Punaisissa syksyyn

Tuhlasin alle viikossa kaikki syntymäpäivälahjarahani ja ehkä vähän enemmänkin. Tilasin Vivien of Hollowaylta mekon ja asusteita, Topvintagelta mustan petticoatin, neuleen ja petticoat-pusseja Sam'sin petticoatien säilytystä varten. Värisävyiksi tämän kertaisiin tuhlailuihin päätyivät punainen, musta ja valkoinen, joista loin mielessäni parikin erilaista asukokonaisuutta jo ennen kuvauksia. Eilisiin kuvauksiin ylle valikoitu musta-punainen-kombinaatio, joka sopisi vaikka pikkujouluihin tai vähän hienommin pukeutuville neideille vaikka ympäri syksyn ja talven käytettäväksi.

Syksysää on hellinyt taas, eilen oli lämmintä kuvausaikaan lähemmäs viitisentoista astetta - ei tullut vilu angoraa sisältävässä bolerossa. Aurinko paistoi kauniisti ja viihdyin ulkona jopa illan viiletessä niin hyvin, että kävimme paria tuntia kuvausten jälkeen kuvaajana toimineen pikkuveljeni kanssa Karhuvuoren luontopolulla koiran kanssa. Pöysti sai juosta vapaana suossa ja tuli sitten sen jälkeen kuin rakettina läiskäämään kuraiset tassunsa mekkooni ennen kuin meno jatkui. Onneksi olin jo vaihtanut vaatteet vähän kasuaalimpiin, mutta mekoissa minä silti aika pitkälti aina kuljen - paitsi kotona jalassa on ne perus reikäiset collegehousut ja halpa, kulahtanut henkkamaukan toppi.

Vivien of Holloway yllätti minut tällä kertaa. Paketin lähettämisestä ilmoitettiin maanantaina ja se oli noudettavissa jo keskiviikkoiltapäivänä.
Topvintagen paketti lähti matkaan maanantai-iltana ja sain noutaa sen eilen perjantaina. Yllätyin siinäkin, että Suomi on kuin onkin siinä halvemmassa postikulujen kategoriassa, eikä toimistuskulut olleet kuin 8.95€. Tästä tulee suosikkikauppani, suomalaiset joutaa suohon kalliiden hintojensa ja postikulujensa kanssa.

Kaikki tilaukset sopivat päälle, vaikka tilaamani King Louie-neuletakki onkin hiukan kellertävämpi luonnossa, eikä välttämättä sovi värisävynsä takia asusuunnitelmaani, mutta katsotaan nyt milloin sitä seuraavan kerran räpsii kuvia oikein ajan kanssa. Pitänee valjastaa pikkuveljestä järkkäreineen hovikuvaaja ja ottaa asiaksi paistaa ensi kerralla se "palkkio", eli sitruunakakku kypsäksi asti. Nyt se jäi vähän raa'aksi ja vetäytyi aavistuksen kasaan, mutta ensi kerralla tyrkkään sen suosiolla keskitasolle ja pidän viitisen minuuttia ohjeistettua pidempään uunissa, niin eipähän jää liian kosteaksi.

Dress, earrings & necklace Vivien of Holloway, hosiery Vogue, bolero Guess, belt Pieces, petticoat Sam's.

Totesin, etten osaa laittaa hiuksiani alkuunkaan. Katsoin montaakin eri ohjetta pinup-tyylisiin kampauksiin (niitä rullia ja olevinaan helppoja ohjeita), mutta edes helpoimmat kampaukset eivät meinanneet onnistua, koska hiuslaatuni on liukas, melko suora ja ennen kaikkea tukkani on sen verran pitkä, että tarvitsisin kuusi kättä edes yhden rullan tekemiseen. Sen lisäksi minulla pitäisi olla erittäin hyvin pitävää muotovaahtoa tai jotain muuta jämäkkää tököttiä tukkaani ja sen jälkeen voi sanoa heipat luonnollisuudelle.
Mitä hiuskosmetiikkaa/apuvälineitä minulla on?
Siwasta ostettu surkea hiuslakka, kolme purkkia kuivashampoota ja kaksi hiusöljyä. Sen lisäksi minulla on kaksi kiharrinta, muutama ponkkari, kolme Paawon unohtamaa pinniä ja nutturatötterö. Papiljotit, pinnit ja muut vastaavat erittäin tarpeelliset tykötarpeet ovat yliarvostettuja :D Pitänee lisätä ostoslistalle.

Ja joku sanoi, että pitkästä tukasta saa laitettua mitä tahansa.

Ja jotta elämä ei vahingossakaan olisi helppoa tukanlaiton kannalta, tukkani alkaa olla sen verran painava, ettei sitä viitsi pitää juuri tuntia pidempään poninhännällä edes niskassa, kun alkaa päänahka venyä ja tulee pään jomotusta. Mietin jo että leikkaisinko kuontaloni vain ronskisti violetin ja mustan rajalta poikki, mutta samapahan tuo jos kasvattaisin sen kerrankin sinne perseeseen. Voisinpahan sanoa saavuttaneeni edes yhden unelmistani.