Kylymä tämä kevät

Iltaa pitkästä aikaa. Vähän on taas nämä bloggaamistauot venyneet ja nyt on hyvä (teko-)syykin, kun aloitin viime viikolla työt. Paljon on ollut opettelemista ja vielä enemmän on jäljellä, mutta vähitellen alkaa jo hommat luonnistua. Unirytmikin livahti hyvin yökyöpeliydestä normaaliin toimistoaikaan, mutta siitä on kai pitkälti kiittäminen valoisia aamuja. Sitten kun voisi vielä sanoa, että on lämmintä. Kiva on ollut pyöräillä töihin, kun aamulla on -2 astetta pakkasta...

Näiden kuvien aikaan joskus toukokuun alussa oli muuten lämpimämpää kuin nyt parin viime viikon aikana. Nautittiin jopa 10 asteen lämpötiloista. Korkattiin terassikausi ja pehmiksetkin ehdittiin syödä ennen kuin pakkasen puolelle päädyttiin. Ulkoilutin tätä uutta Collectifin Outlaw Biker -takkia, jonka ostin jonkin aikaa sitten välikausitakiksi, ettei tarvitse aina valita liian kuuman nahkatakin tai pelkän neuletakin väliltä. Takissa on vuori ja se on juuri täydellisen lyhyt käytettäväksi kellohelmojen kanssa. Istuukin napakasti :)

Käytin myös ensimmäistä kertaa tätä Vixenin ihanaa meikkihametta, vaikka ostin sen jo marraskuussa Black Fridayna TopVintagelta. Jotenkin ei vain tullut käytettyä tätä talvella, kun on tullut muutenkin kuvailtua harvemmin. Vielä on joitain jo syksyllä ostettuja vaatteita kuvaamatta, osa jopa käyttämättä kun ei ole ihan hirveästi housuissa tullut liikuttua. Talvella liian kylmä ja töissä ei jaksa istua kahdeksaa tuntia housuissa. Kaupungilla muuten vain onnistuu kyllä.

Jalassa on uudet Clarksin kengät, jotka ostin vähän heräteostoksena ja lykkäsin samantien jalkaan, koska Sokoksella pussit maksavat erikseen. Ballerinat mahtuivat kätevästi laukkuun ja kengät pääsivät koeajolle. Toinen on vähän väljä koossa 5 (erikokoisten jalkojen iänikuiset ongelmat), mutta kestävät kyllä hyvin jalassa ja pehmusteiden ansiosta ovat myös todella mukavat. Pienempi koko 4.5 mahtui jalkaan, kun kokeilin mustina, mutta näitä ei ollut enää jäljellä siinä niin nappasin sitten sen mitä vielä oli. Kantapää kaipaa ehkä geelilappua, mutta muuten hyvät ja nudenvärisiä korkkareita ei minulta entuudestaan löytynytkään, joten hyvä että nyt on tällaiset melkein kaiken kanssa sopivat neutraalit korkokengätkin omistuksessa.

Kampaajallakin kävin vaalentamassa juurikasvun töiden alkua edeltävänä viikonloppuna. Kampaaja teki jonkin kiiltopesun tukkaani ja siitä tuli vähän luonnollisemman sävyinen hunajablondi. Saa nähdä miten pitkään kestää ennen kuin kellertävä sävy puskee alta. Kuontalo kesti vaalennuksen hyvin, päänahkakaan ei kiukutellut, vaikka etukäteen pelkäsin kun oli tässä lopputalvesta vähän ongelmia päänahkan kanssa. Välillä kutittaa, mutta ei mitään normaalista poikkeavaa. Ei tarvetta kortisonille ja näytän taas ihmiseltä.

Käytin töissä huulipunaa. Viime viikolla kerran ja tänään toisen. Vaikka käytän huulipunaa melkein aina kaupungilla, en uskaltanut edellisissä töissä käyttää kuin pari kertaa vuoden aikana. Nyt ajattelin, että repäisen ja olen oma itseni, eikä noottia ole tullut, eikä varmaan tulekaan kun en enää kasvokkain asiakaspalvelussa kenenkään kanssa ole. Eikä huulipunaan kukaan kuole muutenkaan, vaikka jotenkin sitä tuli aina aristeltua. Vaikka kuinka isossa tyllissä kehtaa kulkea naama pokkana, mutta huulipuna oli jostain syystä se iso kynnys, mutta onpahan sekin nyt ylitetty :D

Terassikausi tuli tosiaan avattua pari viikkoa sitten, kun oli vielä lämmintä. Syötiin Waahdon burgerit, jotka olivat todella, todella suolaisia. Perunoita sai valita normaalit ranskalaiset tai bataattiranskalaiset, mutta missään ei sanottu että bataattiranskalaiset maksavat 2€ lisää. Valkosipulidippi oli loppu eikä siitä ilmoitettu tilausvaiheessa, pihvi oli läpikypsä ja päätellen siitä, ettei sitä tarjoilijan mukaan voi jättää punertavaksi, kyse on pakasteesta. Ei hyvä. Jos nämä pikkuviat jättää huomiotta, ateria oli muuten ok.

Minulla on pariinkin asupostaukseen kuvia säilössä, mutta töiden jälkeen on laiskottanut sen verran, että tämänkin tekeminen venähti. Voi olla, että ainakin tässä totutteluvaiheessa postausvälit venyvät, mutta pyrin palailemaan siihen kerran tai kaksi viikossa tahtiin takaisin, kunhan aikaa riittää :)

Hyvää kevättä kaikille!

