Teemonsterin päiväkirja vol. 1

Lapsena inhosin teetä, eikä se maistunut hyvältä sokerin, maidon tai hunajan kanssa (ja vielä vähemmän noiden kaikkien kanssa), mutta teini-iässä afgaaniystäväni luona kylässä jouduin aina juomaan teetä ja usein vielä monta kupillista, kun en kehdannut kieltäytyäkään. Jotenkin opin itsekin juomaan teetä, joten olipahan muuallakin kyläillessä jokin muukin vaihtoehto juomaksi kuin pelkkä vesi - minähän en siis juo kahvia. (Lattea kylläkin.)

Isäni tietää, että juon teetä ja hänellä on huumorintajukin jäljellä vielä kuusikymppisenäkin. Joululahjaksi sain Fingerpori-mukin varustettuna tällä sarjakuvalla:

Pidän irtoteestä enemmän, kiitos...

Join jonkin verran pussiteetä aiemmin ja sitäkin kotoa löytyy useita lootia, mutta nykyään olen enemmän irtoteen perään, kun tuli sitä kaupungilla aina kahvilassa herkuteltua. Sitten pikkuveljeni osti irtoteetä tyttöystävänsä kanssa ja kertoi irrallisista teesuodattimista, niin täytyihän minunkin ostaa, kun niin kovasti aina himoitsin Rooibos Aavikkokerma-teetä. Eipähän tarvitse mennä enää kahvilaan, jotta sitä saa. Ostin myös samaista Revontuli-teetä, mitä pikkuveljellänikin oli ja sittemmin mukaan tarttui Liidelistä lisää teetä - nyt sitä tursuu joka paikasta.

Suosikkini irtoteestä on toistaiseksi varmaankin Nippon Green, joka on ainoa tee mihin en laita mitään makeutusainetta, en tippaakaan. Rooibosteehen käytän tilkan sokeria, mustaan teehen hunajaa, mutta vihreä ei kaipaa mitään raikkaudensa johdosta. Aamuisin juon yleensä mustaa teetä kofeiinin vuoksi, päivällä vihreää raikkauden vuoksi ja illalla Aavikkokermaa, jossa ei ole kofeiinia vaan siinä on unettavaa kamomillaa. Sitä minä juotan iltaisin ukollenikin, jotta kävisi aikaisemmin nukkumaan eikä aina kuppaisi koneella yömyöhään saakka.

Sitten kun vielä innostuisi tekemään vähän "kahvileipää" teen kaveriksi. Tarkoituksena oli tehdä söpöjä sitruunaleivoksia Yhteishyvän ohjeen mukaan, mutta Pirkka-lehdessäkin oli ihana leivosohje... Tahtoisin tehdä jotain tuorejuustosta, joten voipi olla että lähden piakkoin kauppaan sitä hakemaan.

Inttimiehiä, kanaa ja uunijuureksia

Kävin eilen pikkuveljeni valatilaisuudessa (tai oikeastaan vakuutustilaisuudessa pikkuveljeni osalta) Kontiorannalla vanhempieni ja hänen tyttöystävänsä kanssa. Matkasta tuli jokseenkin stressaava... Jouduimme odottelemaan ja seisoskelemaan siitä viidestä tunnista, minkä olimme siellä n. 3h. Kun pääsimme perille asti oli rakkoni repeämispisteessä, mutta vessan edessä oli kymmenen metrin jono ja joku idiootti oli jäänyt sinne laittamaan tukkaansa nätisti tai kenties korjaamaan meikkiään, mistä sen tietää... Me loput 15 naista jouduimme miltei juosten kusemaan, että ehdimme aloitukseen.
Paluumatkalla isäni kääntyi Joensuun ulkopuolella liian aikaisin ja sen sijaan, että olisimme ajaneet suoraan kotiin jouduimme pimeässä kiertämään Liperin, Heinäveden ja Savonrannan kautta ja minä pelkäsin isän kaahatessa kapeilla metsäteillä eteenpäin...

