torstai 1. toukokuuta 2014

Oops... I did it again!

Hyvää vappua kaikille! Minä ostin taas uuden mekon! Uskooko kukaan jos sanon, etten aio ostella mitään pitkään aikaan varsinkaan, kun tarvitsisin edelleen uuden pörheän petticoatin?

Mekko on Hell Bunnyn Mariam-mallistoa; pastellisävyiset istuivat jopa päälle. Ne alkuperäiset värit, eli sininen, punainen ja musta ovat todella väljää kokoa, mutta tämä istui kuin unelma, joten rykäisin sen vapuksi päälle baariin. Rocksissa olisi ollut kilpailu parhaalle asulle ja koska mekkoni keräsi kehuja intiaaneilta ja gooteilta, olisin saattanut jopa ollakin niiden onnekkaan kymmenen joukossa, jotka voittivat liput Herra Ylpön keikalle. Mutta nope, me lähdimme jo yhdeltä baarista pois, koska ukkoni oli väsynyt ja J kärsi krapulasta ennen humalaa, kiitos tulisen kiinalaisruoan.

Tänä vuonna kokeilin vappujuomana jotain muuta kuin iänikuista Fresitaa, eikä yllä näkyvä litku pettymystä tuottanut. Prosentteja oli hurjat 7,5%, eli ei ollut liian ätäkkää tököttiä. Tätä oli sitten kiva nautiskella Rock Bandia ja Guitar Heroa lauleskellessa ja ukollakin oli kivaa, kun jo kauan sitten hajonnut kitarammekin pelitti sen verran, että hän saattoi soittaa pari biisiä, mikä tarkoitti sitä, että jouduin örisemään Amon Amarthin Twilight of the Thunder Godin. Pikkuveljenikin oli iloinen, kun emme laulaneet Kelly Clarksonin Strongeria.

Rocksissa oli mukavasti porukkaa sen lyhyen ajan, jonka siellä vietimme. Ensimmäistä kertaa näin, kun väki lauloi karaokea ja jos en olisi raakkunut jo kurkkuani käheäksi kotosalla, olisin voinut mennä kokeilemaan itsekin. Toisaalta minun olisi pitänyt nauttia hieman enemmän alkoholia ennen kuin olisin uskaltanut - kaikki muut kun jopa osasivat laulaa.

Tänään aloitin hienosti päivän mussuttamalla mamman paistamia munkkeja ja kaupan simaa nähtyäni puolen yötä epämääräisiä unia. Kamalan pelottava kummituspikkutyttö puukotti minut kuoliaaksi lyijytäytekynällä (peräti kahteen eri otteeseen) osana interaktiivista elokuvaa, ja toisessa unessa joku känninen ällötys yrjösi uniystäväni päälle. En tiedä kumpi oli pelottavampaa, mutta kallistun ehkä jälkimmäisen kannalle.

2 kommenttia:

  1. Pastelli sävyt on ihania! :)
    Se on niin kummallista miten randomeja unia voi nähä. Onneksi itse ei ole tullut painajaisia vastaan piiitkään aikaan :D

    VastaaPoista
  2. Nätti on tuo mekko! lisäkuvia kiitos :)

    Onneksi Freud ei ole tulkitsemassa unia... Olisin varmasti vakavasti persoonallisuuhäiriöinen mun unien perusteella eikä nuo sunkaan unet kovin järkeviä ole :D

    VastaaPoista