Sorry, this won't be translated in English, too lazy after work :)

En oo mielisairas eikä miulla oo työhaastattelun kestäviä vitsejä

Hyvää iltaa pitkästä aikaa. On jälleen venähtänyt tämä postausten väli, mutta tällä kertaa puoliksi hyvästä syystäkin. On tullut käytyä työhaastatteluissa ja vielä olisi yksi ensi viikolla. Kumma kun ensin odottaa vuoden, että yhtään mistään kuuluu mitään ja sitten saakin viikon sisään kolme haastattelua. Hyvä vain, varsinkin kun työkkärikin alkaa jo ahdistella niissä luuloissa, että töiden puute johtuu inaktiivisuudesta, vaikka todellisuudessa se johtuu tästä pyhästä kolminaisuudesta:

1. töitä ei ole
2. niihin töihin, joihin voi hakea, hakee muutama sata muutakin hakijaa
3. töistä ei tule yleensä edes sitä kuuluisaa "Sinua ei valittu..."-viestiä. (Onko ihme, jos mahikset päästä edes haastatteluun on monesti luokkaa 1/500?)

Toivotaan nyt, että alkaisi vähitellen tärpätä jostain suunnasta, etteivät keksi työkkärillä rykäistä ilmaisiin töihin. Kerrankin kun olisi mahdollisuus päästä ihan palkkahommiin, ei ilmaisena orjana raataminen kiinnosta sitten pätkääkään.

Muita isoja uutisia ei sitten oikein olekaan. Tämän postauksen kuvat ovat muutaman viikon takaa, kun lunta vielä oli ja vaikka sitä itse asiassa tuli ainakin saman verran lisää kuin mitä näissä kuvista sitä löytyy, niin plussakelit ja vesisateet ovat saaneet sen tehokkaasti sulamaan. Ehkä nyt tässä huhtikuun puolen välin lähestyessä uskaltaa jo vaihtaa kevättakkiin ilman, että täytyy arpoa milloin sataa vielä toiset 15 senttiä lunta lisää.

Vaikka tämä on kuulumispostaus, on näissäkin kuvissa jotain uutta päällä, nimittäin lisää Lindy Bopia ja vaihteeksi hameen muodossa. Tämä tummansininen puuvillahame on Lindy Bopin Peggy Sue -kellohame, joka on mukavaa, raskasta puuvillaa, joka pitää hyvin muotonsa. Taskuja ei löydy, mutta ei niitä 22£ hintaan tarvitsekaan löytyä.

Minulla on muutamia Hell Bunnyn kellohameita ja niihin verrattuna tämä Lindy Bopin hame on mielestäni parempi. Materiaali on paksumpaa, pehmeämpää ja sileämpää. Se vaatii alleen vähän tukevamman tyllin, että pysyy koholla, mutta ei kurttaannu samalla tavalla niin herkästi kuin Hell Bunnyn hameet. Kurtussahan hame näissä kuvissa on, kun sitä ei ole silitetty entuudestaan, mutta mielestäni se ei näyttänyt niin häiritsevältä, että olisin jättänyt käyttämättä. Käytössä tämä hame nimittäin silisi jonkin verran sen sijaan, että olisi mennyt vain pahemmin kurttuun. Erinomainen vaate hinta-laatusuhteeltaan.

Yläosana oli vanha tuttu, aina yhtä hyvin palveleva Hell Bunnyn Paloma-neuletakki, jollaisia minulta löytyy muutamassa eri värissä, osa kuvioilla ja osa ilman. Tämä vaaleanpunaisen sävy on vähän liian hailea joidenkin vaaleanpunaisten asujen kanssa, mutta muuten hyvä. Vähän merimiestyylistä henkeä hain tuolla Erstwilderin rintaneulalla, mutta en nyt tiedä oliko se mistään kotoisin... Rikoin sen viime kesänä pudottamalla sen lattialla ja laivasta puuttuu masto, nyyh.

Olen kaavaillut, että jossain vaiheessa voisin hankkia lisää rintakoruja ja nimenomaan Erstwilderiltä ja ehkä Deer Arrowlta. Pidän eläinaiheisista rintakoruista, mutta myös kukista. Tykkään siitä uudesta Lemonade-aiheisesta rintakorusta, joka oli aikomuksena linkata tänne, mutta ilmeisesti muutkin ovat tykänneet, kun sitä ei enää TopVintagelta löydy...

TopVintagesta puheen ollen, viime viikonloppuna yritin tilata sieltä tavaraa -10% alennuksesta, mutta maksuntarjoaja Multisafepay jumitti sekä PayPal- että Mastercard-maksut, joten tavarat jäi saamatta. Lupasivat hyvittää minulle -10% jos laitan uuden tilauksen menemään ja kaipa se pitää laittaa, kun niitä himoitsemiani kenkiä on taas varastossa. Hakusessa olisi uudet ballerinat, jonka lisäksi kaipailen uusia tennareita.

Olen kokeillut vaikka mitä kenkiä ja vaikka olisin odottanut, että Eccon kengät ovat maailman parhaat, niin niissä oli joku häiritsevä tuki holvikaaren kohdalla, joka oli ihan väärässä paikassa omaan jalan muotoon nähden ja jäivät hankkimatta. Toisissa kengissä oli vaikka minkälaista pehmuketta päkiän alla, jotka ovat hyvät korkokengissä mutta ihan täysin turhat matalissa kengissä. Eli kaipa sitten kävelen vain ballerinoilla ja korkokengillä keväästä syksyyn saakka, kunnes alkaa olla taas saapaskelit. Paitsi että talvikengätkin sanoivat itsensä irti...

Cardigan: Paloma cardigan by Hell Bunny

Belt: Collectif

Skirt: Peggy Sue by Lindy Bop

Petticoat: Banned

Brooch: Erstwilder

Mitään muuta jännää elämässäni ei olekaan tapahtunut. Paitsi että kun työhaastattelussa kysyttiin jotain terveydentilastani, hetken mielijohteesta vastasin, etten ole masentunut enkä mielisairas. Toivottavasti ne nauruntyrskähdykset ruudun toisella puolella eivät olleet yhtä vaivaantuneita kuin millaiseksi itseni jälkikäteen tunsin... Ei ole videohaastattelut minun juttuni, mutta kerta se on ensimmäinenkin ja viimeinen.

