maanantai 24. huhtikuuta 2017

Sillisalaatti - kenkiä, teetä ja töitä

Päivää pitkästä aikaa. Minulle kuuluu hyvää, vaikka ei kukaan sitä kysynytkään :D On tullut pari viimeistä viikkoa juoksenneltua kaupungilla, käyty haastatteluissa, käyty uusiohaastatteluissa, käyty hoitamassa vakuutusasioita... Sillansuussakin käytiin poikaystävän kanssa parilla ihan päiväsaikaan, maistelun uutta Luksusdippi-ruoka-annosta. Chorizomakkaraa, lammaslihapullia ja perunalohkoja, simppeliä ja hyvää. Jotenkin rasvainen ruoka vain tökkii nykyään, enkä saanut syötyä annosta loppuun saakka.
Kahvillakin tuli käytyä parikin kertaa viime viikolla. Sain hyviä uutisia - pääsen töihin! Ja vielä sellaista hommaa, joka oikeasti kiinnostaa ja muutenkin kyseessä oli se ns. ensimmäinen vaihtoehto, jonne olisin halunnutkin kaikista eniten. Töitä ei ole kuin syyskuun toukokuun alusta syyskuun loppuun saakka, mutta saahan sitä aina toivoa jatkoa ja parempi sekin on kuin ei mitään. Olen ihan täpinöissäni! Kannattaa lupailla työkavereille pullaa ja muffinsseja, lahjomistaktiikka toimii, höhö.
Hammaslääkäriin pitäisi varata aika hammastarkastukseen ja kuontalonkin joutaisi pistää kuosiin ennen töiden alkua. Juurikasvu on kasvanut sen pituiseksi, että vaalentaminen tulisi jo tarpeeseen ja nyt kun päänahkakaan ei enää syyhyä kuin jatkuvasti, niin ehkä sen saisi jopa vaalennettua ja vähän muutenkin tukkaa siistittyä. Olen käynyt Sokoksen Hyvä olo-kampaamossa ja sinne voisi mennä seuraavaksikin.

Aasinsillan kautta Sokokselta ostin taas yhden NYXin punan sävyssä Merlot. Kuva valehtelee, väri on jotain marjanpunaisen ja viininpunaisen väliltä, seuraavissa asukuvissa sitten näette tarkemmin. Tuota Master Precise-eyelineria olen käyttänyt monta vuotta ja nyt kun edellinen sanoi itsensä irti, piti ostaa lisää. Loistava hinta-laatusuhde. Monesti tuollaiset tussimalliset kuivahtavat nopeasti tai väriä ei tule tarpeeksi, mutta tämä ei ole koskaan pettänyt.
Kirpparilöytöjäkin tein vaihteeksi. Tällaiset söpöt popot löytyivät Pelastakaa Lapset ry:n kirpparilta. Aitoa nahkaa, vähän napakat kärjestä, taitavat olla vintagea mallin perusteella, mutta ei hajuakaan miltä vuosikymmeneltä. Kengät olivat moitteettomassa kunnossa, mutta ekalla käytöllä huomasin, että kantalaput rapisivat pois, joten pitää käyttää nämä suutarilla, että pääsee taas käyttämään näitä. Näissä on juuri täydellisen matala korko ja tuo rusetti tekee kengistä söpön tyttömäiset.

En yleensä löydä kirpparilta mitään vaatteita, koska pikkukaupunki, jossa on tätä nykyä tasan H&M, Lindex ja Kappahl kun Vero Modakin lopettaa (ei sillä että olisin ostanut sieltä mitään moneen vuoteen muutenkaan), mutta tällaisilta kirppareilta, joista löytyy oikeasti vanhaa tavaraa, löytyy ihania aarteita. En oikein osta muuta kirpparilta kuin kenkiä ja nekin vain nahkaisina ja edulliseen hintaan. Näillä oli hintaa 2€, jonka lisäksi ostin kolmella eurolla käyttämättömän litran pressopannun, jonka vein porukoille, ettei tarvitse aina arpoa löytyykö teepusseja vai ei. Kippasin myös 450g kardemummateetä sinne samaan syssyyn, niin ei tarvitse ihan heti pohtia loppuuko tee.
Itselleni ostin viimeisimpänä teeostoksena lisää Mandragoran teetä, tällä kertaa mintun ja vadelman makuisena. Tämä on varmaan parasta teetä koskaan, maistuu oikeasti molemmille ja on ihanan raikasta. Omnomnom.

Kuten sanoin aiemmin, en yleensä löydä mitään kirppareilta, mutta sitten muistin, että löysin nuo yllänäkyvät Topmanin Avecit jo viime syksynä kierrätyskeskukselta neljällä euroa. Aitoa nahkaa, Made in Finland, sopivat varmasti hyvin fiftarityyliin ja vaikka mihin muuhunkin käyttöön. Korko on maltillinen, tykkään tuosta t-remmistä. Käyttöön eivät ole vielä päässeet, mutta nyt kun alkaa tareta taas normaaleilla korkokengillä ja sukkanauhasukilla, niin eiköhän nämä käyttöön kohta puoliin pääse.

Seuraavissa asukuvissa on yksi vielä vähän vanhempi kirppariostos, joka pääsi vasta nyt käyttöön, vaikka on sekin vaatekaapissa pyörinyt jo pitkään. Tuoreemmat ja uudemmat ostokset ovat vasta matkalla Suomeen Iso-Britanniasta, kun tuli tässä toissa viikolla ostettua tavaraa Collectifilta. Kevät on tulossa, niin vähän lisää kukkasia ja hempeitä pastellivärejä elämään. Niiden kuvailua odotellessa.

Aurinko paistaa risukasaankin, innolla odotan töiden alkua ja unirytmin kuntoon saamista. Tänään pitäisi vielä käydä shoppailemassa äidin ja veljen kanssa ja vaikka minulla ei mitään ostettavaa olekaan, niin samapa tuo on käydä tuulettumassa ihmisten ilmoilla. Paljon on koneella tullut istuttua, kirjoittelen edelleen tarinoitani ja olen tylsään elämääni ihan tyytyväinen :)

Ei enempää tällä erää. Mukavaa kevättä kaikille! Palaillaan seuraavassa postauksessa asukuvien kanssa.


