Lady with Lolas

Hyvää iltaa naiset ja herrat(?), tänään parrasvaloissa ovat mekkojen sijaan asusteet, eivätkä mitkä tahansa asusteet vaan Lola Ramonan kengät ja laukut - nuo taivaanlahjat naisille. Koska kaupungilla ei voi ihan alasti kulkea, niin yllä on kyllä mekkokin: vanha uskollinen Vivien of Hollowayn halterneck-mekko, joka näissä kuvissa pääsee oikein oikeuksiinsa asusteiden kanssa.

Lähdin ihan uteliaisuuttani katsomaan millaista valikoimaa tänä vuonna oli Ladies with Lolas -pop-up-putiikilla ja eikös siellä käynyt niin, että mukaan tarttuivat kolmet kengät ja tämä sievä Inez Love -laukku. Herätysostoshan tämä oli niin kuin olivat oikeastaan nämä Ava Sailor Girl-kengätkin (puolustuksekseni ne kahdet muut eivät olleet herätysostoksia vaan pitkäaikaisia haaveita). Molemmille on ollut jo runsaasti käyttöä ja varsinkin laukku on ollut melkein joka päivä matkassa mukana. Se näyttää tosi sirolta, mutta sinne saa hyvin mahdutettua ison, leveän lompakon, aurinkolasit ja muut tarvittavat tykötarpeet. Ei uskoisi, koska laukku on tosi siro.

Monista Lola Ramonan kengistä poiketen heidän laukkunsa ovat yleensä tekonahkaa, eli sopivat myös vegaaneille. Kalliitakaan eivät ole (koska kuka nyt tekonahkalaukusta viitsii maltaita maksaa), tämä yksilö taisi maksaa kuutisen kymppiä. Ei halvimmasta päästä, mutta ei myöskään kalleimmasta ja mielellään maksankin vähän enemmän, jos saan sillä rahalla laatua.

Ava Sailor Girl-kengät ovat sitten tismalleen juuri sitä paljon perään kuulutettua laatua. Aitoa nahkaa, pehmeät jalassa, päkiän alla on aavistus pehmustetta juuri sen verran, että ovat paitsi kauniit myös mukavat jalassa. Pidän näiden merihenkisyydestä ja siitä, että näissä on omalle jalalle juuri se täydellinen 6,5 cm korko, joka antaa paremman ryhdin ja naisellisen olemuksen mutta ei ole niin korkea, ettei näillä voisi kävellä. Hyvät töissä ja kaupungilla, ei ole rakkoja tullut (samaa ei voi sanoa ostamistani ballerinoista, mutta se on tarina eri postaukseen...)

Tukkakin onnistui vaihteeksi hyvin eikä lässähtänyt vaikka menomatkalla satoi vettä. Huivi hiusten suojaksi ja menoksi, on todettu toimivaksi keinoksi suojella kampausta + näyttäähän siinä aika fabulöösiltä punainen sifonkihuivi päässä viipettäessä. Työkaveri näki, kun olimme ottamassa kuvia ja ihmetteli, että mikäs Marilyn se siinä on, kunnes tajusi, että minähän se vain :D

Näissä kuvissa yhdistyvät hyvin kaksi suosikkibrändiäni: Vivien of Holloway ja Lola Ramona. Brittiläistä ja tanskalaista laatua, puuvillaa ja nahkaa. Nykyään muutenkin suosin laatua hinnan yli ja vaikka halvalla voi ylläri kyllä saada välillä hyvääkin, tietyistä asioista olen valmis maksamaan ja laadukkaat kengät kuuluvat siihen kategoriaan. Olen ollut tänä keväänä ja kesänä vähän sekaisin kenkien oston kanssa ja olen hamstrannut useita pareja kotiin, mutta on niillä ollut käyttöäkin. Meinasin jo sanoa, että mekkoja en sitten olekaan ostanut paljoa, mutta vastahan minä ostin The Pretty Dress Companylta kolme mekkoa... Kuvia odotellessa julkaisen näitä vanhempia kuvia tänne säännöllisen epäsäännöllisessä tahdissa.