Toinen haastattelu meni paremmin ja ihan hyvä vain, etteivät pyytäneet kertomaan vitsiä, koska viimeksi kun kerroin vitsin työhaastattelussa, se oli vähän rasistista sorttia... Ja se oli ennen tänä nykyistä järjetöntä rasisti vs. suvakki -jupakkaa. Muuten hyvä, mutta harva ihminen on kumpaakaan sorttia ja vaikka en puhu blogissani politiikasta, niin mielestäni vaikeillekin asioille pitää pystyä nauramaan. Myös sille, että en ole mielisairas :D (Arvatkaa kuinka paljon poikaystävä on tästä möläytyksestä kiusannut...)

Pikkuveljen ja Janinan perhe kasvoi yhdellä höyhenpeitteisellä vaavilla lisää. Nova on oikein kiltti ja nätti tyttö, joka tuli kädelle jo pari päivää saapumisensa jälkeen ja tulee hyvin toimeen sekä ihmisten että uuden isosiskonsa Kiden kanssa. Lisää elukkaystäviä minulle! <3

Katsokaa nyt kun se tuijottaa suoraan kameraan :D Kidelläkin on niin nätti hymy, että!

Eivätkö ole ihania?
Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä kertaa. Pääsiäisen jälkeen pitäisi selvitä ainakin yhden paikan osalta potkaiseeko onni vai alkaako työkkäri potkia persuksille "aktivointisuunnitelmiensa" kanssa, mutta sormet ristiin ja toivotaan, että ensi kuussa tähän aikaan olisin jo mukavasti palkkatöissä :)

Hyvää viikonloppua!


In (a nutshell) English:

After waiting for nearly a year I finally heard back from some jobs where I applied and managed to get not only one, but three interviews within a week! Woohoo. Now only if I didn't stay stupid things like "I'm not insane" in job interviews so I might actually get a job...

In other news... I don't have any other news. I'm wearing my new Lindy Bop Peggy Sue circle skirt here and it's great. It's  made from good quality heavy cotton and it's far superior to those Hell Bunny skirts that get awfully wrinkly awfully fast. This one was wrinkly to begin with but ended up looking much prettier after some wear. I paired the skirt with my Hell Bunny Paloma cardigan which is still running strong after a couple years of wear, and my Erstwilder brooch, which I broke last summer. Part of the mast is missing, but it's still wearable.

I tried buying some stuff from TopVintage last weekend when they had a -10% sale, but they had some issues with PayPal payments and my order got cancelled. I guess I should try again this weekend now that the shoes that I want are back on stock again and I can actually repurchase the stuff that I want. I also need to buy some other shoes, like sneakers for everyday wear, but haven't found good ones yet. I have tricky feet and I need some support around my heel, so it's hard to find proper shoes that will feel and look good.

Last but not least here's some photos of Nova, a new addition to my brother's family. She's a beautiful cockatiel who gets along well with her new big sister Kide and everyone else. She even sings some Kill Bill tunes! Oh, how I love getting more animal friends. <3

Jasmine vai Jenny - siinäpä vasta ryppyjä

Hyvää helmikuun alkua kaikille! Tammikuu meni ohi tosi nopeasti tänä vuonna, vaikka vietin sen käytännössä hyvin pitkälti kotosalla. Kävin paljon vähemmän ihmisten ilmoilla kuin normaalisti, joten asukuviakaan ei ole hirveästi blogissa näkynyt, mutta tässä nyt viimein asukuvia vajaan parin viikon takanaa kauniin aurinkoiselta perjantailta. Näihin aikoihin meitä oikein hellittiin auringolla ja koko viikonlopun saimme nauttia ihanasta pienestä pakkasesta ja kauniista auringonpaisteesta. Sopivasti kun Janinan vapaat osuivat juuri perjantaille, saimme räpsittyä oikein kivassa valossa kuvia vuoden ensimmäisestä aleostoksestani, eli Collectifin Jasmine-hameesta.

Dress/Top: Tempest by Collectif

Skirt: Jasmine by Collectif

Necklace: Collectif

Belt: Vivien of Holloway

Boots: Tamaris (old)

Earrings: Gift from my brother

Homma tämän hameen kanssa on se, että minähän halusin alunperin Pinup Couturen Jenny-hameen, ihanan rypytetyn mustan simppelin ja nätin hameen, mutta se hinta... Halvimmillaan Jennyt maksavat Euroopassa 98€ ja kalleimmillaan 150€ paikasta riippuen, eikä hametta juuri ole näkynyt mustana monessakaan paikassa.

Kun sitten Collectif toi jo aiemmin abstraktissa printissä julkaistun Jasmine-hameen yksinkertaisen mustana myyntiin, aloin miettiä saisikohan tuolla korvattua Jenny-hameen. Meinaan, sehän on samalla tavalla rypytetty ja toisin kuin uudemmat Jenny-hameet, pituuttakin pitäisi olla sopivat 26". Myyntikuva ei vain oikein puhutellut minua, sillä hame roikkui päällä laiskanlaisesti eikä siinä näyttänyt olevan leveyttäkään ja minä nimenomaan tahdon mahdollisimman muhkean hameen, varsinkin jos siinä on kaunis rypytys, joka pääsee parhaiten oikeuksiinsa tyllin kanssa.

Hame jäi lopulta ostamatta, kunnes näin sen yhdessä toisessa blogissa tyllin kanssa ja arvioin, että pitäisikö sittenkin. Kun Collectifin -50% alennusmyynti pärähti käyntiin, minä pistin tilauksen vetämään ja yhden mekon, topin ja kenkien joukosta löytyi myös tämä Jasmine-hame. Ajattelin, että vaikka hame nyt ei täydellinen olisikaan, niin ei tälle kyllä hintaakaan jäänyt kuin neljäsosa Jenny-hameeseen verrattuna. No, onko se hame sitten täydellinen vai ei?