Näin valatilaisuudessa jolla kulla naisella upean Guessin laukun ja nyt minulla on kamala himo jälleen kyseisen merkin laukkuja kohtaan. Olen jo pitkään etsinyt täydellisen kaunista laukkua ja Guessit ovat juuri sopivan erikoisia tyyliini. Minulla on kaksi Gussaccin laukkua, jotka ovat halvempia, mutta lähes yhtä kauniita, mutta haluaisin kolmannen hieman pienemmän pakaasin matkoille, jonne mahtuisi jotain muutakin kuin lompakko, mutta joka ei olisi niin iso, että sinne mahtuu kolme maitopönttöä ja jäävuorisalaatti. Laitan joskus kuvan pikkutilaihmeestäni tänne esille.

Sitten suosikkipuheenaiheeseeni ruokaan: tein pitkästä aikaa pekoni-sinihomejuustobroileripihvejä. Yhdistin ne herkullisiin uunijuureksiin, koska mielestäni ne ovat äärimmäisen kuivia pelkän riisin kanssa ja yritän välttää riisin syöntiä muutenkin, koska se turvottaa ikävästi.

Pekoni-sinihomejuustobroileripihvit ja uunijuurekset

Herkullista kanaa, vaikka hieman rasvaista :)

Uunijuurekset:
perunaa
porkkanaa
sipulia
rypsi- tai oliiviöljyä
suolaa
paprikajauhetta
(sitruunapippuria)

Broileripihvit:
3-4 isoa maustamatonta kananfileetä
1 paketti pekonia
pehmeää sinihomejuustoa esim. Castello
broilerimaustetta

• Pese ja kuori perunoita ja porkkanoita suunnilleen saman verran (mukaan voi laittaa myös bataattia). Pilko ne ja laita kookkaan uunivuoan pohjalle. Pilko myös sipulit ja lisää joukkoon. 
• Lorottele reippaalla kädellä öljyä ja sekoita se kasvisten joukkoon. 
• Mausta suolalla ja reippaalla kädellä paprikajauhetta ja sekoita sekaisin.

• Jos broilerinfileet ovat paksuja, leikkaa niihin kookas tasku. Leikkaa sinihomejuustosta isohkoja paloja ja laita niitä broilerinfileiden taskuihin ihan reippaalla kädellä (tämän takia miedompi homejuusto on parempi kuin esim. Aurajuusto). Jos fileet ovat ohuita aseta pala sinihomejuustoa broilerin päälle ja rullaa se kääröksi.
• Mausta fileet kevyesti broilerimausteella - suolaa ei tarvitse laittaa, koska pekonissa on suolaa.
• Kiedo pekonit broilerinfileiden ympärille ja aseta pihvit uunivuokaan kasvisten päälle. Jos pekonit eivät meinaa pysyä kiinni voi niitä viritellä kiinni cocktailtikuilla.
• Paista 200 asteisessa uunissa 45-50 minuuttia, kunnes sekä kasvikset, että pihvit ovat kypsiä. Pekoni suojaa kanaa kuivumiselta ja pitää sen mehukkaana pidemmälläkin kypsennysajalla.

Kotitekoinen kebab

Vaikka kävimme vasta kebabilla viime viikonloppuna tuli miehelleni armoton himo kotitekoista kebabbia kohtaan, joten ei kun ostamaan naudanjauhelihaa Lidlistä. Kotitekoisesta kebabista on monia eri mielipiteitä: onko se aitoa kebabia laisinkaan jos se tehdään jauhelihasta, mistä jauhelihasta se tehdään, kebab pitää grillata jne.

Jos ei ole grilliä, eikä kokonaista lammasta/nautaa tai jättimaista varrasta eläimen grillaamiseksi, mutta mieli tekee herkullista kebabbia, kuten meillä on tämä versio kebabista aivan loistava - voittaa monien pizzerioiden kebabit vaikka itse sanonkin. Alkuperäiset ohjeen löysin joskus kauan sitten internetistä, mutta sitä on tultu ajan kanssa tuunattu omaan makuun paremmaksi.