Loppuun vielä mainostan Lady Fiftari -kisaa. Halukkaat voivat käydä äänestämässä minua (nro. 7. Princess Huggy) Facebookissa kisasivuilla. Julkaisen vielä tänne erikseen muutamia kuvauspäivänä otettuja kuvia, mutta en suoraan sanottuna näytä niissä mitenkään imartelevalta, että ei tässä mikään kiire ole. Luulisi nyt että ammattilaisvalokuvaajan kuvissa onnistuisi näyttämään nätiltä, mutta kaipa sitä vain tuli oltua liian paska jäykkänä, että olisi tullut näytettyä edes etäisesti nätiltä. Perus vituiks män, mutta sellaisia supersankareita myö täällä Savossa ollaan!

In English:

For once, it's not all about the dress (which an old dress of mine by Vivien of Holloway) - it's all about Lola Ramona. I recently bought a new bag and three(!) pairs of shoes from our local pop-up shop that sells only Lola Ramona products and here are my new beautiful babies: Inez Love bag and Ava Sailor Girl shoes.

I've loved Lola Ramona ever since my first pair of shoes from them and still do. The Inez Love bag is made from very soft faux leather and even though it looks very small, it miraculously takes in my large wallet, sunglasses, phone and even some makeup. I usually prefer genuine leather for quality, but this bag doesn't disappoint: it's very high quality, looks pretty and even the lock is very durable despite me abusing it all the time.

The Ava Sailor Girl Shoes live up to my high standards: they are beautiful, made from high quality genuine leather and they have just enough heel (6,5 cm) to give a better posture without making your feet hurt. These shoes have a soft comfortable footbed that has allowed me to wear these for a full day of work and around the town without giving me sore feet. I hope they make more similar shoes (with the soft foam in the footbed, because my older shoes don't have them) with this kind of heel, because these are really lovely and comfortable (unlike the ballerinas I bought, but that's a story for another time...)

In these photos I actually had a good hairday, and I also had quite nice hair on the photoshoot we had for Lady Fiftari competition. Despite having a beautiful hairdo I ended up looking so bad in all the photos so I'm not in a hurry to publish them here, but if you want to see my competition photo and possibly vote for me, you can do that here. Just give me (or any other of the beautiful ladies) a like :)

Pikkujouluja odotellessa ostin uuden mekon

Viikko on kulunut mukavissa merkeissä. Aloitin uuden työn maanantaina ja vaikka aluksi vähän takeltelin hommieni kanssa, ovat työkaverini neuvoneet minua ja työ alkaa sujua. Joka aamu on mukava herätä, vaikka väsyttää, kun ensimmäinen ajatus on "Mitähän kivaa opin/pääsen tekemään tänään?"
Harva on niin onnekkaassa asemassa, että tykkää paitsi työstään myös työkavereistaan. Huumori on kuuden miehen kanssa ronskia toisena kahdesta joukon ainoasta naisesta ja työympäristö erilainen kuin edellisessä paikassa, mutta olen alusta asti ollut siellä kuin kotonani, joten ilahduin kovasti, kun uusi työsopimukseni jatkuu tammikuun loppuun saakka. Sen jälkeen sitten katsotaan onko jatkolle tarvetta, mutta minulle kyllä kelpaa. Haluan oppia lisää ja olla en pelkästään hyvä, vaan loistava työntekijä.