Hame oli uskomattoman ryppyinen. Ei siis vain rypytetty vaan ryppyinen ja vaikka se ei ihan järkyttävästi sisävalossa itseäni haitannut, näitä kuvia katsoessa melkein hävettää... En mahtanut kurtuille mitään, koska minulla ei ole silityslautaa ja olen aina ennenkin vetäissyt vähän ryppyiset vaatteet päälle ja ne ovat silinneet käytössä, mutta ei tämä vaan (ainakaan kuvien ottoaikaan) ollut silinnyt yhtään. Minulla oli siis ryppyinen rypytetty hame.

Jennyyn verrattuna Jasmine-hame on kyllä ihan hintansa arvoinen. Materiaali muistuttaa Jennyjen joustavaa puuvillaa, mutta erona tässä on se, että siinä missä Jennyjen pintamateriaali on sen verran sileää, etten minä ole ainakaan huomannut niiden keräävän karvaa, tämä on juuri sitä samanlaista puuvillaa kuin vanha Liesel-hameenikin, joka kerää kaiken nukan ja karvan.

Materiaalin lisäksi ainoa moitteeni tästä hameesta on vyötärö. Ostin koon UK10, jossa vyötärö oli turhan väljä ottaen huomioon, että olen mässäillyt kaiken maailman herkkuja paisunut kuin pullataikina. Kaiken lisäksi vyötärökaisteli leveni helman mukaan alaspäin, eikä ollut muutenkaan erityisen ryhdikäs, joten hame on pakko köyttää vyöllä paikalleen. Rypytys on varmaan ollut syypäänä vyötärökaistaleen venähtämiseen, mutta koska se venyy muutenkin, se olisi voinut mielestäni olla siinä tapauksessa vähän ryhdikkäämpi ja napakampi. Kokojen väliin putoajille huomioksi, että jos jostain vielä löydätte tämän hameen, tai jos Collectif tuo tätä lisää myyntiin eri väreissä (niin kuin toivon, koska paljon halvempia kuin Jennyt ja ajavat asiansa), napakkaa istuvuutta tavoitteleville voi olla hyvä idea ostaa kokoa pienempi. Jos tarkoituksena on mennä syömään alla kuvatun lainen ateria, niin siinä tapauksessa se vähän väljempi koko on ihan hyvä idea. Mahtuu meinaan syömään buffetista ihan urakalla.

Paikallisessa kahvila Uniikissa ei tule ihan hirvein usein muuten käytyä, vaikka kuten näkyy, lounasbuffetissa on vaikka mitä syötävää, eikä hintakaan ole korkea. Siinä vaiheessa kun pääsin jälkiruokaan, myyjä vei sinne vielä suosikkipulliani, mutta ihan rehellisyyden nimissä en jaksanut enää kaiken tuon jälkeen käydä hakemassa (vaikka mieli kyllä teki). Vaakaa ajatellen ihan hyvä, etten käynyt...

Loppuun pieni hauska fakta. Tuo paita ei ole paita vaan Tempest-mekko, jota käytin viime vuonna näissä kuvissa. Ostin kyllä Collectifin alennusmyynnistä mustan Tempest-paidankin, mutta halusin asuun edes vähän väriä ja keksin, että kynähamehan sopii hyvin topiksi leveämmän hameen alle ja lopputuloksesta tuli oikein mukava. Pääsin käyttämään noita veljeltä saatuja kettukorviksiakin väriin sopivan asun kanssa ja niistähän tämä idea oikeastaan lähtikin. Täytyy muistaa hyödyntää myös tulevaisuudessa, jos meinaa tuskastuttaa, ettei ole sopivanväristä paitaa kaapissa entuudestaan.


In English:

January went by so fast it's hard to believe it's already February! I haven't been publishing as much outfit photos as usually, because I've had my mind on other things, but here are some outfit photos from last month. We took these a couple weeks ago, but I've been too lazy at publishing them before, but it was such a nice sunny winter weekend we actually took two sets of photos and these are the first ones from Friday the 20th.

Here I'm wearing my new Jasmine skirt, which I bought from Collectif's sale for -50% off. I bought other things too like a new Tempest top, but the "top" I'm wearing here is actually a Tempest dress I wore in these photos last year. I wanted a purple top with my new earrings but didn't have one so that was when I remembered that I have a dress that could work as a top... And here we are!

I initially thought of buying the Jasmine skirt back when it was first released in black, because I had been wanting a Jenny skirt from Pinup Couture for ages, but they're really expensive and the Jasmine seemed like a cheaper alternative. It didn't look particularly good in the product photos so I passed it until it was on sale and that was when I decided that even if it wasn't perfect, it was 1/4 of the cost of a Jenny skirt so who cares?

Well, it's not perfect, but it's good enough for the price. The material is stretchy cotton, much like Jenny skirts, but it's wrinklier and gathers dust and hair, much like my Liesel skirt, which I haven't worn lately because of that annoying "feature". The gathers aren't as detailed as in Jenny skirt, but when worn with a petticoat Jasmine skirt looks good enough, despite all the wrinkles in these photos. 

The waistband of the Jasmine skirt is the only bad thing about this skirt. It's not structured at all, it widens down at the bottom (probably because of the gathers) and it's quite loose. The waistband is quite stretchy so if you're between sizes and want a tight fit, I'd recommend sizing down. I'm wearing a size UK10 here and it's loose on me even when I'm bloated from eating a huge load of food (like in the photo above) and so I have to cinch it in with a belt. Sure it's a very comfortable skirt, but doesn't look good without a belt or a petticoat in my opinion.

That being said I actually hope they bring out more Jasmine skirts in different colors. I know the quality isn't the same as with Jenny skirts, but neither is the price. Jenny skirts cost like 98-150 € in Europe where as I got my Jasmine skirt for ~25 euros (in sale ofc, but you get the point). Therefore in my opinion the Jasmine skirt is worth it's price and a great cheaper alternative to more expensive skirts of similar kind and if you want better quality, you must be prepared to pay the price. Good things might come cheap but perfect rarely does.