In English:

I'm doing good, thank you for (not) asking. I actually got a job and will be working from May till the end of September. Shorter time period than expected, but much better than nothing. I'm so excited!

Everything else is good too, nothing special. I found some really pretty vintage(?) shoes for 2 euros, they're leather and in good shape except for the heels that need a replacement. I wore them out and noticed that the heels are breaking apart, but it's nothing a quick trip to a shoemaker won't fix. Those shoes are a little bit on the tiny side (I usually wear a 5, but these are 4.5), but leather is a nice material and will surely stretch enough to fit my toes a little better.

The black shoes are an earlier purchase that cost 4 euros. Genuine leather, made in Finland, in perfect shape. (Why do people give up these kind of shoes for free?) Haven't worn them yet, but will surely do so at some point. I could see them working for 40's inspired outfits even though the heel isn't the right shape, but close enough. I like the t-strap.

I also bought a new NYX lipstick in Merlot. The color is very nice, you'll be seeing more from this lipstick in the next outfit photos. There's also an even earlier second hand purchase in those photos which I've had for almost a year, but hadn't worn even once. Seems like I have actually found something, even though I always say I never find anything useful in second hand shops. It's are, but when it happens, I find true gems, like those brown shoes. So cute!

The last item is some more tea with mint and raspberry. So tasty, and I'm still sorry it's not available outside Finland, because it's like the best tea I've ever had. Om nom nom.

In other news I have no other news :D Happy spring for everyone!

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Fairytale Sinead Dress

On tämä kevät ollut kyllä ihmeellinen. Vuoron perään on 6 astetta lämmintä, vuoronperään sataa montakymmentä senttiä lunta ja on pakkasta. Nythän lumet ovat jo valtaosin sulaneet (pakkasta on silti), mutta tässä kuvia edellisen lumituiskun jäljiltä maaliskuun lopusta, kun kelit olivat vielä huomattavan talviset. En ole ikinä siristellyt yhtä paljon kuin näiden kuvien ottamisen aikaan, meinasin tulla tuossa auringonpaisteessa lumen ympäröimänä ihan sokeaksi :D
Tällä kertaa parrasvaloihin pääsee tämä upea Lindy Bopin Sinead Fairytale-mekko, jonka ostin samassa paketissa kahden aiemman jo blogissa esitellyn mekon ja hameen kanssa. Tämä on samaa mallia kuin Sinead City Lights-mekko, joka näkyi blogissa aiemmin jo maaliskuun alkupuolella ja istuu tismalleen samalla tavalla. Vyötärö on minulle vähän korkealla, mutta koska yläosan kiiltävä trikoomainen kangas venyy, sen saa venytettyä suunnilleen oikealle kohdalle ja vyötärön saa kurottua mekon mukana tulevalla vyöllä kapeaksi. City Lights-mekon kanssa mainitsin hihojen läpinäkyvyydestä, mutta tämän kanssa se ei ole samanlainen ongelma, koska pohjaväri on vaalea eikä kalmankalpea ihoni paista siitä samalla tavalla läpi. Torso taas on vuorattu, joten voi huoletta käyttää vaikka mustia alusvaatteita jos siltä tuntuu.

Mekossa on mukavan leveä swing-helma, joka imaisee alleen kivasti myös Samsin alushameeni alleen, eikä näytä siltä, että se olisi liian täyteen ahdettu kuppikakku. Toki ainahan se olisi parempi, jos helmaa olisi vielä iiiihan vähän enemmän (koska enemmän on enemmän), mutta kauniilta tämä näyttää rypytyksen kanssa myös vähemmälläkin tyllillä. Helma ei itseasiassa välttämättä tarvitse sellaista ollenkaan, koska mattapolyesteri ei takerru samalla lailla sukkahousuihin kuin puuvillakankaat ja rypytyksen ansiosta mekko laskeutuu nätisti alas muutenkin. Materiaali onkin mekon parhaita puolia, tekee siitä samaan aikaan moneen arkitilanteeseen käyttökelpoisen, mutta myös juhliin kelpaavan. Mammakin rakastui helman printtiin, mutta kuka nyt ei rakastuisi?

Katsokaa itse miten upea!
Mekon printti olikin suurin syy, miksi tämä oli pakko saada. Aiempi Sinead-mekkoni oli sellainen, että otanpa tuon tuosta, kun se näyttää kivalta, mutta tämä oli sellainen must get-mekko, joka oikein huusi nimeäni. Jos joku mekko näyttää oikeasti minun persoonani, niin se on tämä tässä näin. Upea helma, kiva yläosa ja monikäyttöinen vyö, jota voi käyttää muidenkin mekkojen kanssa ja jota on tullutkin käytettyä jo aika paljon.

Sinead Fairytale-mekko on tainnut puhutella muitakin, koska tämä on myyty jo kahdesti vai kolmesti loppuun sekä Lindy Bopin sivuilta että ainakin niiltä myyjiltä, joilla tätä on ollut varastossa. En ihmettele yhtään, koska mekko on 30£ hintaan todella edullinen. Eihän tätä voi verrata mihinkään Pinup Couturen luksusmekkoihin, koska tässä oli muutamia irtolankoja roikkumassa eikä helman materiaali ole yhtä laadukasta miltä se näyttää, mutta kyllä tämä on enemmän kuin hintansa arvoinen ja jos joku vielä tämän jostain bongaa, niin kannattaa kyllä ostaa. Upean näköinen ja mukava päällä.

Kyllä tähän kulminoituvat hyvin omat henkilökohtaiset tyylimieltymykseni.
Viimein kuviin pääsevät myös nämä ihanat TopVintagelta ostetut Powderin puuterinvaaleanpunaiset hansikkaat (jotka on nämäkin jo loppuunmyyty tai poistettu sivuilta näin kevään tullen). Nämä ovat 80% villaa ja 20% viskoosia, joten nämä ovat lämpimät ja superpehmeät käsissä ja ovat olleetkin runsaassa käytössä. Mukavaa näissä on tuo, että varret ylettävät hieman korkeammalle, joten ei käy sitä, että ranne pilkottaa jonkin takin hihan alta paljaana, mikä on välillä ollut ongelmana joidenkin takkien ja hansikkaiden kanssa.