Keskiviikkona käytiin taas Janinan kanssa kuntosalilla ja uimahallissa, johon upposi huomattavasti enemmän aikaa kuin kuntosaliin. Sukeltelin taas ja uimavalvoja jo pari kertaa sukelluksiani tuijoteltuani tuli antamaan neuvoja pituussukellukseen ja niiden neuvojen voimalla sukelsinkin pari kertaa altaan päästä päähän (25 metriä), vaikka väkeä oli altaassa liikaa. Sukelsin sitten penskojen jättämät rinkulat neljästä metristä ja totesin, että eipä paine enää käy korviin samalla tavalla kuin joskus.
Teki myös mieli taas ärhennellä ihmisille, että onko se ringissä uiminen niin vaikeaa ja että kuntouimareiden radalle ei ole asiaa sunnuntaiuimareilla, jotka jarruttavat oikeasti vauhdikkaiden ihmisten uintia haahuilullaan.
Viimeisimpänä ennen lähtöä vetäisin tähän astisen pituussukellusennätykseni, joka on arviolta jotain 30-32 metrin väliltä. Käännyin altaan matalassa päässä ja sukelsin niiden viirien yli, jotka toissakerralla olivat sukellustähtäimessäni merkitsemässä "maalia."
Juuri kun ehdin olla iloinen, luin että Suomen pituussukelluksen naismestari on sukeltanut 131m. Jeep. Vaatii ehkä vähän enemmän harjoittelua ja vähän vähemmän sunnuntaiuimareita törttöilemään edessä.
Eiköhän se 50 metriä ole sitten sopiva seuraavaksi tähtäimeksi.

Perjantaina tuli TopVintagen tilaus, jonka tein maanantaina. Olin odottanut sitä koko viikon kuin tuli hännän alla ja kun tulin kaupungilla naamarasvaostoksilla käytyäni kotiin pakettia ihailemaan, oli pöydällä lappu, että käypä postista. Oli mies sitten istunut vessassa, kun postimies oli käynyt rinkuttelemassa ovikelloa. Perhana.

Paketti piti sisällään paljonkin tavaraa, joista tärkeimpänä odotin tätä Hell Bunnyn Tamara-mekkoa. Kun näin sen ensimmäistä kertaa TigerMillyn sivuilla, totesin, että siinä on pikkujoulumekkoni, ja kun se tuli TopVintagelle, kyselin onko heille tulossa myös Aberdeen-mekkoa, jonka kynäversio heillä oli säilössä. Senkin tultua varastoon pistin tilauksen menemään ja ostin sen kauan haaveilemani So Rainyn koirasateenvarjonkin, joka ei tullutkaan paketissa... Juuri kun ehdin huolestua, huomasin lapun, jossa luki, että sontsa tulee eri paketissa, koska se ei mahtunut pakettiin.

Sateenvarjoa odotellessa palataan mekkoon. Eikö ole upea?
Jotenkin olen pysytellyt täysmustasta erossa jo jonkin aikaa, mutta tämä oli pakko saada vaikka mustana. Tamara-mekkoa saa ennen pitkää myös punaisena ja petroolinsinisenä/-vihreänä, mutta musta on sen verran klassinen, että tämä kotoutui minulle oitis. Rakastuin siihen jo ekalla sovituksella (kestää päällä, ei valu, on napakka mutta ei liian pieni, ei tarvitse välttämättä tylliä, mutta näyttää hyvältä myös tyllin kanssa), joten uhmasin säätä ja lähdin ottamaan veljen ja Janinan kanssa kuvia kaupungilla näin pyhäinpäivän kunniaksi, vaikka oli kylmä, tuulista ja näiden kuvien aikaan ripsi vettäkin. Että sellaista.

Ainakin kiharat kesti kuvien ajan, ja sääolosuhteiden takia en harjannut niitä ensin vaan annoin niiden pysyä kiiltävinä, koska tukallani on tapana, että siinä vaiheessa kun harjaan korkkiruuvikiharat laineille, koko tukka menee pörröön ja kiharat liukenevat sen siliän tien. Jos olisin harjannut hiukset, olisi Color Mask Pearlilla saavutettu kiilto mennyt kiharoiden ohella kankkulan kaivoon. Nämä sentään säilyivät siihen saakka, että pääsimme kahville Kinskiin asti.