Ballerina Angette

Hyvää päivää, tänään on luvassa vuoden ensimmäisiä asukuvia. Asukuvat ovat värimaailmaltaan hyvinkin jouluiset - ja itseasiassa tarkoituksenani olikin käyttää tätä asua jouluna, mutta jouduin korvaamaan hameen toisella, koska olin jo ennen joulua ehtinyt syödä itseni niin turpeaksi, että en olisi saanut syötyä tässä hameessa edes yhtä torttua... Mutta nyt on pahin jouluturvotus jo ohi ja tämä upea Hell Bunnyn asukokonaisuus saatu kuvattua.

Yltäni löytyy tällä kertaa tosiaan hyvin paljon Hell Bunnya koruja, tylliä, sukkahousuja ja Lindy Bopin neuletakkia lukuun ottamatta. Neuletakki onkin vilahtanut blogissa aiemmin, mutta eihän tuota tahdo samaksi takiksi enää tunnistaa. Kutistin sen vähän vahingossa pesukoneessa, mutta onni onnettomuudessa nyt se istuu paljon paremmin. Vyötärö ei ole enää väljä eikä neuletakki ole enää liian pitkä vaan vyötärö on siellä missä kuuluukin, eli vyötäröllä. Vähän ikävänä sivuvaikutuksena myös hihat ovat lyhentyneet 3/4-mittaan, mutta väliäkö tuolla, kun eivät ne alun alkuenkaan olleet riittävän pitkät minun makuuni. Toivotaan, ettei kutistu pesussa enää enempää, sillä nyt tämä istuu täydellisesti.

Muut asun osat ovatkin tosiaan Hell Bunnya: Angette-toppi, Ballerina-hame, joululahjapostauksessa vilahtanut Tippi-laukku ja hopeinen vyö. Ostin yläosan ja hameen jo joulukuun alussa, sillä ne olivat ylläni yliopiston joulukonsertissa, mutta vaikka yläosa on ollut kovassa käytössä sen jälkeenkin, joutui hameen kuvauttaminen odottamaan vielä pari viikkoa joulun jälkeenkin. Laukun sain joululahjaksi ja hyvä niin, koska ostin tuon vyön jo etukäteen niissä toiveissa, että pääsen yhdistelemään näitä toisiinsa. Asua oli siis suunniteltu jo pitkään, jokseenkin kuvauspäivänä siihen tuli pieni twist mukaan: lisäsin jo entuudestaan tylliä olevan hameen alle erillisen alushameen. Tylliä tyllin alla, siis, mutta lopputuloksesta tuli ihanan muhkea ja ainakin omaa silmää miellyttävä.

Top: Angette top by Hell Bunny

Belt: Hell Bunny

Skirt: Ballerina Skirt by Hell Bunny

Bag: Tippi bag by Hell Bunny

Cardigan: Hartley Cardigan by Lindy Bop

Necklace: Collectif

Bracelet: Sulokas 

Viime aikoina olen pitänyt tyllihameet visusti piilossa helmojen alla, mutta kun aikani lyhyillä tylleillä leikiteltyäni testasin tätä ihkaensimmäistä Samsin alushamettani Ballerina-hameen alla, muistin kuinka kivan pienen yksityiskohdan kauniisti helman alta vilkkuva tylli voi antaa asuille. Ballerina-hame on itsessäänkin tylliä (kaksi kerrosta suoraa tylliä satiinikankaan päällä), eikä se välttämättä tarvitse alushametta, mutta rakastan muhkeita helmoja, joten halusin kohottaa helmaa tyllihameella. Lyhyemmät tyllit jättivät lopputuloksesta liian kuppikakkumaisen, mutta tällä pidemmällä tyllillä siluetista tuli oikeanlainen ja kauniin muhkea. Lopputulos ei varmastikaan olisi näin hyvä, jos tyllihame olisi eri väriä, mutta tummanpunainen tyllihame jotenkin sointui hyvin tämän asun värimaailmaan.

Hame itsessään on joustamatonta kangasta ja siinä on hyvin napakka melko kapea vyötärönauha. Kokeilin samaa hametta kaikissa eri väreissä ja violetti oli näistä väljin, punainen pienin, vaikka kaikkien kokolapussa luki S. Kokoero ei ollut massiivinen, mutta huomattavissa kun kaikkia sovitti samaan aikaan. Harkitsin mustan ostamista, koska minulla on tuo Angette-toppi myös mustana, mutta päädyin lopulta sitten tähän punaiseen hameeseen. Jos ostan joskus mustan tyllin, ostan astetta laadukkaamman, sillä tässäkin tapauksessa halvalla ei saa täydellistä. Ballerina-hameen tyllimateriaali on karheahkoa ja herkästi itseensä takertuvaa ja kurttautuvaa, mutta onneksi sen saa helposti suoristettua. Ei tätä voi verrata siihen täydelliseen Carrie-hameeseen, joka laskeutuu kauniisti monessa kerroksessa ja hulmuaa tuulessa niin, että tuntee olonsa prinsessaksi, mutta istuvuudeltaan tässä ei ole moitteita. Vyötärö on sen verran napakka, ettei tämän kanssa tarvitse minkäänlaista vyötä ja vaikka minun mielestäni tässä olisi voinut olla muutama sentti lisää pituutta, lyhyemmille neitokaisille tämä on varmasti oikein passeli.

Vinkkinä tästä hameesta haaveileville: jos putoat kokojen väliin etkä käytä waist cincheriä, kannattaa ottaa suosiolla isompi koko. Syy siihen miksi en voinut käyttää tätä jouluna, on siinä etten mahtunut hameeseeni varsinkaan ilman waist cincheriä. Nyt kun turvotus on lähtenyt hame mahtuu taas päälle, mutta ei tämän kanssa kyllä kannata edes haaveilla minkään syömisestä, jos ei ole jo valmiiksi kiristänyt muutamia senttejä vyötäröltä muotoilevilla alusvaatteilla. Siinä tapauksessa tämän kanssa uskaltaa käydä kahvilla ilman, että saumat alkavat rutista.