Aika harvoin tulee kuvattua asusteita, vaikka olen niihinkin yrittänyt viime aikoina panostaa, mutta viimein nämäkin pääsivät kuviin. Värimaailma vain osui hyvin nappiin tämän mekon kanssa ja hattukin sopi hienosti tyyliin, peittää juurikasvunkin mukavasti :D

Vähän höpsösti kävi tämän postauksen julkaisuajankohdan kanssa, että kaikki tässä esitellyt vaatteet on ehditty myydä loppuun, mutta minkäs teet.
Dress: Sinead Fairytale Dress by Lindy Bop
Petticoat: Sams 545
Hat & Gloves: TopVintage
Boots: Gabor

Kaikki kolme työhaastattelua on nyt käyty läpi. Siihen ensimmäiseen työpaikkaan en ylläri, ylläri päässyt (koska en ole mielisairas :D), mutta kaksi muuta menivät omasta mielestäni ihan hyvin. Varmaan kun on jo yhden käynyt alta pois, niin ei enää tarvitse muita stressata ja voi olla ihan rehellisesti oma itsensä. Pääsiäisen jälkeen pitäisi selvitä, että pääseekö sitä jonnekin, joten pidetään peukut pystyssä. Varmuuden vuoksi työkkärin ahdistelemana liityin jonkin työttömien työllistämistä edistävään hankkeeseen, että jos nyt niin huonosti käy, ettei töitä irtoa, niin ehkä sitä jotain muuta tekemistä keksii. Kävin myös moikkaamassa vanhoja työkavereita ensimmäistä kertaa vuoteen, kun samassa rakennuksessa olin. Sähkötkin lähtivät juuri sopivasti, vittuilin kai liikaa työkkärin epäselvistä ohjeista, että suuttuivat ja pistivät kaupungin pimeäksi.

Oli joka tapauksessa mukava nähdä pitkästä aikaa vanhoja tuttuja. Yksi entisistä työkavereista oli juuri ruokatauolla kun olisin käynyt kurkkaamassa, että täytyy kai piipahtaa siellä toistekin paremmalla ajalla, jos nyt vaikka veisi jotain herkkujakin mukanaan sen sijaan, että kävin vain syömässä poikien suklaamunat.

Olen tehnyt lammasta jo parina vuonna pääsiäisenä, mutta tänä vuonna iski pihiys ja en raaskinut maksaa karitsasta melkein 35€/kg, joten ostamatta jäi. Tänä vuonna syödään sitten kotitekoista pizzaa ja kanaa. Simatarvikkeet ostin vappua varten ja (viina-)pullojakin löytyy. Simat Baileys- ja Smirnoff-pulloihin porisemaan. Toivotaan ettei poksahtele, en ole ennen lasipulloihin tehnyt.

Hyvää pääsiäistä kaikille!


In English:

Something tells me I haven't been very active at blogging, because when I bought these items, these were all still available, but now when I'm posting this blog post, all of them are sold out... Well, I kind of understand why, because this Sinead Fairytale Dress by Lindy Bop is absolutely gorgeous! It's been sold out on their site for two or three times in a row, but I was lucky enough to grab this around the first round way back in February along with my other Sinead City Lights dress, Peggy Sue skirt and Delta Carnaby Street dress. Yeah, I told you I bought three dresses in one go, but this one is the sole reason I bought any of them.

This Fairytale dress is how I would describe my style if I had to do it with one outfit. It just screams me. The top is lovely light pink and black stripe that looks very elegant and the skirt... Omg, just look at the print and the colors! It's so dreamy, full of fantasy and gives that subtle princess vibe I love. It's also full enough to fit my Sams 545 petticoat underneath, but very well wearable without one. The pockets are a little bit too small like on my other Sinead dress, but the sleeves look better, because they're not so obviously see-through because of the light fabric that works well with my pale skin tone. The belt is also nice and I have already worn it with other dresses a couple of times.

The material of this dress is 97% polyester and 3% spandex (the top has more spandex, like 10% if I remember correctly) and it's a very lovely matte poly fabric. Machine washable, doesn't need ironing, great for casual and party wear alike. Not too shiny, but just enough to make you feel like a lovely princess. Even my mum liked this dress and she usually complains about every single dress I buy (because I buy too many). The price was very affordable as well, only 30£, which is probably why this sold out so fast. You can't compare the quality to some more expensive brands, but for the price it's still very good. Well worth the cost.

I had planned on featuring those Powder gloves in my blog earlier this winter, back when they were still available, but they didn't quite work together with the previous outfits. With this dress however they work perfectly. The light powder color works so well with the dress and the buttons are a nice addition to the style. I'm quite happy with myself when I put this outfit together, even my lovely hat looks like it belongs with this dress and not just something I used to cover my root growth... Which I totally did though :D

I'm finished with my job interviews and now I'm just waiting to hear from them. I also finally went to see my co-workers from my previous after being away for almost a year and it was really nice meeting them. One of them I didn't get to meet because she was on lunch break so I guess I gotta visit them again at some point, preferably not waiting another year before I finally do that.

Happy Easter to everyone!

perjantai 7. huhtikuuta 2017

En oo mielisairas eikä miulla oo työhaastattelun kestäviä vitsejä

Hyvää iltaa pitkästä aikaa. On jälleen venähtänyt tämä postausten väli, mutta tällä kertaa puoliksi hyvästä syystäkin. On tullut käytyä työhaastatteluissa ja vielä olisi yksi ensi viikolla. Kumma kun ensin odottaa vuoden, että yhtään mistään kuuluu mitään ja sitten saakin viikon sisään kolme haastattelua. Hyvä vain, varsinkin kun työkkärikin alkaa jo ahdistella niissä luuloissa, että töiden puute johtuu inaktiivisuudesta, vaikka todellisuudessa se johtuu tästä pyhästä kolminaisuudesta:

1. töitä ei ole
2. niihin töihin, joihin voi hakea, hakee muutama sata muutakin hakijaa
3. töistä ei tule yleensä edes sitä kuuluisaa "Sinua ei valittu..."-viestiä. (Onko ihme, jos mahikset päästä edes haastatteluun on monesti luokkaa 1/500?)