Dress: Hell Bunny Tamara
Cardigan: King Louie Heart Ajour
Belt: second hand (Gina Tricot)
Hair accessory: Lindex
Necklace: Vivien of Holloway
Earrings: From Paris with LovePetticoat: Olivia Rouge

Olen varmaan maininnut aiemminkin, että minusta on tullut Kinskin vakioasiakas. Käyn siellä kerran viikossa tai kahdessa, joskus kahdestikin. Eilen söin pizzaa ja vohvelia ja tänään tuollaisen kermahatun, jonka päällä oli murotaikinaa. Oli namia. Pikkuveli söi suklaakreemikakkua molemmilla kerroilla ja Janinalle maistui kermahattu myös. Omistaja on herttainen, kun hänestä saa melkein aina juttuseuraa. Toivottavasti ei aika käynyt liian pitkäksi näin pyhäinpäivänä.

Minun piti viettää Halloweenia ja siksi en vetänytkään hepuleita kamalasta säästä vaan otaksuin, että jos valo vaan riittää rakeettomiin kuviin, saa kuvista ihan ajankohtaisen synkkiä. Otatin silti pari kuvaa sisätiloissakin, jos ulkokuville olisi käynyt köpelösti. Kuvista tuli hyviä (kiitos Janinalle taas kerran), mutta Halloweenin vietto jäi siihen, että istuin koneella koko illan ja istun vieläkin, vaikka yleensä nukun tähän aikaan. Tuossa olisi vielä se drinkkikin, joka minun piti juoda katsoessani elokuvaa, jota en katsonutkaan.

Sellaista tällä kertaa. Ensi viikoksi on luvattu kauniita ja vuodenaikaan nähden lämpimiä säitä, mutta koska olen töissä, ei niitä varmaan tule hyödynnettyä kuvausten muodossa. Halua kyllä olisi, mutta ei aikaa, kun aurinko alkaa laskea siinä vaiheessa kun minä lähden neljän maissa kotimatkalle. Eikä se ihmekään ole, onhan jo marraskuu. Kohta on paitsi pikkujoulut, joita varten ostin tämän mekon, ja sitten vielä ihan oikea joulu.
Joko saa aloittaa jankuttamisen?
Kohta on joulu!

In English:
I bought a new dress, Tamara Dress by Hell Bunny. I originally saw it on TigerMilly, but when it came to TopVintage, I knew I had to have it. After they stocked another Hell Bunny Dress called Aberdeen, I put both in my shopping bag and accompanied them with a new cardigan by King Louie (which I also have in cream) and some other stuff.
But the dress - isn't it gorgeous?
It fits really well and though it's on the small side, I'd definitely recommend picking your normal size as it's meant to be tight-fitting. For me S(UK10) was perfect and even though it doesn't require a petticoat, I preferred a little more lift so I wore one of my less poofy petticoats. It looks perfectly pretty both ways, but for me more is more.

I started in a new job this week and I have to say I like it. I'm also very happy I can stay there until the end of January, and perhaps even longer. I mean how many people can say they're happy to go to work and not doing it just because they have to?
I've asked a lot of help, but I'm getting better and I'm always excited about what new I can learn each day. I want to learn everything I can.

I also got advice when I was diving in the swimming hall and with that advice I could reach my new personal best of approximately 32 metres. I previously reached only 25 metres (the lenght of the pool), but I'm gonna take twice that (50 metres) as my next goal. That's gonna take some training, so I hope people won't get in the way as badly as they did on Wednesday.