Yllättäen myös tämä punainen Angette-toppi on mustaa versiota huomattavasti napakampi. Musta toppi on aina ollut ihanan mukava päällä, joten kun huomasin punaisen Angetten puristavan käsivarsia/hartioita, minun oli pakko katsoa kokolapusta olinko sittenkin ostanut vahingossa XS:n. En ollut. Seuraavaksi kokeilin mustaa sillä ajatuksella, että elopainoa on tullut kerättyä enemmän kuin tarpeeksi, mutta musta toppi istui yhtä hyvin kuin aina ennenkin. Vaihdettuani takaisin tähän punaiseen toppiin tulin siihen lopputulokseen, että tämä punainen Angette on mustaa sisartaan arviolta puoli kokoa pienempi. Vaikka kokoero ei ole niin massiivinen, että olisi pitänyt ostaa tämä toppi isommassa koossa, sen huomaa kuitenkin selkeästi. Tämä punainen jää ylläni lyhyemmäksi ja hartioista tämä tuntuu tiukalta varsinkin eteenpäin kumarrellessa, mutta onneksi materiaali antaa periksi sen verran, ettei tästä jää mitään hiertymiä käsivarsiin tai kainaloiden alueelle (köh, Dolores-topit). En tiedä muista väreistä, mutta jos joskus löydän Angette-topin jostain hopeisena, niin toivotaan, että se vastaa kooltaan enemmän mustaa kuin tätä punaista.

Jos jollain muulla on näitä toppeja eri väreissä (mustana, punaisena, vihreänä ja hopeisena), niin olisin kiinnostunut kuulemaan onko niissä ollut kokoeroja?

In English:

First outfit post of this year and it's a very Christmassy outfit. I was supposed to wear this outfit for Christmas, but this skirt fits so tightly I wouldn't have been able to it or breath in it during the holidays... But now I'm done over eating so it was time to take some outfit photos!

I'm wearing mostly Hell Bunny in these photos, aside from the Hartley cardigan by Lindy Bop, which has been featured in the blog previously with my Juliana dress. I complained that it wasn't as form fitting as the product photos suggested, but that isn't a problem anymore. I accidentally shrunk it in the washing machine and now it fits perfectly, lol.

You might have seen my Tippi bag in my Christmas present post earlier, but now it's here in action. I actually bought my silver belt to go with that bag, even though at that time I didn't even know if my bf would buy it for me or not. Luckily he did :D

The Ballerina skirt by Hell Bunny and the red Angette top are earlier purchases back from early December (or maybe even November, can't remember). I have worn that top a lot, but the skirt has been waiting in my closet and finally it was time for her to shine. I added a very poofy Sams petticoat underneath to bring out the fullness of the skirt, but it's wearable as it's own as well (and probably intended to wear without a separate petticoat). I like how the red petticoat works so well with this skirt, as it it was a part of it. This reminds me how much I liked showing off my petticoats before and that maybe I should let them show every once in a while.

The Ballerina skirt itself isn't very poofy, the material is relatively scratchy and doesn't stay in place. It's not the perfect "Carrie skirt", but good enough for the price. The fit is very tight on me and the waistband doesn't stretch either so if you are between sizes and don't like shapewear, it would be better to size up. This skirt is also available in black and purple, but in my experience those are slightly more forgiving on the sizing than this red one, which runs slightly smaller.

Surprisingly enough the red Angette top also runs small, like a half size small. I have the same top in black and it's a lovely, very comfortable fit, but this one is actually tight around my arms and shoulders. I had to check if I had accidentally bought an XS, but no, both tops are size S. Then I tried on my black one to see if it was because I had gained weight, but that wasn't the problem either. The red Angette just runs smaller than the black one: it's tighter and shorter and it doesn't stretch as much as the black one. (Or maybe it's just that it's smaller.)

Those of you who have these Angette tops in different colors, have you noticed if they have differences in sizing? I'm interested in getting the silver Angette at some point (it was always my first color choice, but now it's the only one I don't have, except for green which I don't need), but I hope it'll fit more like the black, nice and comfortable as opposed to the (too) tight fit of the red one.

Lumituiskussakin voi kuvata, kun ystävyys lämmittää

Jatketaan Paawon visiitin aikaisilla kuvilla, antina tällä kertaa toisen kuvauspäivän saalista. Kuvat on otettu jo reippaasti ennen joulua, kun lunta vielä oli runsaasti ja tuli lisää sitäkin runsaammin (kuten kuvista huomaa), mutta olen ollut vähän laiska päivittämään blogia sisäisen gamer girlini herättyä taas vaihteeksi eloon. Loskakeleillä oli mukava vetäytyä sisälle pelaamaan tuntikausiksi astumatta ulos jalallakaan, mutta nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja aloittanut jälleen lenkkeilyn ja sitä myötä virkistynyt sen verran, että blogillekin liikenee aikaa. Jatketaan siis lumituiskun täyteisillä kuvilla ja todetaan, että vaikka lumisateessa voi kuvata, niin ei se ehkä ole kovin ihanteellista.

Säästä riippuen meillä olikin pientä erimielisyyttä siitä, missä kuvataan ja ennen kuin ehdimme ottaa yhtään kuvaa, veljeni liittyi seuraamme. Erillisten kompromissikuvien jälkeen valjastimme veljen kuvaajaksi, jonka ansiosta saimme myös yhteiskuvia pitkästä aikaa. Edellisistä alkaa olla jo luvattoman pitkä aika, mutta niin tuppaa käymään, kun välimatkaa on kevyet 400 km.

Dress: Hell Bunny

Cardigan: Collectif

Shoes: Ten Points

Petticoat: Hell Bunny

Lipstick: NYX Liquid Suede in Cherry Skies

Paawolla oli yllään Collectifin kaunis neuletakki, jollainen minullakin on ja joka on nähty mm. näissä kuvissa, joissa oli muuten näemmä vielä kurjempi sää kuin näissä. Tarkoituksella valittiin Paawon osalta kuvattavaksi sellaisia vaatteita, jollaisia molemmilla on, että blogin lukijat näkevät miltä samat vaatteet näyttävät erikokoisilla ihmisillä. Kuten huomaatte, tämä neuletakki on Paawolla jonkin verran pitempi kuin minulla sekä vyötärön että hihojen osalta, mutta osansa voi toki olla silläkin, että meillä on pituuseroakin kymmenen senttiä.

