle. En tehnyt tänäkään vuonna uuden vuoden lupausta, mutta jos nyt kevättalvesta viimeistään alkaisi käydä taas uimassa ja kunhan nuo loput kolme rasiaa suklaata on syöty loppuun, voisi vähentää herkuttelua (turha edes yrittää lopettaa kokonaan, ei nyt mennä tekemään tavoitteita, joita ei voi saavuttaa). Ei tässä muuta mutta siinä vaiheessa kun vaatteet jäävät pieniksi ja päätyy aina käyttämään sitä samaa aiemmin kuvissa näkynyttä tyllihametta, voisi olla hyvä idea pudottaa ne pari ylimääräistä kiloa pois.

Näistä ja muista syistä en ole hirveästi shoppaillut viime aikoina. Wannabelta ostin marraskuussa housut ja vissiin joulukuussa mekon alennuksesta, ja pari paitaa, mutta siinä kaikki. En ole aiempiakaan ostoksia ehtinyt kuvailla, kun en ole säiden ja yleisen laiskotuksen vuoksi kuvannut mitään. Olen tässä miettinyt josko nyt tulisi pakkasta ja päivät pitenisivät, niin ryhtyisi jälleen bloggaamaan aktiivisemmin. Julkaisen jossain vaiheessa ainakin ne jo pitkään kovalevyllä odottelemassa olleet kuvat ja jospa vaikka ottaisi muutamia talvisiakin kuvia silloin kun sää ja kuvaajien aikataulut sallivat.

Olen pahoillani, että tämä tauko venähti näin pitkäksi, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että jos ei jaksa tuottaa mitään järkevää, niin parempi odottaa kuin luoda jotain huonoa vain siksi että on pakko,. Pakko on vain kuolla ja sekin mielellään sitten 60 vuoden päästä aikaisintaan.

Mukavaa uutta vuotta kaikille!


TL;DR (English):

I was trying to keep this short, but as always it didn't work out. After all here's like 2 months worth of stuff I've been up to, which is mostly nothing, but I did participate in two pre-Christmas parties. The photos in this blog post are from the one my workplace arranged. I spent a full weekend in a hotel, went shopping with my co-workers and bought some stuff from Black Friday sales.

The pre-Christmas party had an 80's theme, but I dropped off the time machine in a different era. The dress I'm wearing here is Mildred Fishtail Maxi Dress by Collectif, which is a gorgeous metallic foil coated velvet evening gown that looked so beautiful I just had to get this when I actually had a chance to wear a dress like this. I tried googling if people had bought this so I could see what it looks like irl, but I didn't find any pictures so I had no idea what it would be like. Well, the answer is: pretty much perfect.

Mildred dress looks even more beautiful irl, the material is nice, shiny and stretchy and it's lined with black bengaline to give that smooth figure. It has a boned bodice and a long skirt that worked well for my 5'8 frame with heels and that ruching at the front is very flattering (since it hides the fact that I had been eating like a horse before these photos). The neckline however is very low and the sleeves didn't stay in place which is why the front boning is on some photos visible with the dress lining. I didn't flash anyone, but felt a little exposed from time to time. Got a lot of compliments even though I was a blast from even further past than the 80's.

In other news I got a permanent job with my co-workers. We all three started working together on May and will be working together for a very, very long time. Best Christmas present ever. No more worrying about money or finding a job. I can finally plan for longer than just what we're gonna eat next week. Not that I actually have plans, other than moving into a bigger apartment.

I didn't mean to take such a long break from blogging, but I've always thought that if I can't do it properly, it's better not to do it at all. I still have some unpublished photos from September and October which I'll publish at some point and hopefully I'll get to taking some new ones as well.

Happy New Year for everyone!