Bunnies and cake

No nyt se tuli. Syksy.
Vakiokuvauspaikka on täynnä puista irronneita lehtiä, ulos kun tuijottaa kämpän ikkunasta, ensimmäisenä erottaa muiden vihreiden puiden lomasta yhden kellastuneen koivun. Perjantaina satoi vettä kuin Esterin perseestä, käytin uutta trenssitakkiani ja vaikka minulla oli sateenvarjo, oli takki litimärkä töihin mennessä takaa ja vasemmasta hihasta ja töissä tullessa edestä ja taas siitä vasemmasta hihasta (koska sateenvarjosta kiinni pitäminen on järkevää, koska vesi valuu sontsasta suoraan hihaan). Ei muuten ole vedenpitävä trenssi, oli ehkä hieman märkä olo kotiin päästessä. Osin kyllä hiestä, sillä vaikka oli pimeää ja sateista, ei tuolla ulkona ole ollut kovin kylmä. Otin liikaa ennakkoa ja luulin, että syksy tuli jo ihan kokonaan, vaikka on vielä lämmin.

Ennakoin ehkä liikaa taas, kun laitoin neuleen päälle, mutta itseasiassa tässä Collectifin Annie Bunny -neuleessa oli hyvä olla pihalla. Ei ollut kuuma eikä kylmä, koska puuvillainen neule hengittää. Alla oli alusmekko ihan vain siksi, että rykäisin vahingossa kaikki ihonväriset rintsikat pesuun ja tummat näkyy läpi.
Alunperin minun piti kuvata ihan toinen paita, Lindexiltä ostamani venekaula-aukkoinen ihanuus, mutta sekin ja hätävarapaitakin olivat molemmat pesussa. Höhö.
Joten, tässä on heinäkuussa ostettu Annie Bunny top yhdessä Collectifin Liesel-hameen kanssa, joka on oikea murheenkryyni. Se imaisee kaiken lian, ja kun se lyhentyi vyötärön levennyksen yhteydessä ompelijalla, töröttää tyllit rumasti alta. Ja varsinkin tämä musta tylli aiheuttaa päänvaivaa, koska vaikka siinä on kolme kuminauhakujaa niin kuin Samsin hameissa yleensä, ei kuminauha mahdu alempiin!
Kermanvärisessä sain vaihdettua kuminauhan paikkaa, mutta tässä keskimmäinen kuja on umpeen ommeltu ja se ja alempi kuja ovat molemmat liian kapeita kuminauhalle ilman, että se menisi samalla tavalla inhottavasti rullalle kuin Hell Bunnyn hameissa. Ei sitten.

Cake and bunnies!

Livenä Annie-toppi on oikeasti tummempi, likaisemman sävyinen vanha roosa, mutta niin kuin Collectifin omilla sivuilla ja näissä kuvissa, näyttää se todellista vaaleammalta. En tiedä, ulkona se näytti kyllä vaaleammalta paljain silminkin, mutta sisällä melko rumanväriseltä :D Kameleonttipaita.

Kävin tänään taas kaupungilla tuhlaamassa rahat jo ennen kuin palkka tulee. Ostin mitä pitikin (eli ripsivärin ja eye linerin), mutta myös mitä en sinällään tarvitse juuri nyt, mutta joille on käyttöä.

Minä, mekko- ja hameihminen, ostin peräti kahdet housut! Toiset kotikäyttöön wannabelta 28 eurolla (joku tuossa värissä houkutti liikaa), ja toiset Sokokselta -70% alennuksesta 21 eurolla. Farkkuina ne myytiin, mutta on kyllä jegginsit. Edessä feikkitaskut, takana oikeat, lahkeet on suorat, joustaa niin, että minunkin takalistoni mahtuu niihin eikä verenkiertokaan katkea polvista alaspäin. Eli kelpaa.

Ostin myös hiusväriä, vaikka sitä on kotona 6 purkkia. Ai miten niin hamstraan?
Yhdellä värjäyskerralla menee puolestatoista kahteen purkkia, riippuu kuinka paljon lutraan Color Maskia sekaan. Tämä väri kestää hyvin päässä, mutta Dark Tulip kesti vielä Tulipia paremmin, koska oli kylmempi, violetimpi (ja ylläri: tummempi) sävy ja ne tuntuvat kestävän paljon paremmin hiuksissa kuin muutamassa pesussa viemäriin valuvat puhtaat punaiset.