Mekkona Paawolla on niinkin tuore ostos kuin juuri päivää ennen näitä kuvauksia wannabelta ostettu Hell Bunnyn April-mekko. Paawo haaveili hameesta, eikä olisi uskaltanut sovittaa mekkoa peläten sen olevan liian pieni, mutta pienellä patistuksella sain hänet sovituskoppiin ja lopputulos oli upea.

Mekko on kokoa XL ja istuu täydellisesti, vaikka Paawon oli sitä aluksi vaikea uskoakin, sillä hän käyttää yleensä kokoa UK20 (Collectifin vaatteissa). Toisekseen minun näkökulmastani hänellä on ollut tapana ostaa ainakin kokoa liian isoja vaatteita ja sitten kavennella niitä sopivaksi. Yleensä se auttaa hyvän koon saamisessa, jos sattuu putoamaan kokojen väliin, niin kuin Paawolle harmillisen monesti käy, mutta joskus varman päälle pelaaminen menee liioittelun puolelle. Siitä hyvänä esimerkkinä on hänen Vanity-mekkonsa, jonka hän aikoinaan tilasi koossa 3XL. Mekkoa ei ollut saatavilla koossa XXL, joten Paawo vetäisi sitten vielä yhden koon isommaksi ja kaventeli mekkoa sitten ihan urakalla.

Tämän mekon kanssa kävi niin, että minä tosiaan patistin tämän Paawon mukaan pukukoppiin ja lupasin maksaa siitä joululahjaksi 20 euroa, jos se mahtuu päälle. Paawo uskoi vakaasti, että mekko on liian pieni, mutta tässä sitä ollaan. Olin oikeassa ja Paawo on uuden mekon onnellinen omistaja. Taitaa olla Paawon ensimmäinen mekko, jossa on taskut, sellainen riemu niistä repesi :D Vähän niin kuin minulla Sasha-mekkoni kanssa, kun kahden viikon jälkeen tajusin, että herran pieksut, siinähän on taskut! Mekko on samaa mallia kuin April, joten tässäkin voitte katsoa miltä samanmallinen mekko näyttää eri kokoisen ihmisen päällä. Minulla on mekosta koko S.

Sweater: Lindy Bop

Skirt: Retrolicious

Petticoat: Lady V London

Belt: Seppälä (old)

Shoes: Thrifted

Näissä kuvissa minulla on puolestaan ylläni Lindy Bopia ja Retroliciousta. Neulepaita on niitä aleostoksia kesän alkupuolelta, kun hurahdin ja ostin Lindy Bopin alesta 7-11€/kpl sen verran villapaitoja, että niillä pärjää koko talven. Minulla on tämän neulepaidan ja aiemmassa postauksessa näkyneen neuletakin lisäksi sama neule myös sinisenä neuletakkina. Nyt alkaa taas olla sopivan kylmä käytellä tällaisia lähes 50% villapitoisuudella varustettuja neuleita, koska nollakeleillähän näissä tulee kuuma.

Neuleessa on tosiaan ihan hyvä villapitoisuus ja hyvä niin, koska ostin tämän (ja ne kaksi muuta) korvikkeeksi kashmirneuleelleni, johon ilmestyi viime talvena randomisti reikiä, eikä sitä ole enää sen jälkeen voinut ihmisten ilmoilla käyttää. Villalla on yleensä ollut tapana kutittaa ihoani ja siksi suosinkin kashmiria, mutta tämä neule ei alun syyhystä huolimatta ole päällä yhtään hullumpi. Kunhan iho tottuu karheahkoon villamateriaaliin, tämä on päällä oikein mukava ja lämmin ja juuri sopivan neutraali käytettäväksi värikkäiden alaosien kanssa.

Hame on TopVintagen Black Friday-alennuksesta ostettu Retroliciousin Madison Swing Skirt, jonka värimaailma veti minua puoleensa niin paljon, että se pääsi ostoskoriin saakka. Olen kuluneen vuoden aikana tykästynyt keltaiseen ja vaikka Vivien of Hollowayn mekkoni onkin liian kesäinen käytettäväksi talvella, tätä Madison-hametta sen sijaan voi huoletta käyttää ympäri vuoden sen sinapinkeltaisen värimaailman ja kevyen materiaalin ansiosta. 

Hame on 100% joustamatonta puuvillaa, mutta ei sitä rapsakkaa sileää materiaalia, jota Hell Bunnyn hameet ovat, vaan sellaista flanellin tuntuista. Kangas on talviaikaan käytettäväksi melko ohutta, mutta laskeutuu rypytyksen ansiosta kauniisti sekä tyllin kanssa että ilman, eikä takerru kiinni sukkahousuihin niin kuin normipuuvillalla on tapana tehdä. Näissä kuvissa hameen alla on littein tyllihameeni Lady Vintagelta, joka kohottaa helmaa juuri sen verran, että vyötärö näyttää kapeammalta kuin onkaan, mutta hame imaisee myös muhkean Samsin alleen ihan nätisti. Olen käyttänyt tätä ilman tylliä, kevyellä tyllillä ja oikein tuuhealla tyllillä ja näyttää ja tuntuu joka kerta aivan yhtä hyvältä. Bonuksena tässä on myös ihan tilavat taskut, joissa lämmitellä käsiä ulkokuvauksissa. Koko M on aavistuksen väljä vyötäröltä, mutta ihan hyvä vaan, että on ruokailuvara, koska jouluna tuli syötyä sen verran runsaasti.