Toivotaan nyt, että alkaisi vähitellen tärpätä jostain suunnasta, etteivät keksi työkkärillä rykäistä ilmaisiin töihin. Kerrankin kun olisi mahdollisuus päästä ihan palkkahommiin, ei ilmaisena orjana raataminen kiinnosta sitten pätkääkään.
Muita isoja uutisia ei sitten oikein olekaan. Tämän postauksen kuvat ovat muutaman viikon takaa, kun lunta vielä oli ja vaikka sitä itse asiassa tuli ainakin saman verran lisää kuin mitä näissä kuvista sitä löytyy, niin plussakelit ja vesisateet ovat saaneet sen tehokkaasti sulamaan. Ehkä nyt tässä huhtikuun puolen välin lähestyessä uskaltaa jo vaihtaa kevättakkiin ilman, että täytyy arpoa milloin sataa vielä toiset 15 senttiä lunta lisää.
Vaikka tämä on kuulumispostaus, on näissäkin kuvissa jotain uutta päällä, nimittäin lisää Lindy Bopia ja vaihteeksi hameen muodossa. Tämä tummansininen puuvillahame on Lindy Bopin Peggy Sue -kellohame, joka on mukavaa, raskasta puuvillaa, joka pitää hyvin muotonsa. Taskuja ei löydy, mutta ei niitä 22£ hintaan tarvitsekaan löytyä.

Minulla on muutamia Hell Bunnyn kellohameita ja niihin verrattuna tämä Lindy Bopin hame on mielestäni parempi. Materiaali on paksumpaa, pehmeämpää ja sileämpää. Se vaatii alleen vähän tukevamman tyllin, että pysyy koholla, mutta ei kurttaannu samalla tavalla niin herkästi kuin Hell Bunnyn hameet. Kurtussahan hame näissä kuvissa on, kun sitä ei ole silitetty entuudestaan, mutta mielestäni se ei näyttänyt niin häiritsevältä, että olisin jättänyt käyttämättä. Käytössä tämä hame nimittäin silisi jonkin verran sen sijaan, että olisi mennyt vain pahemmin kurttuun. Erinomainen vaate hinta-laatusuhteeltaan.
Yläosana oli vanha tuttu, aina yhtä hyvin palveleva Hell Bunnyn Paloma-neuletakki, jollaisia minulta löytyy muutamassa eri värissä, osa kuvioilla ja osa ilman. Tämä vaaleanpunaisen sävy on vähän liian hailea joidenkin vaaleanpunaisten asujen kanssa, mutta muuten hyvä. Vähän merimiestyylistä henkeä hain tuolla Erstwilderin rintaneulalla, mutta en nyt tiedä oliko se mistään kotoisin... Rikoin sen viime kesänä pudottamalla sen lattialla ja laivasta puuttuu masto, nyyh.

Olen kaavaillut, että jossain vaiheessa voisin hankkia lisää rintakoruja ja nimenomaan Erstwilderiltä ja ehkä Deer Arrowlta. Pidän eläinaiheisista rintakoruista, mutta myös kukista. Tykkään siitä uudesta Lemonade-aiheisesta rintakorusta, joka oli aikomuksena linkata tänne, mutta ilmeisesti muutkin ovat tykänneet, kun sitä ei enää TopVintagelta löydy...

TopVintagesta puheen ollen, viime viikonloppuna yritin tilata sieltä tavaraa -10% alennuksesta, mutta maksuntarjoaja Multisafepay jumitti sekä PayPal- että Mastercard-maksut, joten tavarat jäi saamatta. Lupasivat hyvittää minulle -10% jos laitan uuden tilauksen menemään ja kaipa se pitää laittaa, kun niitä himoitsemiani kenkiä on taas varastossa. Hakusessa olisi uudet ballerinat, jonka lisäksi kaipailen uusia tennareita.

Olen kokeillut vaikka mitä kenkiä ja vaikka olisin odottanut, että Eccon kengät ovat maailman parhaat, niin niissä oli joku häiritsevä tuki holvikaaren kohdalla, joka oli ihan väärässä paikassa omaan jalan muotoon nähden ja jäivät hankkimatta. Toisissa kengissä oli vaikka minkälaista pehmuketta päkiän alla, jotka ovat hyvät korkokengissä mutta ihan täysin turhat matalissa kengissä. Eli kaipa sitten kävelen vain ballerinoilla ja korkokengillä keväästä syksyyn saakka, kunnes alkaa olla taas saapaskelit. Paitsi että talvikengätkin sanoivat itsensä irti...
Cardigan: Paloma cardigan by Hell Bunny
Belt: Collectif
Skirt: Peggy Sue by Lindy Bop
Petticoat: Banned
Brooch: Erstwilder

Mitään muuta jännää elämässäni ei olekaan tapahtunut. Paitsi että kun työhaastattelussa kysyttiin jotain terveydentilastani, hetken mielijohteesta vastasin, etten ole masentunut enkä mielisairas. Toivottavasti ne nauruntyrskähdykset ruudun toisella puolella eivät olleet yhtä vaivaantuneita kuin millaiseksi itseni jälkikäteen tunsin... Ei ole videohaastattelut minun juttuni, mutta kerta se on ensimmäinenkin ja viimeinen.

Toinen haastattelu meni paremmin ja ihan hyvä vain, etteivät pyytäneet kertomaan vitsiä, koska viimeksi kun kerroin vitsin työhaastattelussa, se oli vähän rasistista sorttia... Ja se oli ennen tänä nykyistä järjetöntä rasisti vs. suvakki -jupakkaa. Muuten hyvä, mutta harva ihminen on kumpaakaan sorttia ja vaikka en puhu blogissani politiikasta, niin mielestäni vaikeillekin asioille pitää pystyä nauramaan. Myös sille, että en ole mielisairas :D (Arvatkaa kuinka paljon poikaystävä on tästä möläytyksestä kiusannut...)
Pikkuveljen ja Janinan perhe kasvoi yhdellä höyhenpeitteisellä vaavilla lisää. Nova on oikein kiltti ja nätti tyttö, joka tuli kädelle jo pari päivää saapumisensa jälkeen ja tulee hyvin toimeen sekä ihmisten että uuden isosiskonsa Kiden kanssa. Lisää elukkaystäviä minulle! <3
Katsokaa nyt kun se tuijottaa suoraan kameraan :D Kidelläkin on niin nätti hymy, että!
Eivätkö ole ihania?
Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa. Pääsiäisen jälkeen pitäisi selvitä ainakin yhden paikan osalta potkaiseeko onni vai alkaako työkkäri potkia persuksille "aktivointisuunnitelmiensa" kanssa, mutta sormet ristiin ja toivotaan, että ensi kuussa tähän aikaan olisin jo mukavasti palkkatöissä :)

Hyvää viikonloppua!