Kebab

n. 600 grammaa naudanjauhelihaa (mielellään rasvaista)
1 rkl aromisuolaa
1 rkl mustapippuria
1 tl cayennepippuria
vajaa 1 tl paprikajauhetta
vajaa 1 tl curryjauhetta
1tl oreganoa
1/2 rkl sokeria
1/2 tl valkosipulijauhetta
(1 rkl perunajauhoja)

• Sekoita kaikki ainekset keskenään kulhossa ja vatkaa sähkövatkaimen lihakoukuilla n. 10 minuuttia, kunnes jauhelihan rakenne on mennyt ihan "mössöksi". On tärkeää, että vatkaat jauhelihaa riittävän pitkää, vaikka kädet puutuisivatkin, jottei kebabista tulekin mureke.
• Mukiloi taikinasta ilman pihalle ja vaivaa niin kauan, että se on kiinteää, eikä siinä ole laisinkaan ilmakuplia.
• Ota palanen foliota, muotoile jauhelihasta kiinteä pötkö ja kääri se tiukasti folioon niin, ettei väliin jää ilmaa. Voit myös ensin käyttää foliota pötkön muotoiluun ja kääriä sen erikseen folioon. Sulje folio molemmilta puolilta kiepauttamalle ne tiukalle spiraalille.
• Paista kebabpötköä uunissa 80 asteessa 4h. Liha kypsyy hitaasti, pysyy kiinteänä ja mehukkaana, eikä kuiva. On tärkeää, ettet nosta uunin lämpöä 100 astetta korkeammaksi, koska juuri pitkä kypsytys matalalla lämmöltä estää sen, ettei kebabista tule mureketta.
• Anna kebabin vetäytyä n. 20 minuuttia foliossa ja ota se sen jälkeen ulos foliosta jäähtymään. Pötkön voi (ja kannattaakin) pakastaa sen jäähtymisen jälkeen, mutta muista ottaa se ulos foliosta, ettei myös rasva jäädy.

Kebab suoraan uunista otettuna

• Jos pakastit kebabpötkön niin sitä on helpompi leikata. Joka tapauksessa sen kannattaa antaa jäähtyä ihan kylmäksi ja säilyttää vaikkapa jääkaapissa, joten kebab kannattaa tehdä edellisenä päivänä.
• Leikkaa kebabista pitkittäin pitkiä siivuja. Lado siivut uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa n. 10 minuuttia, kunnes kebab alkaa vähän ruskistua.
• Tarjoa kebab riisin, ranskalaisten tai naan-/pitaleivän kanssa. Itse suosin iskenderiä, eli leipäkuutioiden ja jogurttikastikkeen kanssa tarjottua kebabia.

Jogurttikastike Iskenderkebabille

3 dl turkkilaista jogurttia

2 rkl majoneesia

1-2 valkosipulin kynttä

1/2-1 tl suolaa

1 tl sokeria

1/2 tl paprikajauhetta

1/2 tl chilijauhetta

• Sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa ja anna maustua jääkaapissa jonkin aikaa ennen tarjoilua.

Tulinen kebabkastike (4-6 annosta)

500 g paseerattua tomaattia

3-4 valkosipulinkynttä

4 pepperonia

1 iso sipuli

3 rkl oliiviöljyä

1 rkl tomaattipyrettä

1 tl mustapippuria

1,5 tl paprikajauhetta

1/2 tl chilijauhetta

1,5 rkl balsamiviinietikkaa

3 rkl coca colaa

• Tämä ei ole oma alkuperäinen ohjeeni vaan hieman muunnettu versio insanity_n ohjeesta Kotikokista. Kaikki kunnia kuuluu hänelle ohjeen keksimisestä. Suosittelen kokeilemaan myös hänen hampurilaisohjeitaan (varsinkin Bic Mac-kastiketta).
• Paista öljyssä pilkottua sipulia ja pepperoneja, kunnes saavat hieman väriä. Lisää joukkoon tomaattipyre ja kääntele hetki.
• Lisää paseerattu tomaatti ja kaikki mausteet. Lisää balsamiviinietikka ja Coca Cola ja anna porista muutama minuutti. Itse laitan hieman enemmän kokista kuin alkuperäisessä ohjeessa ja vähemmän pepperonia, jotta kastike saa vähän lisää makeutta.
• Tarjoa kebabin ja riisin/ranskalaisten/leipäkuutioiden (naan-leivän) kanssa. Suosittelen käyttämään iskenderissä, jossa jogurttikastike pehmentää tulisuutta.
• Jos kastiketta jää yli (ja yleensä jää jos teen vain yhden päivän kebabit kahdelle hengelle) niin sen voi vallan mainiosti käyttää pizzaan tomaattimurskan sijasta ja saat itsellesi eeppisen maukkaan pizzan.

Valmis Iskender-kebab.