Kun olimme kuvaamassa sisätiloissa, luoksemme tuli silmävikainen ilmeisesti juoppo mies, joka tunki vierelleni puhumaan höpöjä. Ennen kuin ehdin kieltäytyä tästä vähemmän hurmaavasta kuvausseurasta, oli mies jo tuijottamassa tissejäni käsi puoliksi ojolla, eikä asiaa auttanut yhtään se, että neuleen alla minulla oli bullet brat, koska havittelin autenttisuutta (mustista sukkiksista huolimatta). Aikansa tuijoteltuaan ja jotain sönköteltyään mies möläytti: "Mikä kuppikoko?"

Kyllä muuten muljauttelin silmiäni kysymykselle, kun tokaisin takaisin: "Eikö tuo ole aika asiaton kysymys?"

Oli muuten ensimmäistä kertaa epämiellyttävällä tavalla itsetietoinen olo siitä, että ihmiset tuijottaa eri tavalla pukeutuvia. Olen aiemmin käyttänyt huomattavasti seksikkäämpiä ja paljastavampia vaatteita, mutta juuri silloin, kun olen oikeasti peittänyt itseni kaulaan saakka, pukeutunut herran pieksut sentään harmaaseen villapaitaan ja yli polviin ylettävään leveään hameeseen, juuri silloin saan sitä ei-toivottua huomiota. Kyllä muljauttelin silmiäni vielä pitkään äijän jatkettua matkaansa ja vaikka kyseessä ei tainnut olla ihan täysissä järjissään oleva ihminen, niin joku roti sentään. En hepuloi siitä, jos joku viheltelee perään tai jos juopot kutsuvat prinsessaksi, niin kuin heillä yleensä tuntuu olevan tapana tehdä, mutta kun joku on kosketusetäisyydellä käpälä ojossa kysymässä kuppikokoani, niin kyllä siinä menee iho kananlihalle.

No, tilanne oli ja meni, enkä lopettanut bullet bran käyttämistä. En ole kyllä hirveästi joulun aikaan tai sen jälkeen ulkoillut, mutta kunhan pääsee taas ottamaan asukuvia, eiköhän siellä tule lisää sweater girl -tyyliä. Vielä on se kolmas samanlainen neule nimittäin kuvaamatta, kaikesta muusta kivasta puhumattakaan :)

Minulla on suunnitelmissa tehdä myös postauksia koskien vuotta 2016. Tarkoitus olisi tehdä taas vuosi epäonnistuneina kuvina, mutta sen lisäksi myös vuoden parhaat ja huonoimmat ostokset kattava postaus, tai ehkä jopa kaksi riippuen siitä kuinka paljon siihen on tulossa sisältöä. Hukkaostoksia on nimittäin tehty ihan jonkin verran, mutta hyviä onneksi sitäkin enemmän.

Vaikka ollaankin jo kolmannessa päivässä, niin hyvät uuden vuoden toivotukset vielä kaikille! Vietin uuden vuoden aika pitkälti kotona Baileysin ja pelien parissa, mutta käytiin alkuillasta vahtimassa myös hauvaa vanhempien saunan ajan, koska Pöysti pelkää rakettien pauketta. Lopun iltaa pelasin poikaystävän kanssa Heroes of the Stormia, jota on tullut hakattua myös yksinään ihan kohtuullisesti. Siksi pitääkin vähän katsoa missä vaiheessa postailee mitäkin, sillä HotSin kaltaiset moba-pelit ovat melko koukuttavia ja niihin uppoaa ihan mukavasti aikaa. Ensin kello on neljä ja seuraavan kerran sitä katsookin puoli yhdeksältä. Oho.

Seuraavaa kertaa odotellessa muistakaa, että vaikka lumituisku kylmää, ystävyys lämmittää.

(Ihan ite keksin!)

In English:

I'm back with some photos of me and my cousin and this time we actually have a few where we're together, thanks to my brother. It was snowing rather heavily, but friendship keeps us warm!

My cousin Paawo was wearing her new April Dress by Hell Bunny, which she bought just the day before these photos and a cardigan by Collectif. I actually have the same cardigan, which is why she chose to take photos of this cardigan, so my readers can see how it looks on people of different sizes. I also have the same dress in a different print called the Sasha Dress.

Paawo's dress fits beautifully even though she initially thought that her size XL would be too small on her (she's used to wearing size UK20) as she has a tendency to buy too big clothes and then take them in to make them fit. It works when you're between sizes, but sometimes you can go overboard like she did with her Vanity Dress, which she bought in size 3XL, two sizes too big for her. That dress needed some heavy sewing to fit properly, but luckily this April Dress fits perfectly right from the start.

I wore a sweater by Lindy Bop and Madison Swing Skirt by Retrolicious (another new brand!), which is lovely for multiple reasons. I love the colorway, the fact that it has pockets and that it looks pretty with and without a petticoat. For these photos I wore my lightest petticoat from Lady Vintage, but it can fit a full one as well. The fabric is a very light 100% cotton flannel type material that falls beautifully and doesn't climb up my legs. It's not a very warm skirt, but it's good, because now I wear this all year.

The sweater on the other hand is very warm. It has almost 50% wool and it's quite thick so it'll keep me warm in the colder winter days. I actually have this top as two cardigans as well, one you saw here and then another one in blue that I haven't worn yet, despite buying them way back in June from Lindy Bop's huge sale. All of these cost less than 10£ a piece so they were very affordable and good quality for the price.

In other news I spent my New Year's Eve mostly at home. I did go watch our dog at my parents' house, but came back home and spent rest of the evening playing Heroes of the Storm with my boyfriend and drinking Baileys. I've actually spent a lot of time playing games on my computer and PlayStation and that's why I haven't been posting as often as I used to, but I'll try to make some time for this hobby as well. I have plenty of ideas for next posts so I need to get to preparing them if I want to publish them in January. It wouldn't be wise to wait too long, especially since those posts will be about year 2016: my fails, my purchases, my fail purchases... Things like that.

Even though it's already 3rd of January, Happy New Year for everyone!