Syksystä vielä sen verran, että oletteko päässeet tutustumaan mm. Collectifin ja Hell Bunnyn syysmallistoihin?
Voi apua. Kaikki rahat menee tänä syksynä. Niin paljon herkullisia kankaita molemmilla, että pitää nyt pari kuukautta kituuttaa ja sitten hurvitella. Onneksi on synttärit ensi kuussa, niillä rahoilla voi sitten hyvällä omalla tunnolla shoppailla.
Ai mitä vielä siitä säästämisestä?
Eikös sitä nimenomaan säästetä asioihin, joita halutaan, hmm? ;P

Office Lady ja Collectifin tilaus

Tällä viikolla olen ollut melkein pesun kestävä konttorirotta ja hyvä siinäkin mielessä, että melkein joka päivä onkin satanut vettä joko meno- tai paluumatkalla töihin. Yleensä vähän molempina.

Käytiin viime lauantaina Kuopiossa Matkuksessa, josta ostin Sunny´sista italialaisen mekon, josta ei kyllä vielä ole kuvia, ja The Body Shopista meikinpoistoainetta. Johan minä torstaina(ko?) olin ehtinyt ostaa Vibram Fivefingersit. Sitten tiistaina tulikin Collectifin tilaus perille ja vaatekaappiini tuli vähän enemmän yhdisteltäviä vaatekappaleita. Tämän viikon perjantaina pari näistä vaatekappaleista menikin käyttöön luomaan office lady -työasun.

Tilasin Collectifin mustan Fiona-kynähameen ihan juuri siksi, että se on kätevästi yhdisteltävissä niin fiftaripaitoihin kuin esim. ihan tavalliseen kauluspaitaankin. Hame on puuvilla-elastaanisekoitusta, sopivan kevyttä materiaalia, mutta lähestulkoon joustamaton ja kurttaantuu todella helposti. Koonkin kanssa menee vähän niin, että lanteilta se on mittataulukon alkupäässä, eli minulle persuksen kohdalta UK10-koon loppupäässä olevalle se on lanteilta hyvin kireä, mutta vyötäröltä taas melko väljä, eli isompi kuin mittataulukon mukaan. Väliin menisi nyrkki tai kaksi, jotka kyllä vyötärön välissä käväisivätkin suoristelemassa kurttaantuvaa Dolores-toppia.

Yläosana oli siis valkoinen Dolores, joka on malliesimerkki siitä kuinka Collectifin Dolores-topit ovat pahamaineisen erikokoisia. Minulla on siis punainen Dolores, joka on kurveja nuoleva napakka ilmestys - ja sitten on tämä, ohuempaa pusero-materiaalia oleva valkoinen yksilö, jonka vyötärö on niin väljä, että sinnekin menee nyrkki väliin. Ja yritäpä kaventaa, kun vetoketju on sivussa...
Tätä ei sitten käytetä hameen/housujen päällä näemmä kovinkaan paljoa, kun punainen Dolores kelpasi siihenkin.
Bonuksena sanottakoon, että rintamus on tässä niin hyvin muotoiltu, että Kuopion New Yorkerista ostamani (lapun mukaan liian isot, mutta käytössä sopivat) rintaliivit pysyivät paikallaan ilman olkaimia. En viitsinyt hankkia toisia punaisia juovia olkapäihin, koska näistä hihoistahan jää rumat hankaumat/painaumat käsiin, riippuivat ne missä kohdin käsivartta hyvänsä.

Muihin Collectifilta tilattuihin asioihin kuuluvat Eloise-kynämekko, jonka kanssa minun olisi pitänyt noudattaa Topvintagen ohjetta siitä, että tilaa kokoa pienempi, koska mekko on todella isoa kokoa. True to size, my ass, mekon vyötärölle jää todella paljon tilaa (jonka voi kuroa vyöllä) ja lanteillakin on tyhjää rinnasta nyt puhumattakaan. Kaiken lisäksi mekko on leikattu rinnasta niin, että sitä rintamusta pitäisi olla tai jää tyhjää kangasta. Kaverilla on onneksi ompelukone, joten jos kysyn oikein nätisti, hän varmaan kaventaa mekkoa minulle.