In (a nutshell) English:

After waiting for nearly a year I finally heard back from some jobs where I applied and managed to get not only one, but three interviews within a week! Woohoo. Now only if I didn't stay stupid things like "I'm not insane" in job interviews so I might actually get a job...

In other news... I don't have any other news. I'm wearing my new Lindy Bop Peggy Sue circle skirt here and it's great. It's  made from good quality heavy cotton and it's far superior to those Hell Bunny skirts that get awfully wrinkly awfully fast. This one was wrinkly to begin with but ended up looking much prettier after some wear. I paired the skirt with my Hell Bunny Paloma cardigan which is still running strong after a couple years of wear, and my Erstwilder brooch, which I broke last summer. Part of the mast is missing, but it's still wearable.

I tried buying some stuff from TopVintage last weekend when they had a -10% sale, but they had some issues with PayPal payments and my order got cancelled. I guess I should try again this weekend now that the shoes that I want are back on stock again and I can actually repurchase the stuff that I want. I also need to buy some other shoes, like sneakers for everyday wear, but haven't found good ones yet. I have tricky feet and I need some support around my heel, so it's hard to find proper shoes that will feel and look good.

Last but not least here's some photos of Nova, a new addition to my brother's family. She's a beautiful cockatiel who gets along well with her new big sister Kide and everyone else. She even sings some Kill Bill tunes! Oh, how I love getting more animal friends. <3

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Teemonsterin päiväkirja vol. 6: Mandragora-teet

Piti ihan katsoa, että milloin viimeksi on tullut kirjoitettua teestä... No, nopean blogin tutkimisen jälkeen yllätyin, että ei ollut viime vuonna eikä edes sitä edellisenä vuonna... vaan marraskuussa 2014. Hupsis tupsis. Teetä on kuitenkin tullut juotua näiden kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikana ihan saman verran kuin ennenkin, jokseenkin kesällä vähemmän kuin talvella.

Minulla oli tässä kuluneen vuoden aikana sellainen eeppinen laiskotus, kun hermostuin teepallooni, että join vain pussiteetä monta kuukautta ja lopputuloksena osa irtoteevarastoistani ehti vanhentua. Eihän se tietenkään estä niitä juomasta, mutta kun niille ei enää ollut tarvetta, heitin kaikki vanhentuneet roskiin ja vein valtaosan kunnossa olevista teelaaduista pikkuveljelleni, jossa kyläillessä tulee teetä juotua kuitenkin.

Sitten tuli talvi ja irtotee alkoi taas kiinnostaa. Ostin pressopannun lähinnä kahvia varten, mutta päädyin tekemään sillä valtaosan ajasta teetä. Ei se ole sitä samaa ongelmaa kuin teepallon kanssa, jonne isolehtisemmät valkoiset ja vihreät teet eivät tahdo mahtua kunnolla ja joka päästää pöröjä läpi. Pussiteetäkin löytyy yhä pääosin Clipperin kofeiinittomia sekoituksia ja iänikuista suosikkiani Lidlin kirsikkateetä, jota myytiin joskus nimellä Morello Cherry, mutta nykyään paketin kyljessä lukee Cherry Kiss.
Irtoteen puolesta taas vahvasti johdossa ovat olleen Mandragoran irtoteet, joita on niin montaa erilaista makua, että aina löytyy jotain, mitä kokeilla. Edellisessä parin vuoden takaisessa postauksessa olin vasta päässyt niiden makuun, mutta nykyään ostan melkein pelkästään niitä - ei siksi, että olisin jotenkin merkkiuskollinen vaan siksi, että niissä kun ei käytetä pelkkiä aromeja. Makueron oikeasti huomaa siinä, että onko teessä oikeaa mansikkaa vai mansikka-aromia ja jostain syystä en vain enää tykkää (pelkästään) aromeilla maustetuista teelaaduista. (Paitsi Earl Greystä, jota inhosin vuosia huonolaatuisen teen takia, mutta jota voi nykyään jopa juodakin.)
Salaisen granaattiomenan ja Paratiisin Omenan ostin jo pitkä aika sitten ja ainakin tuon mustan Darjeeling-teen osalta näkee, että sitä on tullut juotuakin. Ei meinannut pussi suoristua kuviin, mutta kun ei siinä ole enää kuin jämät pohjalla, niin ei siitä samannäköistä pakettia saa kuin muista. En maista tuosta granaattiomenaa, mutta ehkä se on sitten olevinaan se jännä sivumaku. Ei parhaimmistoa.

Paratiisin omena on valkoista teetä - juuri sitä, jossa on isoja lehtiä, jotka eivät mahdu pieneen teepalloon/sihvelään, niin tuota on parempi keitellä pressopannulla. Tämäkin maistuu jännälle, ei yhtä hyvälle kuin jotkin teelaadut, joissa on selkeä maku, mutta "puhtaammalle" kuin aromivahventeiset teet. Voi olla silti, etten osta näitä kumpaakaan uudestaan, kun näistä molemmista puuttuu se selkeä maku.
Mansikkasamppanjassa taas ei ole mitään moittimista. Muistatteko kun mainitsin ihan äsken ne aidot mansikat? No, tässä on niitä ja sen kyllä huomaa tuoksussa ja maussa. Aromiahan tässäkin on (koska samppanja), mutta juuri sen verran, että juoma saa vähän makua, mutta maistuu kuitenkin vielä aidolle. Mansikat maistuvat, samppanjasta en niin tiedä, mutta veikkaisin, että tästä voisi saada hyvää jääteetä kesällä, jos sekaan laittaisi vielä tuoreita mansikoita. Mukava iltapäivätee joka tapauksessa, aamulle vähän turhan mietoa.

Tätä voisin ostaa uudestaankin, jos tulee vastaan, mutta Savonlinnassa olen huomannut, että näitä Mandragoran teelaatuja saa lähinnä Wanhalta Asemalta ja Alegriasta. Joskus näitä on ollut myös Taitoshopissa, koska sieltä muistaakseni ostin näitä edellisen kerran, mutta kaikissa valikoima vaihtuu, eikä voi olla ikinä varma saako juuri sitä lisää, mistä tykkää. Tiedän, että näitä voi tilatakin ja voi olla, että jos sitä Mandragoran Blueberry & Cream-kahvia ei ilmesty Wanhalle Asemalle lähikuukausina, pistän tilausta menemään. Heillä on nimittäin tosi hyviä maustekahveja, jotka ovat yleensä perhanan kitkeriä muilla valmistajilla, joilla on vääränlainen kahvilaatu pohjana, mutta Mandragoran maustekahvit on kyllä tosi hyviä. Olkoonkin, että ovat aromeilla maustettu.
Viimeisimmät Mandragoran ostokset Wanhalta Asemalta ovat Mustikkasuukko ja Kirsikkaherkku, jossa on kiva pikkutypo etiketissä. Koska sitä Blueberry & Cream -kahvia on tehnyt hirveästi mieli viime aikoina, ajattelin ostaa teekorviketta ja itseasiassa tuo Mustikkasuukko oikeasti maistuu mustikoille. Tee ei ole yhtään kitkerä vaan lopputulos on sellainen... maitoisen makuinen, vähän niin kuin mustikkamaito, mustikkamuffinssit... Mietoa ja maukasta, nomnom.

Kirsikkaherkku taas iski silmään, koska luin tuoteselosteen, jossa luki "hapankirsikka". Ostoskoriin.
Rakastan kirsikoita, siksi olen juonut jo monta vuotta sitä Lidlin Cherry Kiss-teetä, koska se on tähän mennessä ollut ainoa, joka oikeasti maistuu kirsikalle. Sehän on yrtti-/hedelmätee, joten maku on puhtaampi kuin näissä vihreän ja valkoisen teen sekoituksissa, mutta tässä Kirsikkaherkussa on kyllä myös oikeasti sitä kirsikanmakua, jota rakastan. Tuotteessa on sekä kirsikoita että hapankirsikoita, joista tulee se juuri oikeanlainen maku ja teelaadut on valittu sen verran hyvin, että ne toimivat hyvin kirsikan taustamakuna, mutta eivät peitä sitä alleen. Parin vuoden takaisessa Kirsikka & Suklaa -teessä (joka oli muuten myös Mandragoran), ei maistunut kumpikaan ja vaikka join sen pois kokonaan, niin pettymys oli. Tämä ei ole. This is purrrrfect!

Mandragoralla on tosiaan myös hyviä kahveja. Olen juonut Irish Creamia, joka oli pitkään suosikkini, (koska Irish Coffee ilman alkoholia, omnom), Caramelloa, joka oli vähän turhan ällömakeaa, Vaniljaa, joka oli vähän meh, koska pelkkä vanilja, ja sitten sitä Blueberry Creamia, jonka ajattelin olevan idiotismia suurimmillaan, koska eihän nyt mustikka voi sopia kahvin kanssa yhteen, mutta joka oli niin hyvää, että ihan kuola valuu ajatellessakin. Olen kaikki nämä ostanut tosiaan paikallisista liikkeistä eli pääosin Wanhalta Asemalta, mutta en ilmeisesti ole ainoa, joka kuolaa näiden kähvien perään, koska ne tuntuvat häviävän sieltä aika vauhdilla. Voi olla, että jossain rakosessa täytyy laittaa tilausta menemään, niin voi välillä kermaperseillä kahvienkin kanssa. En vieläkään identifioi itseäni kahvinjuojaksi, vaikka olen jo vuosia vedellyt cafe latteja, mutta jos kotoa löytyy oikeasti laadukasta, hyvän makuista kahvia, niin mukavahan sitä on juoda venäläisellä perseensuristimella maidonvaahdottimella vaahdotetun luomumaidon kanssa. Pientä luksusta arkeen mukavien makuelämyksien muodossa.

Sorry, but I won't be translating this in English, because none of the labels are in English and it seems like Mandragora doesn't deliver outside of Finland. All of these are good teas, and Mandragora also makes lovely coffee (Blueberry & Cream and Irish Cream are my favorites). Maybe one day you guys also have a chance to try them, but for now, these delicacies are only for us Finns.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Delta Carnaby Street

Tauot sen kuin venyvät postausten välillä, vaikka materiaalia olisi julkaistavana. Kaipa se on tämä kevätvaihe, kun laiskottaa, mutta samaan aikaan maailmaan tulee kuitenkin enemmän väriä - lähinnä näin vaatteiden muodossa. Tuosta harmaudestahan ei ihan heti eroon päästä, kun tälläkin hetkellä ulkona sataa lisää lunta, mutta kevättä voi aina luoda itse näin pirteiden asukokonaisuuksien voimalla. Suoraan sanottunahan tämä asu sopisi hyvin myös syksyyn ja mikä ettei talveenkin neutraalin värimaailmansa puolesta, mutta näin alkukevään harmauteen se tuo myös mukavasti väriä.