Laiskana otin kuvan ennen muoveista riisumista, vaikka jälkeenpäin olisi voinut olla viisaampaa.

Ostin myös Annie bunny -neulepaidan, joka on huomattavasti tummempi vanha roosa kuin missään kuvassa, eikä oikeastaan kovinkaan pinkki/vaaleanpunainen, jollaisena sitä myytiin. Rumanvärinen, mutta kauniin mallinen, joten sopii sekä Fiona-hameen että mustien Bonnie-housujen kanssa. Nekin istuvat hyvin napakasti, punaisia sisarhousujaan paaaaaaljon kireämmin, että kurvit oikein korostuvat. Joustoa ei ole nimeksikään, mutta istuvuus on kyllä mielestäni todella hyvä, vaikka juuri housujen kireys on yleensä se syy miksi en käytä housuja. Vähän kaksipiippuinen juttu.

Mukaan tarttui myös kaksi vyötä, molemmat vaaleanpunaisena. Tuo kapeampi Martha-vyö huijasi minua, koska kaikissa kuvissa se on vyötäröllä kireänä, mutta oikeesti tuossa ei ole reikiä sen vertaa, että sitä voisi käyttää missään muualla kuin lantiolla. Työkaveri tulee tässä pelastukseen; hänellä on kuulemma rei'itin, että voin tehdä siihen lisää leikiä ja käyttää vyötäröllä. Minä kun en niitä tavallisia housuja käytä, niin en tee yhtään mitään vyöllä, jota voi käyttää vain lanteilla.
Toisen vaaleanpunaisen rusettivyön ostin ihan siksi, että se sopii yhteen tiettyjen mekkojen kanssa ja myös yhden mekon kanssa, jota en ole vielä tilannut, mutta jonka haluan. :D

Viimeisenä ja todennäköisesti vähäisempänä ostin myös Pamela Mannin pilkulliset ja saumalliset sukkahousut, jotka varmaan tekee saman kuin kaikki muut, että repeää ensimmäisellä käyttökerralla ja se sitten niistä 12 eurosta.
Tosiaan tällä säällä sukkahousuja on tullut käytettyä. Periaatteessa tarkenisi ilman, mutta kun lämpö on vakituisesti siinä 15 asteen tienoilla niin ohuissa sukkahousuissa pärjää paremmin. Vähän riipoo, kun viime vuonna kävelin koko heinäkuun ilman sukkia. Nyt on ollut pari päivää töissä, ettei ole ollut sukkahousuja ja samalla lailla pari päivää kotona, että ei sukkia. Yölläkin pitää nukkua pörrösukat jalassa, hemmetti soikoon.

Jotta tästä ei tule pelkästään vaatteisiin keskittyvä postaus, sanottakoon viimeisenä, että nyt jäin sitten lomalle. Viikoksi. Ja lomasuunnitelmatkin lakaistiin sopivasti jalkojen alta "muuttuneiden olosuhteiden" vuoksi. Nyt kyyhötän sitten koko viikon yksin ja pyörittelen sormia, koska kaikki muut on töissä. Eikä tuolla säälläkään juhlita, jos se yhtä kylmänä ja sateisena jatkuu. Tehokkaasti voi siis käyttää koko viikon sisällä yksin murjottamiseen.
No, ehkä nyt voisi tehdä sen toissavuotisen vaatekaapin kevätsiivouksen. Minulla on paljon vaatteita, joita en käytä, mutta jotenkin tuntuu siltä, ettei mitään raaski kuitenkaan heittää mäkeen, jos niitä sitten lopulta kuitenkin käyttäisi. (Ei tule käytettyä.)