Kyseessä on Lindy Bopin Delta Carnaby Street -mekko, pitkään kuolaamani yksilö, joka on varmaan se ensimmäinen Lindy Bopin mekko, jonka kanssa on ikinä tullut sellainen "pakko saada"-fiilis. Monet muutkin varmaan ajattelivat tästä samoin, sillä kun tämä tuli ensimmäisen kerran myyntiin, se myytiin heti loppuun monesta eri paikasta ja jäi siis minulta hankkimatta. Näin kuukausia myöhemmin tätä tuli takaisin Lindy Bopin sivuille ja koska olin siinä vaiheessa löytänyt muutakin sellaista, jota halusin heiltä, tämä tuli sitten viimein kotiutettua.
Vaikeaahan se ei varmasti ole arvata, että tässä mekossa huomion kiinnitti tuo kertakaikkisen upea helmaprintti. Tottahan minä pidän laivastonsinisestä yksinäänkin, mutta border-printtejä minulta löytyy niin vähän, että kun niitä saa edullisesti upeassa, ei liian silmille hyppäävässä mallissa, niin se on jo rakkautta ensisilmäyksellä. Itseni tosin yllätti miten paljon tässä printissä on vaaleanpunaista, koska jotenkin punainen hyppäsi mallikuvista enemmän silmille, mutta värimaailma on joka tapauksessa oikein kaunis. Kaavailin alunperin yhdistäväni mekkoon punaista, mutta vaaleanpunainen sopi tässä tapauksessa paremmin, ja totta kai tuo MAKin sinapinkeltainen neuletakki oli ihan silkkaa rakkautta tämän mekon kanssa.

Helman alla käytössä on Samsin 545 alushame 25" pituisena ja se oli tämän mekon kanssa juuri sopiva, vaikka jos helmaa olisi ollut leveyden osalta hivenen enemmän tai alushametta aavistuksen vähemmän, niin helma ei olisi jäänyt ihan noin kuppikakun muotoon kuin nyt, mutta joka tapauksessa helmaa on riittävästi jopa tällaiselle leveitä helmoja rakastavalle prinsessalle, ja pidän myös erittäin paljon tuosta rypytyksestä. Se ei näytä ihan niin halvalta kuin hintaansa nähden voisi odottaa ja taskutkin löytyy, tosin pienet nekin.
Dress: Delta Carnaby Street by Lindy Bop
Cardigan: MAK from Pinup Girl Clothing
Petticoat: Sams 545 from PinupVintage
Boots: Gabor
Necklace: Collectif

En ole vielä virallisesti esitellyt tätä Samsin uutta alushamettani, vaikka se on kuvissa "vilahtanutkin" lähinnä toisen alushameen alla. Sanottakoon, että tässä on 45 jaardia organzaa ja helmassa kaunis pitsi. Ostin hameen PinupVintagelta alennuksesta vähän heräteostoksena, mutta ihan hyvä niin, koska tämä on pituudeltaan juuri täydellinen vähän lyhyemmille helmoille, kuten näille Lindy Bopin mekoille ja joillekin Pinup Couturen hameille ja mekoille, joissa helma on vähän lyhyempi. Pituutta tyllillä on tosiaan 25" ja muhkeutta senkin edestä, joten ihan täydellinen tämä ei ole vähän kankaan kanssa säästellyille LB:n helmoille, mutta kohottaa kyllä helmaa upeasti eikä rapisekaan ihan niin pajon kuin voisi odottaa. Varmaan käytössä pehmenee entisestään.
Delta Carnaby Street -mekko puolestaan on hieman joustavaa puuvilla-elastaani sekoitetta, joka näyttää läheltä katsottuna vähän pellavakankaalta (sellaista karheampaa). Materiaali on hintaansa nähden oikein hyvälaatuista ja mekko on yläosasta vuorattu jollain ihoa vasten supermiellyttävällä keinokuitumateriaalilla (samantyyppisellä kuin Ophelia-mekot). Materiaali joustaa mukavasti niin, että mekkoon mahtuu hyvin sekä isommat että vähän pienemmät rinnat, mutta koon valitsemisen kanssa neuvoksi, että valitkaa koko vyötärön kanssa. Vyötärö ei tässä mekossa ihan hirveästi jousta ainakaan noiden saumojen kohdalta ja mukana tuleva vyö on myös sen verran lyhyt, että jos jää (vyötärön osalta) kokojen väliin, niin kannattaa suosiolla ottaa se isompi koko. Ilman waist cincheriä tämän mekon vyö menee minulla kiinni vasta uloimpaan lenkkiin koossa UK10 ja waist cincherin kanssa (kuten kuvissa) saan sen kurottua toiseksi ulommaiseen reikään. Mekossa on vyötä varten sivuilla lenkit, mutta jos haluaa jättää soljen keskelle mekkoa, niin kannattaa yrittää pyrkiä vähintään siihen toiseksi ulommaiseen reikään tai vyö ei yllä vyölenkkiin asti ja jää repsottamaan. Näin ainakin minulla, mutta itse vyö on onneksi mukavan ryhdikäs eikä sellaista lörppöä retkottavaa materiaalia niin kuin joillain muilla repro-merkeillä (*köh* Hell Bunny). Propsit tästä(kin) Lindy Bopille.
Näistä kuvista ei nyt ihan hirveän selkeästi näy sitä, mutta mekossa on kiva pieni yksityiskohta myös tuossa dekolteen kohdalla, sellainen pieni v-halkio, joka tuo vähän mielenkiintoa muuten yksinkertaiseen yläosaan.

Kaiken kaikkiaan pidän tästä mekosta todella paljon. Mekko on riittävän näyttävä, mutta samaan aikaan arkinen materiaalinsa ja vähän pienemmän helmansa osalta ja se näyttää itse asiassa hyvältä myös ilman tylliä, jos joku ei tykkää kuppikakkuhelmoista. Bonuksena myös se tosiasia, että tämä mekko näyttää oikeasti livenä paremmalta kuin Lindy Bopin tuotesivuilla, joissa helman printti näyttää katkeavan kesken, mutta joka on oikeasti kokonainen niin kuin näistä kuvista näkyy. Ihan rehellisesti sanottuna tuohon hintaan olisin ottanut vaikka rikkonaisenkin printin, mutta ainahan se on parempi, jos tuotteessa ei ole yksinkertaisesti mitään moitittavaa - ja tässä ei ole.

Delta Carnaby Street-mekkoa saa yhä Lindy Bopin sivuilta hintaan 36£, jos jotakuta kiinnostaa ja kokojakin näyttää olevan mukavasti jäljellä. Olen kyllä itse niin positiivisesti yllättynyt, että voi olla, että ostelen Lindy Bopilta tavaraa tulevaisuudessakin. Minulla ei ole ollut kovinkaan isot odotukset heidän tuotteitaan kohtaan, joten on oikein mukavaa yllättyä näin positiivisesti tuotteiden laadusta.
Lopuksi nostetaan kissa pöydälle tämän blogin viime aikoina vähän turhan yksitoikkoiseksi jääneen sisällön suhteen. Tämähän on tyyliblogi, jossa on tarkoituskin esitellä mekkoja blogin nimen mukaisesti, mutta tarkoituksena ei ole ollut olla ihan näin suoraviivaisesti pelkkä mekkoblogi. Suunnitelmissa on ollut tuottaa vähän monipuolisempaa sisältöä, mutta vaikka ideoita on, niiden toteuttaminen on vähän ontunut. Olen ollut hyvin laiska viime aikoina ja blogin päivittämisen sijaan olen keskittynyt enemmän fiktiivisen tekstin tuottamiseen. Olen aina ollut sitä tyyppiä, joka keskittyy yhteen asiaan täysillä (simsittäminen, tarinoiden kirjoittaminen) ja siinä sitten unohtuu kaikki muu. Saatan istua tietokoneella ihan onnellisesti aamusta iltaan ja siinä jää tiskit tiskaamatta, pyykit pesemättä, ruoka tekemättä ja melkein syömättäkin, eikä haittaa yhtään (paitsi ehkä nälkäistä poikaystävää) :D Ulkona on kyllä välillä pakko käydä happihyppelyllä, mutta muuten olen hyvin pitkälti erakoitunut sisälle omiin maailmoihini. Tuotan tekstiä parhaimmillaan parikymmentä sivua päivässä, hykertelen itsekseni kirjoittaessani ja kuuntelen Abbaa, Yirumaa tai Ludovico Einaudia monta tuntia putkeen ihan onnessani. Tykkään kyllä ulkoilla hyvällä säällä niin kuin näiden kuvien ottamisen aikaan, mutta varsinkin vesisateella tai kun ulkona on muuten vain vastenmielinen sää, sisällä jurottaminen on varsin houkutteleva vaihtoehto. Sitten kun oppisi vielä ottamaan itseään niskasta kiinni ja uhraamaan blogillekin muutaman tunnin aikaa, varsinkin kun kyse on rakkaasta harrastuksesta, josta pidän melkein yhtä paljon kuin fiktiivisten tarinoiden kehittämisestä. Eihän minun henkilökohtainen tarinani ole mitenkään mielenkiintoinen (kuten voitte tästä rivien välistä lukeakin), mutta vaatteet, joita kannan, tuovat siihen vähän väriä.

Mekkoaddiktin vaatekaapissa pysyy vastedeskin tyyliblogina, mutta sormet ristiin, että kevään edetessä sisältö olisi vähän monipuolisempaa ja että saisin vanhasta päivitystahdista taas kiinni. Ei se ole ihan hepskukkua, että kotona erakoituminen passivoi, mutta jospa sitä valoisan ajan lisääntyessä saisi otettua itseään niskasta kiinni ja muistutettua, että vaikka hahmot elävät omaa elämäänsä, niin ehkä kirjoittaja voisi joskus ottaa niistä mallia ja tehdä samoin.

Näihin sanoihin lopetellaan tämä postaus. Hyvää alkanutta kevättä kaikille!


In English:

I've been horribly lazy at updating my blog, but I'm finally back with another dress from Lindy Bop: Delta Carnaby Street. I wanted this dress for a long time, but when it was initially released, it was so popular it got sold out in most sizes. Now months later I finally have this dress and I have to say it was worth the wait - if something is worth your money, it's this dress.

For only 36£ this dress is beautifully structured, made from good quality stretch cotton material, lined in the top and it has a beautiful gathered skirt with a lovely vibrant border print and small hidden pockets. Everything I could ever want.

The skirt isn't quite as full as I'd like it to be, but the border print is gorgeous and looks even better than in product pictures (where the print is actually cut off, but luckily it's whole irl). It barely fits my second fullest petticoat, Sams 545 which is 25" long and is made of 45 yards of organza. I've worn this petticoat before in my blog, but haven't really said much of it, so I will now. It's not quite as soft as chiffon petticoats, but it's more structured and therefore gives a better lift with heavier fabrics and the lace trimming is also very pretty. Due to the material it's scratchier than your regular tulle/chiffon petticoats, but not uncomfortably so and it will also probably get softer with wear anyway. The length and shape of this petticoat are also perfect for my shorter (gathered) skirts and dresses, like some Pinup Couture and Lindy Bop dresses with skirts shorter than 26" so even though this petticoat was sort of an impulse purchase, it was worth the cost (69€ in sale).

Back to the dress, I really like it. It fits me quite well, the waistline is a little bit too high but not uncomfortably so and the detachable fabric belt is also much better quality than I expected - not one of those unstructured fabric belts Hell Bunny is using. It's a little on the short side especially if you want the buckle to be in the middle of the skirt, but long enough to stick in the belt loops which are on the sides of this dress. If you are between sizes, I'd recommend to go with your waist measurement since even though Tte top stretches enough to fit girls of all bust sizes, the waist doesn't. I'm wearing a UK10 and I'm little bit above the measurements for this size, but the dress fits well and feels very comfortable. I really love it, the colors are gorgeous, the border print is perfect and the skirt actually looks pretty even without a petticoat. It's rare for me not to have anything to complain about, but I really don't have any complaints about this dress. I love it <3

Lately I haven't been blogging as much as I used to and I've also noted that contents of this blog have been rather monotonous for a while, but I'll try to get back to creating more versatile content at some point. (Sounds very promising.) I've just been so into writing my stories that I haven't really done anything else, including cleaning our apartment, doing the laundry, doing the dishes, cooking... Yeah, I'm really lazy. I can write like 20 pages a day, listen to Abba, Yiruma or Ludovico Einaudi for hours and hours, but that's about it. Even though I like living in my own little world, sometimes I need to remember that even though my characters live their lives, sometimes the writer has to do the same. It's not like I don't go out at all, because I do (these photos are proof of that), but I've been so focused in one hobby that the other one hasn't been getting the attention it deserves. I can't promise the next blog post will be about something else than clothes (because this is a style blog after all), but I hope that sometime around spring I'll be able to focus more of my creativity on this blog and create better content for you guys. Blogging is a dear hobby to me and I plan on getting better at it :)

Have a nice spring everyone!